"Kun elää parisuhteessa, on aina vaara tulla haavoitetuksi. Elämää ei voi varmistella. Ainoa mahdollisuus on antaa toiselle ihmiselle vapaus. Ihmiset ovat toistensa kanssa vapaasta tahdostaan, eivät pakosta. Jos joku haluaa mennä, hän menee joka tapauksessa, vaikka kuinka vahtisi tai estelisi. Jos ei kestä tätä hienoista epävarmuutta, on aika hankala elää."
Voi kun voisikin elää noin…
Mutta kun on se kauhea pelko, että koko ajan selkäni takana tapahtuu jotain. Ja että mies on haku päällä huolimatta siitä että on kanssani.
En tiedä varmaksi että mies koskaan olisi pettänyt entisiään, vain pieniä vihjeitä: Kondomipaketti ajalta jolloin oli vielä naimisissa, noin puoli vuotta ennen eroa. Lisäksi tieto naisesta jonka kanssa jotain ollut ennen tuota avioliittoa. Tällöin jo seurustelleet tulevan vaimon kanssa, en tiedä ovatko tilapäisesti olleet erossa? Vielä "varmistamaton" tieto että kun ennen minua tapaillut erästä naista, niin mies on tapaillut ehken kahta naista yhtäaikaa. Vähän olen myös epäillyt että miehellä oli ex-tyttöystäväänsä kanssa vielä jotain meidän suhteen alkuaikoina.
Nämä tiedot yhdistettynä miehen salamyhkäisyyteen (=vaitonainen tekemisistään) ovat vieneet luottamukseni.
Muuten miehen käytös on ihan ok, eli ilman noita tietojani ei minulla olisi mitään syytä epäillä. Haluaisin uskaltaa luottaa täysillä, koska ei se satuta yhtään vähempää jos hän pettäisi minua vaikka epäilenkin. Hän on muuten unelmieni mies ja haluaisin elää koko elämäni hänen kanssaan.
Olen odottanut milloin tämä vatsaa kääntävä epäilys väistyisi, ajoittain en epäilekään, mutta aina se vain palaa. Pelkään että tällä tavoin ajan miehen pois luotani ja sitä en tahtoisi tehdä.
Miten oppisin luottamaan, elämään vain päivän kerrallaan, huolehtimatta mistään, nauttimaan rakkaudestamme?
Voi kun voisikin elää noin…
Mutta kun on se kauhea pelko, että koko ajan selkäni takana tapahtuu jotain. Ja että mies on haku päällä huolimatta siitä että on kanssani.
En tiedä varmaksi että mies koskaan olisi pettänyt entisiään, vain pieniä vihjeitä: Kondomipaketti ajalta jolloin oli vielä naimisissa, noin puoli vuotta ennen eroa. Lisäksi tieto naisesta jonka kanssa jotain ollut ennen tuota avioliittoa. Tällöin jo seurustelleet tulevan vaimon kanssa, en tiedä ovatko tilapäisesti olleet erossa? Vielä "varmistamaton" tieto että kun ennen minua tapaillut erästä naista, niin mies on tapaillut ehken kahta naista yhtäaikaa. Vähän olen myös epäillyt että miehellä oli ex-tyttöystäväänsä kanssa vielä jotain meidän suhteen alkuaikoina.
Nämä tiedot yhdistettynä miehen salamyhkäisyyteen (=vaitonainen tekemisistään) ovat vieneet luottamukseni.
Muuten miehen käytös on ihan ok, eli ilman noita tietojani ei minulla olisi mitään syytä epäillä. Haluaisin uskaltaa luottaa täysillä, koska ei se satuta yhtään vähempää jos hän pettäisi minua vaikka epäilenkin. Hän on muuten unelmieni mies ja haluaisin elää koko elämäni hänen kanssaan.
Olen odottanut milloin tämä vatsaa kääntävä epäilys väistyisi, ajoittain en epäilekään, mutta aina se vain palaa. Pelkään että tällä tavoin ajan miehen pois luotani ja sitä en tahtoisi tehdä.
Miten oppisin luottamaan, elämään vain päivän kerrallaan, huolehtimatta mistään, nauttimaan rakkaudestamme?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Olet törmännyt tyyppiin, joka haluaa rusinat pullista! Tämä tyyppi antaa itsestään laskelmoidusti kuvan ihanne työkaverina, seurustelukumppanina.... mutta kun suhteen pitäisi syventyä ajan kanssa, alkaa taas hakea "kuumaa huumaa". Eli on itseltään hukassa oleva ikuinen etsijä, vaikka muuta vakuutteleekin.
Tällaisesta laskelmoivasta hurmurista on vaikea päästä eroon, ennen kuin hän näyttää karvansa... näytelty ihannerooli putoaa ja koko epäempaattinen puoli tulee esiin (aivan kuin eri ihminen, julma ja kiven kova).
Näitä ihmisiä riittää, mutta huomaat kyllä milloin saat luottamuksen puutteesta tarpeeksesi ja sanot hyvästit salailevalle kumppanillesi. Oikeasti avoimiakin kumppaneita on...