Paloauton pumpun teho

Olet oikeassa. Käytännön teho pitää olla 20 - 30 kW, jotta tuollainen vesimäärä siirtyy tuollaisella paineella.

Punppu kirjoitti:

Olet oikeassa. Käytännön teho pitää olla 20 - 30 kW, jotta tuollainen vesimäärä siirtyy tuollaisella paineella.

! ! eI OLLUT OIKEIN OIKEIN :(

10 metrin vesipatsas vastaa 1 baarin painetta. Mittaa se kerrostalon korkeus metreissä siitä saat vähimmäispaineen ja lisää tähän tarvittava paine jotta vedellä voi sammuttaa myös siellä ylemmissä kerroksissa tulipaloja.

Pumppujen yhteydessä puhutaan nostokorkeudesta, tässä korkeuserojen metrit muutetaan tarvittavaksi paineeksi.

Pumppausjärjestelmissä tunnetaan myös mahdollisuus paineenkorotuspumppuihin eli nämä ovat "välipumppuja" jotta tarvittava paine saataisin aikaan.
Käsittääkseni paloautoissa käytetään pumppujen voimanlähteenä auton omaa dieselmoottoria ("nokkapumppu") tai erillistä dieselgeneraattoria joiden teho on kymmeniä kilowatteja.

"Pumppujen yhteydessä puhutaan nostokorkeudesta, tässä korkeuserojen metrit muutetaan tarvittavaksi paineeksi.
"
Jos "puhumisesta puhutaan" niin varmaan yhtä usein tuolla tarkoitetaankin suurinta imukorkeutta jonka teoreettinen maksimi liki 10m ja käytännössä jotain reilut 8m ja siitä sitten alaspäin.

imupaine kirjoitti:

"Pumppujen yhteydessä puhutaan nostokorkeudesta, tässä korkeuserojen metrit muutetaan tarvittavaksi paineeksi.
"
Jos "puhumisesta puhutaan" niin varmaan yhtä usein tuolla tarkoitetaankin suurinta imukorkeutta jonka teoreettinen maksimi liki 10m ja käytännössä jotain reilut 8m ja siitä sitten alaspäin.

Lue lisää

Molemmat ovat "vesipatsaan" korkeuksia. Ei kannata sekoittaa pumppujen käsitteitä: imupaine ja painepuolen paine.

Otapa se oppikirjasi käteen ja lue siitä.

Uuvahdin heti tähän selittelyyn.

Joillekkin on annettu ihan ämpärillä, toisille kauhalla tai lusikalla, mutta sinä taidat kyllä olla ihan pipettipoikia että ei ihme jos uuvuttaakin.

imupaine kirjoitti:

"Pumppujen yhteydessä puhutaan nostokorkeudesta, tässä korkeuserojen metrit muutetaan tarvittavaksi paineeksi.
"
Jos "puhumisesta puhutaan" niin varmaan yhtä usein tuolla tarkoitetaankin suurinta imukorkeutta jonka teoreettinen maksimi liki 10m ja käytännössä jotain reilut 8m ja siitä sitten alaspäin.

Lue lisää

Itseasiassa kaasuttomalla vedellä imukorkeus on uuden tutkimuksen perusteella huomattavasti perinteistä käsitystä suurempi. (tosin tässähän sillä ei ole merkitystä, sillä kaasuton vesi on laboratorion ulkopuolella esiintymätön ilmiö)

Hanki paloauto ja mittaa paine sieltä letkun päästä. Tai voisithan ottaa yhteyttä palolaitokseen jos ne äijänköriläät suostuisivat antamaan sinulla opastusta.

helppo_juttu kirjoitti:

Hanki paloauto ja mittaa paine sieltä letkun päästä. Tai voisithan ottaa yhteyttä palolaitokseen jos ne äijänköriläät suostuisivat antamaan sinulla opastusta.

usko tai älä, mutta 1 bar se vain on...se vesihän purkautuu ilmaan

Niin, tätähän voisi yrittää mitata kun ruiskuttaa vaakaa vasten ja katsoa mitä näyttää -voiko lukemaa mitenkään muuttaa.

martta00 kirjoitti:

usko tai älä, mutta 1 bar se vain on...se vesihän purkautuu ilmaan

Usko pois. Kyllä sammutusletkun käsissä pitäminen vaatii voimaa. Kyllä se ulospurkautuva vesi aiheuttaa senverran työntövoimaa ettei kuka tahansa pärjää siinä letkunpäässä.

Itse en ole palokuntalainen (palojen sammuttaja), mutta olen käyttänyt kyllä painepesuria koneiden pesussa. Kyllä sekin käsissä tuntuu.

Hanki itsellesi käytännön kokemusta. Ei joka paikkaan kannata tyrkyttää koulutunneila opittua teoriaa.

painepesurilla_puhdasta kirjoitti:

Usko pois. Kyllä sammutusletkun käsissä pitäminen vaatii voimaa. Kyllä se ulospurkautuva vesi aiheuttaa senverran työntövoimaa ettei kuka tahansa pärjää siinä letkunpäässä.

Itse en ole palokuntalainen (palojen sammuttaja), mutta olen käyttänyt kyllä painepesuria koneiden pesussa. Kyllä sekin käsissä tuntuu.

Hanki itsellesi käytännön kokemusta. Ei joka paikkaan kannata tyrkyttää koulutunneila opittua teoriaa.

Lue lisää

Varmasti letkun piteleminen vaatii voimaa, mutta eihän tässä siitä ollutkaan kysymys. Siltikin sen letkun päästä tulevan veden paine on vain 1 bar. Miksi se enemmän olisi?

martta00 kirjoitti:

Varmasti letkun piteleminen vaatii voimaa, mutta eihän tässä siitä ollutkaan kysymys. Siltikin sen letkun päästä tulevan veden paine on vain 1 bar. Miksi se enemmän olisi?

Lue lisää

Eikös juuri paine-ero saa nesteen liikkeelle letkussa ja purkauskohdassa se pitäisi olla Bernoullin mukaan ½roov^2.
Tästä paine-erosta syntyy myös se vastakkainen voima, pelkkä letkun paine tai veden liike ei synnytä mitään vastavoimaa.
Tarkoittanee maallikon mielestä että jos vesi yleensä virtaa putken päästä ulos, sen paineen on oltava suurempi kuin ulkoisen ilman paine.

martta00 kirjoitti:

Varmasti letkun piteleminen vaatii voimaa, mutta eihän tässä siitä ollutkaan kysymys. Siltikin sen letkun päästä tulevan veden paine on vain 1 bar. Miksi se enemmän olisi?

Lue lisää

Älä viitsi olla noin tyhmä. Letkun päästä purkautuva vesisuihku on massan virtausta. (liike-energiaa)
Ja massan virtaus aiheuttaa työntövoiman. Näinhän se kaasuturbiinikin toimii, pakokaasut aiheuttaa massavirran taaksepäin ja sitten se lentokone nousee ilmaan ja lentää.

Lue se fysiikan oppikirjasi kunnolla. Pumpattavalla vedellä eli letkussa tai putkesssa virtaavalla vedellä on oma massavoimansa (liike-energiansa).

Näin se vasarakin toimii. Vasaran massapaino yhdessä vasaranvarren ja käden tuottamalla liike-energialla tuo sen voiman (energian) jolla naula uppoaa puuhun.
Fysiikassa massalla on myös liike-energiaa liikkeessä ollessaan.

On aivan sama asia onko massa kiinteää, nestettä, kaasua tai plasmaa. Myös säteilyllä on oma massansa koska puhutaan "säteilypaineesta" tätähän ne aurinkomyrskyt ovat maapallon magneettikentässä. (useimmilla alkeishiukkasillakin on oma massa)

Fysiikan suuri kysymys onkin: mikä sen massan aiheuttaa?
Massan nopeus on sitä liike-energiaa ja tämä voi olla kiihdytystä tai jarrutusta (hidastuvuutta).

Lue fysiikan oppikirjasi paremmin.

olen_lukenut_läksyt kirjoitti:

Älä viitsi olla noin tyhmä. Letkun päästä purkautuva vesisuihku on massan virtausta. (liike-energiaa)
Ja massan virtaus aiheuttaa työntövoiman. Näinhän se kaasuturbiinikin toimii, pakokaasut aiheuttaa massavirran taaksepäin ja sitten se lentokone nousee ilmaan ja lentää.

Lue se fysiikan oppikirjasi kunnolla. Pumpattavalla vedellä eli letkussa tai putkesssa virtaavalla vedellä on oma massavoimansa (liike-energiansa).

Näin se vasarakin toimii. Vasaran massapaino yhdessä vasaranvarren ja käden tuottamalla liike-energialla tuo sen voiman (energian) jolla naula uppoaa puuhun.
Fysiikassa massalla on myös liike-energiaa liikkeessä ollessaan.

On aivan sama asia onko massa kiinteää, nestettä, kaasua tai plasmaa. Myös säteilyllä on oma massansa koska puhutaan "säteilypaineesta" tätähän ne aurinkomyrskyt ovat maapallon magneettikentässä. (useimmilla alkeishiukkasillakin on oma massa)

Fysiikan suuri kysymys onkin: mikä sen massan aiheuttaa?
Massan nopeus on sitä liike-energiaa ja tämä voi olla kiihdytystä tai jarrutusta (hidastuvuutta).

Lue fysiikan oppikirjasi paremmin.

Lue lisää

Nesteen tai kaasun liike tai liike-energia ei synnytä mitään voimia, vain fluidin kiihdyttäminen vaatii voimaa ja sen vastavoimaa.
Kun kerran luulet tuntevasi lentokoneiden propulsiolaitteet, niin vilkaise vaikka linkistä ja korjaa väärinkäsityksesi, kyseessä nimenomaan on paine-ero, se kun on edelleen ainoa fluidin liikuttamiseen pystyvä , kiinteiden kappaleiden kiihdyttäminen on taas jo erilaista dynamiikkaa.

https://www.grc.nasa.gov/www/k-12/airplane/propth.html

Huumoriako kirjoitti:

Nesteen tai kaasun liike tai liike-energia ei synnytä mitään voimia, vain fluidin kiihdyttäminen vaatii voimaa ja sen vastavoimaa.
Kun kerran luulet tuntevasi lentokoneiden propulsiolaitteet, niin vilkaise vaikka linkistä ja korjaa väärinkäsityksesi, kyseessä nimenomaan on paine-ero, se kun on edelleen ainoa fluidin liikuttamiseen pystyvä , kiinteiden kappaleiden kiihdyttäminen on taas jo erilaista dynamiikkaa.

https://www.grc.nasa.gov/www/k-12/airplane/propth.html

Lue lisää

Kaasun paine aiheuttaa säiliön sisäpinta-alaan kohdistuvan voiman. Ja jos tämä voima on riittävän suuri se voi särkeä säiliön rikki.

Tutustu vaikka hitsauskaasupulloihin. Niissä on suurin salliittu paine ja vielä erikseen koepaine jolla niitä testataan. Ei näihin kaasupulloihin voi työntää miten tahansa korkeaa painetta.

Sama hydrauliikassa. Ei hydrauliikassakaan voi nesteen painetta korottaa rajattomasti. Liian korkea paine särkee laitteet tai ainakin hydrauliletkut hajoavat.

Paineella on voimaa. Lueppa fysiikan kirjasi uudestaan.

Ja joissa ja putouksissa veden virtaaman voimaa käytetään mm. vesiturbiinien pyörittämiseen. Virtaavat vedet ovat massavirtoja eli liike-energiaa.
Ja purjealuksissa tuulen eli ilmamassan virtaus aiheuttaa purjepinta-alaan voiman joka liikuttaa purjealusta. Muista tämä, ilmallakin on oma massansa.

martta00 kirjoitti:

Varmasti letkun piteleminen vaatii voimaa, mutta eihän tässä siitä ollutkaan kysymys. Siltikin sen letkun päästä tulevan veden paine on vain 1 bar. Miksi se enemmän olisi?

Lue lisää

Tuolla jossain ylempänä sanottiin, että vettä tulee 3000 l/min eli 50 kg/s. Jos letkun pään halkaisija on esim. 5 cm, niin veden ulosvirtausnopeus on noin 25,5 m/s. Näin ollen palomieheen kohdistuva voima on 50*25,5 = 1275 N. Siis voimaa löytyy, mutta veden paine letkusta purkautuessaan on vain 1 bar.

Tilavuusvirta kertaa nopeus on voima jonka suihku aiheuttaa, se on toisella tavalla ilmaistuna ½*roo*A*v *v eli A*p.
p on juuri se Bernoullin nopeuspaine eli ½roov^ eli purkauskohdassa veden paine on oltava em suuruinen jotta vesi purkautuisi ko. nopeudella ja vastavoima on esitetyn linkin mukainen paine *p-ala tai tilavuusvirta*purkautumisnopeus, kuinka asian haluaa ilmaista.

Laskussasi lienee huolimattomuusvirhe, tilavuusvirta pitäisi laskea keski- eikä loppunopeuden mukaan = (v1 v2)/2

Kun letku loppuu, niin paine veteen katoaa lukuun ottamatta ulkoista ilmanpainetta. Tilanne on sama kuin edellä viitatussa (Huumoriako) Nasan kuvassa suihkumoottorista, johon on selvästi merkitty suuttimen jälkeiseksi paineeksi ulkoinen ilmanpaine. Koska vedellä on suuri virtausnopeus ja nesteenä se ei leviä kuin jos se olisi kaasua, ei suihku hajaannu. Vesi ei lennä suuttimen jälkeen siksi, että siihen vaikuttaisi eteenpäin ajava paine, vaan koska sillä on se liike-energia. Nämä vain pitää erottaa toisistaan.

Puhutaanko purkauskohdan, vai purkautuneen veden paineesta.
Se veden liike-energiahan on juuri paineen aiheuttamaa, samoin purkautumisnopeuden ja paine-eron riippuvuus toisistaan on helposti todettavissa klassisella käsisuihkulla kylvyssä.
Linkissä olevaan kuvaan merkitty ilmanpaine tarkoittaa ulkoista painetta, purkautuvan kaasun paine on huomattavasti suurempi vielä pitkälle suihkun irtoamisen jälkeenkin, vedellä se ei ole koska vesi on lähes kokoon puristumatonta ja paine katoaa heti voiman vaikutuksen loputtua.

kirjaskorpioni kirjoitti:

Kun letku loppuu, niin paine veteen katoaa lukuun ottamatta ulkoista ilmanpainetta. Tilanne on sama kuin edellä viitatussa (Huumoriako) Nasan kuvassa suihkumoottorista, johon on selvästi merkitty suuttimen jälkeiseksi paineeksi ulkoinen ilmanpaine. Koska vedellä on suuri virtausnopeus ja nesteenä se ei leviä kuin jos se olisi kaasua, ei suihku hajaannu. Vesi ei lennä suuttimen jälkeen siksi, että siihen vaikuttaisi eteenpäin ajava paine, vaan koska sillä on se liike-energia. Nämä vain pitää erottaa toisistaan.

Lue lisää

Tulkintavirhe :
" Tilanne on sama kuin edellä viitatussa (Huumoriako) Nasan kuvassa suihkumoottorista, johon on selvästi merkitty suuttimen jälkeiseksi paineeksi ulkoinen ilmanpaine "

Linkkini kuvassa on potkurin aiheuttaman virtauksen kuvaus.
Siinä on punaisella merkitty virtaus jossa on ilmanpainetta pienempi paine ja sinisellä ylipaineellinen virtaus.
Kyseessä ei siis ole mikään suihkumoottori, suppilo tai suutin vaan vapaassa ilmassa toimiva potkuri ja paineellisen virtauksen loppuessa paine on luonnollisesti ympäristön paine.

Huumoriako kirjoitti:

Nesteen tai kaasun liike tai liike-energia ei synnytä mitään voimia, vain fluidin kiihdyttäminen vaatii voimaa ja sen vastavoimaa.
Kun kerran luulet tuntevasi lentokoneiden propulsiolaitteet, niin vilkaise vaikka linkistä ja korjaa väärinkäsityksesi, kyseessä nimenomaan on paine-ero, se kun on edelleen ainoa fluidin liikuttamiseen pystyvä , kiinteiden kappaleiden kiihdyttäminen on taas jo erilaista dynamiikkaa.

https://www.grc.nasa.gov/www/k-12/airplane/propth.html

Lue lisää

Itseasiassa ei aivan täysin pidä paikkaansa, sillä eräissä tapauksissa nesteitä ja kaasuja voidaan siirtää myös ilman paine-eroa:

https://en.wikipedia.org/wiki/Magnetohydrodynamic_drive

Ihan typeriä kommentteja...kun se vesi tulee ulos putkesta tai letkusta ilmaan, niin sen paine on just sama kuin ulkoilman paine eli yleensä 1 bar. Turha tätä asiaa on jankata. Sama juttu on myös kaasuilla, esimerkiksi seuraava lainaus jostain ylemmästä kommentista ei pidä paikkaansa...

"Linkissä olevaan kuvaan merkitty ilmanpaine tarkoittaa ulkoista painetta, purkautuvan kaasun paine on huomattavasti suurempi vielä pitkälle suihkun irtoamisen jälkeenkin, vedellä se ei ole koska vesi on lähes kokoon puristumatonta ja paine katoaa heti voiman vaikutuksen loputtua."

samoin tämä kommentti on pielessä:

"Laskussasi lienee huolimattomuusvirhe, tilavuusvirta pitäisi laskea keski- eikä loppunopeuden mukaan = (v1 v2)/2" ja samalta kommentoijalta lisää

"Tilavuusvirta kertaa nopeus on voima jonka suihku aiheuttaa"

ei ei näin, johan dimensiotarkastelu osoittaa, ettei tuo pidä paikkaansa: m^3/s * m/s ei ole voiman yksikkö!

jatketaan...

Dimensio asiat taitaa olla vain mielenosoitusta, uskoisin että osallistujat ne tuntevat ja lipsaus on sananvalinnassa.

Termodynamiikkaa tunteneena ymmärtänet kyllä itsekin että kun ilmaa puristetaan se lämpenee ja kun se pääsee taas vapaasti laajenemaan, vie oman aikansa ennen kuin paine tasautuu ympäristöä vastaavaksi päinvastoin kuin vedellä.

Toinen juttu on sitten tämä impulssin kaavan ymmärtäminen.
Sen johtaminen muotoon F*dt=m*dv, jossa dv on v2-v1 , ja kaava pätee vain jos massa on vakio (ei t.n tai v.n funktio), siis matkalla L se on B*A*L (B=tiheys).
Matka L on ajan ja nopeuksien mukaan (v1 v2)/2 *dt , kiihtyvyys kun on vakio josta voiman yhtälö saa muodon
F=½ B*A*(v1 v2)*(v2-v1), pätee vaikka L olisi äärettömän lyhyt ja perättäiset tapahtumat siten jatkuvaa.
Yleisemmin kaava esitetään muodossa
F =½BA(v2^2-v1^2), jonka oikeellisuuden voinet varmaan tarkistaa.
Laskuvirheesi oli se että impulssin kaavassa m/dt ei tarkoita torvesta tulevaa määrää aikayksikköä kohden eli "Haukka-ahon-aloittelija " oli tässä kohden aivan oikeassa.

martta00 kirjoitti:

Ihan typeriä kommentteja...kun se vesi tulee ulos putkesta tai letkusta ilmaan, niin sen paine on just sama kuin ulkoilman paine eli yleensä 1 bar. Turha tätä asiaa on jankata. Sama juttu on myös kaasuilla, esimerkiksi seuraava lainaus jostain ylemmästä kommentista ei pidä paikkaansa...

"Linkissä olevaan kuvaan merkitty ilmanpaine tarkoittaa ulkoista painetta, purkautuvan kaasun paine on huomattavasti suurempi vielä pitkälle suihkun irtoamisen jälkeenkin, vedellä se ei ole koska vesi on lähes kokoon puristumatonta ja paine katoaa heti voiman vaikutuksen loputtua."

samoin tämä kommentti on pielessä:

"Laskussasi lienee huolimattomuusvirhe, tilavuusvirta pitäisi laskea keski- eikä loppunopeuden mukaan = (v1 v2)/2" ja samalta kommentoijalta lisää

"Tilavuusvirta kertaa nopeus on voima jonka suihku aiheuttaa"

ei ei näin, johan dimensiotarkastelu osoittaa, ettei tuo pidä paikkaansa: m^3/s * m/s ei ole voiman yksikkö!

jatketaan...

Lue lisää

"Ihan typeriä kommentteja...kun se vesi tulee ulos putkesta tai letkusta ilmaan, niin sen paine on just sama kuin ulkoilman paine eli yleensä 1 bar. Turha tätä asiaa on jankata. Sama juttu on myös kaasuilla, esimerkiksi seuraava lainaus jostain ylemmästä kommentista ei pidä paikkaansa..."

Lukioteoreetikoille on käynyt köpelösti. Te ette tajua mitä edes laskette. Jatketaan tätä "suurta problematiikkaa".
Nyt meillä on höyryturbiini jonne ohjataan korkeapaineista höyryä, Luuletteko, että höyrynpaine turbiinin sisääntulossa on vain tuo 1 bar? Ei. Meillä on kahdenlaisia turbiineja eli on vastapaine- ja lauhdutusturbiineja.
Lauhdutusturbiinien lauhdutimissa on tyhjiö jonne höyrynpaineinen höyry höyryvirtaa. Turbiinissa tapahtuu siis paineputous ja tämä tekee sen "työn" joka muuttuu turbiinissa mekaaniseksi pyörimisliikkeeksi.
Ja tämä paineputos on vallan muuta kuin tuo 1 bar.
Vastapaineturbiineissa paine on sama kuin höyryverkon (lämmitysverkon) paine. (se voi olla esimerkiksi 4-10 baria) Näissä korkeapaineinen höyry putoaa vain tuohon vastapaineseen eli 4-10 baarin tasolle) Eikä siis tapahdu paineen putoamista ilmakehän paineeseen eli 1 baariin.

Te ette näy lainkaan käsittävän paineputouksen (painehäviön) merkitystä. Vapaan putken tai letkun päässä tapahtuu myös paineputous, mutta se ei suinkaan ole aina tuo sama ilmakehän paine eli 1 bar. Vapaan putken tai letkun päässä paineputous tapahtuu virtauksen mukaan matkana. Matkan pituus voi olla vaihteleva, korkeapainepumppu tuottaa pitkän vesisuihkun jonka päässä lopulta paine laskee ilmakehän paineeseen vapaassa tilassa.
Tämä paineputous ei tapahdu heti putken tai letkun päässä.

Korkeapaineinen vesisuihku voi jopa leikata terästä. Konepajoilla käytetään jopa levyjen leikkaamiseen vesisuihkuleikkausta. Tämä kertoo korkeapaineisen vesisuihkun kyvystä tehdä työtä, myös leikkaavaa työtä. Yhden (1) barin paineinen vesisuihku ulosvirtauksena ei tähän kykene. Huomioikaa myös paineputoukseen kuluva matka. Miettikää tätä paineputousta "suutinhäviönä" erilaisisa tilanteissa. (vapaaseen tai suljettuun tilaan)

Tämä ei todellakaan ole aina tuo 1 bar kuten joku ajattelee:

"kun se vesi tulee ulos putkesta tai letkusta ilmaan, niin sen paine on JUST sama kuin ulkoilman paine eli yleensä 1 bar.".
Lukekaa läksynne paremmin.

mikä_paineputous kirjoitti:

"Ihan typeriä kommentteja...kun se vesi tulee ulos putkesta tai letkusta ilmaan, niin sen paine on just sama kuin ulkoilman paine eli yleensä 1 bar. Turha tätä asiaa on jankata. Sama juttu on myös kaasuilla, esimerkiksi seuraava lainaus jostain ylemmästä kommentista ei pidä paikkaansa..."

Lukioteoreetikoille on käynyt köpelösti. Te ette tajua mitä edes laskette. Jatketaan tätä "suurta problematiikkaa".
Nyt meillä on höyryturbiini jonne ohjataan korkeapaineista höyryä, Luuletteko, että höyrynpaine turbiinin sisääntulossa on vain tuo 1 bar? Ei. Meillä on kahdenlaisia turbiineja eli on vastapaine- ja lauhdutusturbiineja.
Lauhdutusturbiinien lauhdutimissa on tyhjiö jonne höyrynpaineinen höyry höyryvirtaa. Turbiinissa tapahtuu siis paineputous ja tämä tekee sen "työn" joka muuttuu turbiinissa mekaaniseksi pyörimisliikkeeksi.
Ja tämä paineputos on vallan muuta kuin tuo 1 bar.
Vastapaineturbiineissa paine on sama kuin höyryverkon (lämmitysverkon) paine. (se voi olla esimerkiksi 4-10 baria) Näissä korkeapaineinen höyry putoaa vain tuohon vastapaineseen eli 4-10 baarin tasolle) Eikä siis tapahdu paineen putoamista ilmakehän paineeseen eli 1 baariin.

Te ette näy lainkaan käsittävän paineputouksen (painehäviön) merkitystä. Vapaan putken tai letkun päässä tapahtuu myös paineputous, mutta se ei suinkaan ole aina tuo sama ilmakehän paine eli 1 bar. Vapaan putken tai letkun päässä paineputous tapahtuu virtauksen mukaan matkana. Matkan pituus voi olla vaihteleva, korkeapainepumppu tuottaa pitkän vesisuihkun jonka päässä lopulta paine laskee ilmakehän paineeseen vapaassa tilassa.
Tämä paineputous ei tapahdu heti putken tai letkun päässä.

Korkeapaineinen vesisuihku voi jopa leikata terästä. Konepajoilla käytetään jopa levyjen leikkaamiseen vesisuihkuleikkausta. Tämä kertoo korkeapaineisen vesisuihkun kyvystä tehdä työtä, myös leikkaavaa työtä. Yhden (1) barin paineinen vesisuihku ulosvirtauksena ei tähän kykene. Huomioikaa myös paineputoukseen kuluva matka. Miettikää tätä paineputousta "suutinhäviönä" erilaisisa tilanteissa. (vapaaseen tai suljettuun tilaan)

Tämä ei todellakaan ole aina tuo 1 bar kuten joku ajattelee:

"kun se vesi tulee ulos putkesta tai letkusta ilmaan, niin sen paine on JUST sama kuin ulkoilman paine eli yleensä 1 bar.".
Lukekaa läksynne paremmin.

Lue lisää

"Korkeapaineinen vesisuihku voi jopa leikata terästä. Konepajoilla käytetään jopa levyjen leikkaamiseen vesisuihkuleikkausta. Tämä kertoo korkeapaineisen vesisuihkun kyvystä tehdä työtä, myös leikkaavaa työtä. Yhden (1) barin paineinen vesisuihku ulosvirtauksena ei tähän kykene. Huomioikaa myös paineputoukseen kuluva matka. Miettikää tätä paineputousta "suutinhäviönä" erilaisisa tilanteissa. (vapaaseen tai suljettuun tilaan)"

Tämänkin olet ymmärtänyt väärin. Ei se vesi leikkaa sen takia, että sillä olisi levyyn osuessaan suuri paine. Levyyn osuvan vesisuihkun paine on 1 bar, mutta vedellä on niin suuri nopeus ja siten suuri energia, että levy leikkaantuu.

"Lauhdutusturbiinien lauhdutimissa on tyhjiö jonne höyrynpaineinen höyry höyryvirtaa. Turbiinissa tapahtuu siis paineputous ja tämä tekee sen "työn" joka muuttuu turbiinissa mekaaniseksi pyörimisliikkeeksi. Ja tämä paineputos on vallan muuta kuin tuo 1 bar"

Lauhduttimessa ei ole tyhjiö (0 bar), vaan pääosin käytetyn jäähdytysveden lämpötilasta riippuva paine eli noin 0,024 - 0,030 bar.

Huono-päiväkö kirjoitti:

Dimensio asiat taitaa olla vain mielenosoitusta, uskoisin että osallistujat ne tuntevat ja lipsaus on sananvalinnassa.

Termodynamiikkaa tunteneena ymmärtänet kyllä itsekin että kun ilmaa puristetaan se lämpenee ja kun se pääsee taas vapaasti laajenemaan, vie oman aikansa ennen kuin paine tasautuu ympäristöä vastaavaksi päinvastoin kuin vedellä.

Toinen juttu on sitten tämä impulssin kaavan ymmärtäminen.
Sen johtaminen muotoon F*dt=m*dv, jossa dv on v2-v1 , ja kaava pätee vain jos massa on vakio (ei t.n tai v.n funktio), siis matkalla L se on B*A*L (B=tiheys).
Matka L on ajan ja nopeuksien mukaan (v1 v2)/2 *dt , kiihtyvyys kun on vakio josta voiman yhtälö saa muodon
F=½ B*A*(v1 v2)*(v2-v1), pätee vaikka L olisi äärettömän lyhyt ja perättäiset tapahtumat siten jatkuvaa.
Yleisemmin kaava esitetään muodossa
F =½BA(v2^2-v1^2), jonka oikeellisuuden voinet varmaan tarkistaa.
Laskuvirheesi oli se että impulssin kaavassa m/dt ei tarkoita torvesta tulevaa määrää aikayksikköä kohden eli "Haukka-ahon-aloittelija " oli tässä kohden aivan oikeassa.

Lue lisää

"Yleisemmin kaava esitetään muodossa: F =½BA(v2^2-v1^2), jonka oikeellisuuden voinet varmaan tarkistaa"

Kerrotko vielä "Huono-päiväkö", että mitä ovat nuo nopeudet v1 ja v2 sovellettuna tähän paloletkutapaukseen? Väitän, että v1 = 0 ja v2 on laskemani 25,5 m/s.

martta00 kirjoitti:

"Korkeapaineinen vesisuihku voi jopa leikata terästä. Konepajoilla käytetään jopa levyjen leikkaamiseen vesisuihkuleikkausta. Tämä kertoo korkeapaineisen vesisuihkun kyvystä tehdä työtä, myös leikkaavaa työtä. Yhden (1) barin paineinen vesisuihku ulosvirtauksena ei tähän kykene. Huomioikaa myös paineputoukseen kuluva matka. Miettikää tätä paineputousta "suutinhäviönä" erilaisisa tilanteissa. (vapaaseen tai suljettuun tilaan)"

Tämänkin olet ymmärtänyt väärin. Ei se vesi leikkaa sen takia, että sillä olisi levyyn osuessaan suuri paine. Levyyn osuvan vesisuihkun paine on 1 bar, mutta vedellä on niin suuri nopeus ja siten suuri energia, että levy leikkaantuu.

"Lauhdutusturbiinien lauhdutimissa on tyhjiö jonne höyrynpaineinen höyry höyryvirtaa. Turbiinissa tapahtuu siis paineputous ja tämä tekee sen "työn" joka muuttuu turbiinissa mekaaniseksi pyörimisliikkeeksi. Ja tämä paineputos on vallan muuta kuin tuo 1 bar"

Lauhduttimessa ei ole tyhjiö (0 bar), vaan pääosin käytetyn jäähdytysveden lämpötilasta riippuva paine eli noin 0,024 - 0,030 bar.

Lue lisää

"Tämänkin olet ymmärtänyt väärin. Ei se vesi leikkaa sen takia, että sillä olisi levyyn osuessaan suuri paine. Levyyn osuvan vesisuihkun paine on 1 bar, mutta vedellä on niin suuri nopeus ja siten suuri energia, että levy leikkaantuu.

"Lauhdutusturbiinien lauhdutimissa on tyhjiö jonne höyrynpaineinen höyry höyryvirtaa. Turbiinissa tapahtuu siis paineputous ja tämä tekee sen "työn" joka muuttuu turbiinissa mekaaniseksi pyörimisliikkeeksi. Ja tämä paineputos on vallan muuta kuin tuo 1 bar"

Lauhduttimessa ei ole tyhjiö (0 bar), vaan pääosin käytetyn jäähdytysveden lämpötilasta riippuva paine eli noin 0,024 - 0,030 bar."

Älä rupea saivartelemaan. Mistä se vesisuihku saa suuren liikenopeuden? Kyllä tähän vaikuttaa myös vesileikkuulaitteen antama paine. Fysikaalisesti työn tekee paine ja veden massan virtausnopeus. Tästä kokonaisuudesta se leikkuutyötä tekevä liike-energia muodostuu. Pieni paine yhdessä vähäisen veden virtausnopeuden kanssa ei leikkaa teräslevyä.

Ja käytännössä lauhduttimien yhteydessä puhutaan tyhjiöstä vaikka se ei ole absoluuttinen tyhjiö. Yrität vaan kielitempuilla saivarrella kun et tunne asioita riittävän perusteellisesti.

Teoreettinen fysiikka ja käytännön sovellettu fysiikka pitää oppia ymmärtämään kokonaisuutena. Äärimmilleen viety teoreetinen käsitys hämärtää käytännön ymmärrystä. (kuten tuossa lauhduttimen tyhjiön kohdalla kävi)
Tähtien välisessä avaruudessakaan ei ole absoluuttista tyhjiötä koska sielläkin saataa virrata alkeishiukkausvirtoja ja yksittäisiä atomeja kuutiometrissä ja tiheydeltään harvoja kaasupilviä.
Siellä missää satelliitit kiertävät ratojaan alkaa olla jo paljon avaruusromua eli lähiavaruutemmekaan ei ole mikään absoluuttinen tyhjiö. Teoriassa voi kuvitella täydellistä absoluuttista tyhjiötä löytyvän vain galaksien välisestä tyhjästä avaruudesta mikäli yksittäisiä alkeishiukkasia tai atomeja ei löydy.
Et siis ole kuulutkaan supernovaräjähdyksistä jotka sinkoaa materiaalia ympäriinsä. (tämä niitä alkeishiukkasia ja atomeja levittää avaruuden tyhjiöön)

Kerropa mikä on tyhjän avaruuden atomitiheys? Onko se vakio jokaisessa tyhjiön kuutiometrissä?

martta00 kirjoitti:

"Korkeapaineinen vesisuihku voi jopa leikata terästä. Konepajoilla käytetään jopa levyjen leikkaamiseen vesisuihkuleikkausta. Tämä kertoo korkeapaineisen vesisuihkun kyvystä tehdä työtä, myös leikkaavaa työtä. Yhden (1) barin paineinen vesisuihku ulosvirtauksena ei tähän kykene. Huomioikaa myös paineputoukseen kuluva matka. Miettikää tätä paineputousta "suutinhäviönä" erilaisisa tilanteissa. (vapaaseen tai suljettuun tilaan)"

Tämänkin olet ymmärtänyt väärin. Ei se vesi leikkaa sen takia, että sillä olisi levyyn osuessaan suuri paine. Levyyn osuvan vesisuihkun paine on 1 bar, mutta vedellä on niin suuri nopeus ja siten suuri energia, että levy leikkaantuu.

"Lauhdutusturbiinien lauhdutimissa on tyhjiö jonne höyrynpaineinen höyry höyryvirtaa. Turbiinissa tapahtuu siis paineputous ja tämä tekee sen "työn" joka muuttuu turbiinissa mekaaniseksi pyörimisliikkeeksi. Ja tämä paineputos on vallan muuta kuin tuo 1 bar"

Lauhduttimessa ei ole tyhjiö (0 bar), vaan pääosin käytetyn jäähdytysveden lämpötilasta riippuva paine eli noin 0,024 - 0,030 bar.

Lue lisää

Lueppas erään vesileikkausta suorittavan yrityksen lyhyt selostus:

"Vesileikkaus ei jätä materiaaliin mitään jälkiä eikä tummentumia. Materiaali pysyy pöydässä omalla painollaan tai kevyiden painojen avulla, eikä siihen tarvitse tehdä reikiä. Koska vesileikkauskoneen työjälki on tarkka ja siisti, vesileikattu tuote tai komponentti on tavallisesti sellaisenaan valmis ja viimeistelty

Jetmastersin Vihdin yksikkö on erikoistunut sarjavalmisteisten tuotteiden puhdasvesileikkaukseen. Puhdasvesileikkauksessa korkeapaineisen veden energia fokusoidaan teräväksi, leikkaavaksi suihkuksi. Veden paine nostetaan sylintereissä lähes 4000 bariin. Leikkaava, halkaisijaltaan noin 0,2 mm:n suihku syntyy, kun paine vapautetaan safiirisuuttimista materiaalin pintaan. Puhdasvesileikkaus soveltuu myös materiaaleille, joiden mittatarkka leikkaaminen muilla menetelmillä on vaikeaa tai jopa mahdotonta".

Tuossa kerrotaan veden paineen nostosta noin 4000 bariin asti. Miksi tämä tehtäisiin jos sinun selityksen mukaan 1 baarin paine riittäisi?
Kuka tässä on jotain ymmärtänyt väärin?
Tarkistapa teoreettiset tietosi.

konepajamiesXY kirjoitti:

Lueppas erään vesileikkausta suorittavan yrityksen lyhyt selostus:

"Vesileikkaus ei jätä materiaaliin mitään jälkiä eikä tummentumia. Materiaali pysyy pöydässä omalla painollaan tai kevyiden painojen avulla, eikä siihen tarvitse tehdä reikiä. Koska vesileikkauskoneen työjälki on tarkka ja siisti, vesileikattu tuote tai komponentti on tavallisesti sellaisenaan valmis ja viimeistelty

Jetmastersin Vihdin yksikkö on erikoistunut sarjavalmisteisten tuotteiden puhdasvesileikkaukseen. Puhdasvesileikkauksessa korkeapaineisen veden energia fokusoidaan teräväksi, leikkaavaksi suihkuksi. Veden paine nostetaan sylintereissä lähes 4000 bariin. Leikkaava, halkaisijaltaan noin 0,2 mm:n suihku syntyy, kun paine vapautetaan safiirisuuttimista materiaalin pintaan. Puhdasvesileikkaus soveltuu myös materiaaleille, joiden mittatarkka leikkaaminen muilla menetelmillä on vaikeaa tai jopa mahdotonta".

Tuossa kerrotaan veden paineen nostosta noin 4000 bariin asti. Miksi tämä tehtäisiin jos sinun selityksen mukaan 1 baarin paine riittäisi?
Kuka tässä on jotain ymmärtänyt väärin?
Tarkistapa teoreettiset tietosi.

Lue lisää

"Tuossa kerrotaan veden paineen nostosta noin 4000 bariin asti. Miksi tämä tehtäisiin jos sinun selityksen mukaan 1 baarin paine riittäisi? Kuka tässä on jotain ymmärtänyt väärin? Tarkistapa teoreettiset tietosi"

Tietenkin painetta tarvitaan ja paljon, jotta vesisuihkulle saadaan tarpeeksi energiaa levyn leikkaamiseen. Mutta sen leikkaavan vesisuihkun paine on enää 1 bar heti, kun se tulee suuttimesta ulos.

martta00 kirjoitti:

"Yleisemmin kaava esitetään muodossa: F =½BA(v2^2-v1^2), jonka oikeellisuuden voinet varmaan tarkistaa"

Kerrotko vielä "Huono-päiväkö", että mitä ovat nuo nopeudet v1 ja v2 sovellettuna tähän paloletkutapaukseen? Väitän, että v1 = 0 ja v2 on laskemani 25,5 m/s.

Lue lisää

Juuri niin
Kaava kattaa liikkeessä olevan ilman/veden kiihdyttämisen kuten yleensä liikkuvissa kulkuvälineissä on tilanne.
Pumpussa v1 on 0 ja v2 mainitsemasi.

Huono-päiväkö kirjoitti:

Juuri niin
Kaava kattaa liikkeessä olevan ilman/veden kiihdyttämisen kuten yleensä liikkuvissa kulkuvälineissä on tilanne.
Pumpussa v1 on 0 ja v2 mainitsemasi.

"F =½BA(v2^2-v1^2)"

tuohon kaavaasi ei tule tuota ½:sta! massavirta on roo*A*v2 ja se kerrotaan purkautumisnopeudella v2 --> F = roo*A*v2^2

martta00 kirjoitti:

"F =½BA(v2^2-v1^2)"

tuohon kaavaasi ei tule tuota ½:sta! massavirta on roo*A*v2 ja se kerrotaan purkautumisnopeudella v2 --> F = roo*A*v2^2

Kato tosta linkistä, se on oikein punasella ja lisää vahvistusta löytyy kun viitsit vain hakea.
https://www.grc.nasa.gov/www/k-12/airplane/propth.html

martta00 kirjoitti:

"F =½BA(v2^2-v1^2)"

tuohon kaavaasi ei tule tuota ½:sta! massavirta on roo*A*v2 ja se kerrotaan purkautumisnopeudella v2 --> F = roo*A*v2^2

Lähdetään siitä että torvesta tulee tavaraa ajassa t jonka massa on m ja nopeus v.
Sen liike-energia on ½ mv^2 joka on sama kuin F*s.
Jos esittämäsi mukaan F= roo*A*v^2 ja s= v*t , niin energia olisi roo*a*v*t*v^2 .
Massavirta olisi siis roo*A*v , niin sen ajassa t kulkema osa olisi m, jolloin liike-energian kaava olisikin mv^2 ilman tuota kerrointa ½.
Sama ristiriita Bernoullin kanssa , joten väitteesi massavirrasta ei vakuuta, semminkin kun edellä oli jo esitetty kaavan johtaminen, josta olisi kaivettava esille joku virhe epäilyksen tueksi.

martta00 kirjoitti:

"Tuossa kerrotaan veden paineen nostosta noin 4000 bariin asti. Miksi tämä tehtäisiin jos sinun selityksen mukaan 1 baarin paine riittäisi? Kuka tässä on jotain ymmärtänyt väärin? Tarkistapa teoreettiset tietosi"

Tietenkin painetta tarvitaan ja paljon, jotta vesisuihkulle saadaan tarpeeksi energiaa levyn leikkaamiseen. Mutta sen leikkaavan vesisuihkun paine on enää 1 bar heti, kun se tulee suuttimesta ulos.

Lue lisää

"Tietenkin painetta tarvitaan ja paljon, jotta vesisuihkulle saadaan tarpeeksi energiaa levyn leikkaamiseen. Mutta sen leikkaavan vesisuihkun paine on enää 1 bar heti, kun se tulee suuttimesta ulos."

Aivan väärin. Paine ei putoa välittömästi 1 baariin. Tämä näkyy vallan hyvin vesisuihkun pituudessa eli matkassa. Hanki itsellesi painepesuri ja käytä sitä. Sillä painepesurin suihkulla on vielä voimaa tietyn matkan päästäkin, ihmiseen kohdistettuna se voi tuottaa vahinkoakin.
Ota suihku kylpyhuoneessa, se vesisuihku ei aiheuta vahinkoja ihmiselle alhaisen paineen vuoksi.

Käytännössä näkyy vallan hyvin tämä vesisuihkun pituus eli matka. JOS paine putoaisi välittömästi 1 baariin ei tuota vesisuihkua edes näkyisi. Taidat nyt sekottaa "teoreettisen suuttimen" ja käytännön suuttimen.
Käytännössä paineen alentumista ei tapahtu heti "silmänräpäyksessä" vaan se vaatii oman aikansa ja matkansa.
Tämä käytännön fakta näkyy myös polttomoottoreissa, dieseleissä polttoaine ruiskutetaan sylinteriin eikä se sylinterin TÄYTÖS tapahdu hetkessä vaaa siinä menee oma aikansa. Tässä käytetään korkeaa painetta ja silti sylinterin täytös vaatii oman lyhyen aikansa ennen syttymistä. Ja syttymisen jälkeen palossa paineen nousukin vaatii oman aikansa.
Nämä paineen muutokset vaatii siis oman aikansa ja aika voi olla varsin lyhytkin mm. millisekunteja mutta silti tämäkin on kuluvaa aikaa. Tämän vuoksi ilmiö voi näyttää tapahtuvan HETI silmänräpäyksessä.

Vesisuihkun pituus eli matka kertoo kuluvasta ajasta. Vesisuihku ei hajoa välittömästi suuttimessa. Vesisuihkun geometria voi jatkua jonkin aikaa vapaassa tilassa. Sama juttu on palavassa liekissä, sillä on tietty pituus jonka jälkeen palaminen tuottaa vain "näkymättömiä" palamiskaasuja. Näkyvän liekin olemassaolo kertoo "palamisen ajasta" mm. kaasun syttymisviiveestä ja kaasukomponenttien palamisesta (mm. sini- ja keltaliekki palaminen öljypolttimissa) Polttomoottorissa tämä palamisen viive aiheuttaa epätasaista paineennousua eli paikallista "nakutusta" ääniaaltoina.
Käytännössä painevaihteluihin liittyy myös aika ja matka (etäisyydet ja tilavuudet).
Jos et tätä tajua niin selitä sitten tuo näkyvän vesisuihkun pituus. Onko se vain optinen harha vai onko se todellista fysiikkaa (voimaa). Miksi pumppauksessa puhutaan nostokorkeuksista JOS nestepatsaan matkoilla ei ole merkitystä?

Lueppas uudestaan fysiikan teoria suuttimen tapahtumista nesteillä ja kaasuilla.
Mitä suuttimessa ulosvirtauksen aikana tapahtuu? Suutinhan on fysikaalisesti massavirtaaman rako. Rupeahan selittämään tätä rakovaikutusta massojen virtauksissa.

massavirtaukset kirjoitti:

"Tietenkin painetta tarvitaan ja paljon, jotta vesisuihkulle saadaan tarpeeksi energiaa levyn leikkaamiseen. Mutta sen leikkaavan vesisuihkun paine on enää 1 bar heti, kun se tulee suuttimesta ulos."

Aivan väärin. Paine ei putoa välittömästi 1 baariin. Tämä näkyy vallan hyvin vesisuihkun pituudessa eli matkassa. Hanki itsellesi painepesuri ja käytä sitä. Sillä painepesurin suihkulla on vielä voimaa tietyn matkan päästäkin, ihmiseen kohdistettuna se voi tuottaa vahinkoakin.
Ota suihku kylpyhuoneessa, se vesisuihku ei aiheuta vahinkoja ihmiselle alhaisen paineen vuoksi.

Käytännössä näkyy vallan hyvin tämä vesisuihkun pituus eli matka. JOS paine putoaisi välittömästi 1 baariin ei tuota vesisuihkua edes näkyisi. Taidat nyt sekottaa "teoreettisen suuttimen" ja käytännön suuttimen.
Käytännössä paineen alentumista ei tapahtu heti "silmänräpäyksessä" vaan se vaatii oman aikansa ja matkansa.
Tämä käytännön fakta näkyy myös polttomoottoreissa, dieseleissä polttoaine ruiskutetaan sylinteriin eikä se sylinterin TÄYTÖS tapahdu hetkessä vaaa siinä menee oma aikansa. Tässä käytetään korkeaa painetta ja silti sylinterin täytös vaatii oman lyhyen aikansa ennen syttymistä. Ja syttymisen jälkeen palossa paineen nousukin vaatii oman aikansa.
Nämä paineen muutokset vaatii siis oman aikansa ja aika voi olla varsin lyhytkin mm. millisekunteja mutta silti tämäkin on kuluvaa aikaa. Tämän vuoksi ilmiö voi näyttää tapahtuvan HETI silmänräpäyksessä.

Vesisuihkun pituus eli matka kertoo kuluvasta ajasta. Vesisuihku ei hajoa välittömästi suuttimessa. Vesisuihkun geometria voi jatkua jonkin aikaa vapaassa tilassa. Sama juttu on palavassa liekissä, sillä on tietty pituus jonka jälkeen palaminen tuottaa vain "näkymättömiä" palamiskaasuja. Näkyvän liekin olemassaolo kertoo "palamisen ajasta" mm. kaasun syttymisviiveestä ja kaasukomponenttien palamisesta (mm. sini- ja keltaliekki palaminen öljypolttimissa) Polttomoottorissa tämä palamisen viive aiheuttaa epätasaista paineennousua eli paikallista "nakutusta" ääniaaltoina.
Käytännössä painevaihteluihin liittyy myös aika ja matka (etäisyydet ja tilavuudet).
Jos et tätä tajua niin selitä sitten tuo näkyvän vesisuihkun pituus. Onko se vain optinen harha vai onko se todellista fysiikkaa (voimaa). Miksi pumppauksessa puhutaan nostokorkeuksista JOS nestepatsaan matkoilla ei ole merkitystä?

Lueppas uudestaan fysiikan teoria suuttimen tapahtumista nesteillä ja kaasuilla.
Mitä suuttimessa ulosvirtauksen aikana tapahtuu? Suutinhan on fysikaalisesti massavirtaaman rako. Rupeahan selittämään tätä rakovaikutusta massojen virtauksissa.

Lue lisää

Olipa taas pitkä vuodatus ja tapansa mukaan aivan täyttä tuubaa.
Ei vesisuihkulla tarvitse olla painetta liikkeensä aikana, vasta kun se pysäytetään voima/paine on sama kuin kiihdytettäessä (vrt. vastusvoima F = ½roo Av^2).
Polttomoottorilla ei ole mitään yhteyttä asiaan, etkä näytä edes tuntevan sen toimintaakaan, mutta juttua vaan tulee.

No-huh-huh kirjoitti:

Olipa taas pitkä vuodatus ja tapansa mukaan aivan täyttä tuubaa.
Ei vesisuihkulla tarvitse olla painetta liikkeensä aikana, vasta kun se pysäytetään voima/paine on sama kuin kiihdytettäessä (vrt. vastusvoima F = ½roo Av^2).
Polttomoottorilla ei ole mitään yhteyttä asiaan, etkä näytä edes tuntevan sen toimintaakaan, mutta juttua vaan tulee.

Lue lisää

Fysiikassa on omat lakinsa nesteiden ja kaasujen käyttäymiselle. Et liene kuullutkaan niistä mitään.

Enpä taida viitsiä enempään selittelyyn. Ohjeena voi antaa vain: lukekaa edes ne oppikirjanne läksyt.

Kirjoitit:
"Ei vesisuihkulla tarvitse olla painetta liikkeensä aikana, vasta kun se PYSÄYTETÄÄN voima/paine on sama kuin kiihdytettäessä (vrt. vastusvoima F = ½roo Av^2)."

Selittelemättä kysyn vain: tunnetko keskipakopumpun toimintaa? Mikä siinä aiheuttaa veden paineen nousun, et kai oleta, että pumpun pysäyttäminen korottaa sen veden paineen? (ajatuksesi "vasta kun pysäytetään" ????)

ajatuspakoako kirjoitti:

Fysiikassa on omat lakinsa nesteiden ja kaasujen käyttäymiselle. Et liene kuullutkaan niistä mitään.

Enpä taida viitsiä enempään selittelyyn. Ohjeena voi antaa vain: lukekaa edes ne oppikirjanne läksyt.

Kirjoitit:
"Ei vesisuihkulla tarvitse olla painetta liikkeensä aikana, vasta kun se PYSÄYTETÄÄN voima/paine on sama kuin kiihdytettäessä (vrt. vastusvoima F = ½roo Av^2)."

Selittelemättä kysyn vain: tunnetko keskipakopumpun toimintaa? Mikä siinä aiheuttaa veden paineen nousun, et kai oleta, että pumpun pysäyttäminen korottaa sen veden paineen? (ajatuksesi "vasta kun pysäytetään" ????)

Lue lisää

Joillakin ajatuksen pysähtyminen nostaa painetta päässä.

mikä_paineputous kirjoitti:

"Ihan typeriä kommentteja...kun se vesi tulee ulos putkesta tai letkusta ilmaan, niin sen paine on just sama kuin ulkoilman paine eli yleensä 1 bar. Turha tätä asiaa on jankata. Sama juttu on myös kaasuilla, esimerkiksi seuraava lainaus jostain ylemmästä kommentista ei pidä paikkaansa..."

Lukioteoreetikoille on käynyt köpelösti. Te ette tajua mitä edes laskette. Jatketaan tätä "suurta problematiikkaa".
Nyt meillä on höyryturbiini jonne ohjataan korkeapaineista höyryä, Luuletteko, että höyrynpaine turbiinin sisääntulossa on vain tuo 1 bar? Ei. Meillä on kahdenlaisia turbiineja eli on vastapaine- ja lauhdutusturbiineja.
Lauhdutusturbiinien lauhdutimissa on tyhjiö jonne höyrynpaineinen höyry höyryvirtaa. Turbiinissa tapahtuu siis paineputous ja tämä tekee sen "työn" joka muuttuu turbiinissa mekaaniseksi pyörimisliikkeeksi.
Ja tämä paineputos on vallan muuta kuin tuo 1 bar.
Vastapaineturbiineissa paine on sama kuin höyryverkon (lämmitysverkon) paine. (se voi olla esimerkiksi 4-10 baria) Näissä korkeapaineinen höyry putoaa vain tuohon vastapaineseen eli 4-10 baarin tasolle) Eikä siis tapahdu paineen putoamista ilmakehän paineeseen eli 1 baariin.

Te ette näy lainkaan käsittävän paineputouksen (painehäviön) merkitystä. Vapaan putken tai letkun päässä tapahtuu myös paineputous, mutta se ei suinkaan ole aina tuo sama ilmakehän paine eli 1 bar. Vapaan putken tai letkun päässä paineputous tapahtuu virtauksen mukaan matkana. Matkan pituus voi olla vaihteleva, korkeapainepumppu tuottaa pitkän vesisuihkun jonka päässä lopulta paine laskee ilmakehän paineeseen vapaassa tilassa.
Tämä paineputous ei tapahdu heti putken tai letkun päässä.

Korkeapaineinen vesisuihku voi jopa leikata terästä. Konepajoilla käytetään jopa levyjen leikkaamiseen vesisuihkuleikkausta. Tämä kertoo korkeapaineisen vesisuihkun kyvystä tehdä työtä, myös leikkaavaa työtä. Yhden (1) barin paineinen vesisuihku ulosvirtauksena ei tähän kykene. Huomioikaa myös paineputoukseen kuluva matka. Miettikää tätä paineputousta "suutinhäviönä" erilaisisa tilanteissa. (vapaaseen tai suljettuun tilaan)

Tämä ei todellakaan ole aina tuo 1 bar kuten joku ajattelee:

"kun se vesi tulee ulos putkesta tai letkusta ilmaan, niin sen paine on JUST sama kuin ulkoilman paine eli yleensä 1 bar.".
Lukekaa läksynne paremmin.

Lue lisää

Minkähän takia tämä mielenkiintoinen keskustelu ja ajatusten kehittely pitää pilata toinen toistenne sättimisellä? Eikö totuuden löytyminen riitä hyvän fiiliksen saamiseksi?
Osaatteko joku laskeskella minulle, että kuinka korkea on maksimi palokunnan yhden ruiskun suihku suoraan ylöspäin. Haluaisin verrata sitä punapuuhun, jossa vesi nousee 100 m suoraan ylöspäin juurista latvaan.

Ilmeisesti et ole lukenut ketjua tai sitten et ole ymmärtänyt lukemaasi.
Yksinkertaisuudessaan kun letkun suussa vaikuttaa paine joka vastaa tiettyä vesipatsaan korkeutta, niin vesi voi suihkuta ylöspäin korkeintaan em. vesipatsaan yläpinnan tasolle.
Fysiikka käsittelee samaa asiaa omalla tavallaan, paine on roo gh ja korkeudelta h pudotettu massa saa saman nopeuden joka on oltava lähtönopeutena jotta korkeus saavutettaisi, eli v^2 = 2gh ja kun gh on P/roo,niin
P=½roov^2 joka on esitetty ketjussa jo lukuisia kertoja.

Kapilaari -ilmiö, johon vertaat, ei ole missään yhteydessä paloruiskuihin.

Jos asiassa vielä jäi jotain epäselvää, spesifiosoi ongelmasi niin yritetään auttaa.

juuri näin "kirjaskorpioni"

Niin vedelle, se kun ei jatka paisumistaan kun painevaikutus poistetaan.
Toinen juttu on ilma tai muu kaasu.
Linkissä on periaatteellinen kaavio potkurin toiminnasta.
Potkuri on edelleen vapaassa ilmassa, ei siis missään tunnelissa, reunaviivat kuvaavat vain potkurivirran rajaa.
Luonnollisesti potkurivirta muotoutuu suppiloksi koska alipaine etupuolella imee ilmaa myös sivuilta ja takana ulkoisen ilman kitka jarruttaa vain suihkun reuna-osia joten suihku muotoutuu suppenevaksi.
Ylipaineinen virtaus jatkuu ylipaineisena vielä pitkälle suihkussa ja lisää jopa vielä suihkun nopeutta (kuvassa c=nopeus), potkurin vastavoimaan se ei enää tietenkään vaikuta, siihen vaikuttaa vain lapojen eri puolilla oleva paine-ero.
Joka tapauksessa painepuolen virtauksessa paine pysyy ympäristöä suurempana pitkään kuten kuva osoittaa, mittakaavakin on vaatimattomasti rajattu äärettömään.

Asiasta löytyy runsaasti tietoa mm haulla - slipstream theory -

https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e5/Slipstream_Theory.jpg/400px-Slipstream_Theory.jpg

ei ole

Miten sinne painepesuriin saa syötettyä yli 100 asteista vettä ?

Miksi ei saisi...?