Kun ero saa vihaamaan itseä

Onneksi kuitenkin heräsit ajoissa. Nyt sinulla on aikaa korjata elämäsi ja aloittaa puhtaalta pöydältä. Sitten aikanaan löydät mahdollisesti jonkun, joka todistaa että tosirakkauttakin on olemassa.
Narsistien uhrit yleensä syyttävät uhriaan ja saavat nämä tuntemaan itsensä syylliseksi tilanteeseen. Näin ei kuitenkaan ole. Hanki apua narsistien uhrien tukiryhmästä ja silmäsi avautuvat.

Itsesyytöksistä pääsee toteamalla itselleen, ettei ole osannut aiemmin toimia muulla tavoin. Ettei ole ollut taitoa nähdä tilannetta muulla tavoin kuin miten sen on nähnyt, eikä taitoa toimia muulla tavoin kuin miten on toiminut. Kun sen käsittää, ymmärtää että edessä on aina vaan uusia hetkiä ja mahdollisuus toimia toisin ja löytää tasapaino omaan elämään. Koskaan ei saa luovuttaa.

Kyllä tuossa mutalätäkössä tulee ryvettyä, vaikka erosta jo kolme vuotta. Minulla oli pitkä liitto, yli kaksikymmentävuotta kaikkiaan. Ja vasta nyt olen tajunnut, kuinka sairas se suhde oli. Minulla ei käytännössä ollut ainoatakaan ystävää eikä sukulaisiinkaan saanut pitää yhteyttä. Kaikesta olin tilivelvollinen. Minua sai arvostella ja moittia kaikille ja kaikesta. Eikä se väkivaltakaan vierasta ollut.

Alkuun loin uudet suhteet sukulaisiin ja opettelin elämään lasten kanssa yksin. Se oli tosi takkusta ja joskus tuntui,että siitä ei tule mitään. Oli todella vaikeaa aloittaa sukunsakin kanssa melkein alusta. Olihan yhteyksissä kahdenkymmenvuoden tauko. Ja se tuntui pahalta, kun kaikki olivat suhteen kierouden melkein tajunneet, mutta minä en nähnyt silloin siinä mitään outoa.
Se yksinäisyys mihin jäin oli aika ajoin todella musertavaa. Ystäviä en ole oikein osannut hakea, kun arjessakin on ollut riittämiin haastetta.
Lisänä exän tekemä valistus kaikille entisille tuttaville. Minusta on tehty hirviö, joka suurinpiirtein syö pieniälapsia aamupalaksi. Naurettavinta tässä on, että olen lastemme yksinhuoltaja.
Tähän kaikkeen sontaan ja kiusaan olen jo tottunut. Mutta itse olen ottanut asenteen, en kommentoi. Tämä tuntuu ärsyttävän exää kaikista eniten. En reagoi hänen viesteihinsä ja vastaukset lasten tapaamisten suhteen ovat kyllä tai ei. Lapset vaihdetaan julkisella paikalla, kaikenlaisen suukopun välttämiseksi.

Nyt olen sitten täydellisen sattuman johdosta tavannut eronneen miehen, joka on todella ymmärtäväinen. Olen kertonut suoraan minkälainen suhde on takana ja kaiken. Hävettääkin välillä kuinka asioita joutuu opettelemaan. Välillä tulee sellaisia uskon puutteita,että karkuun tekee mieli juosta. Jopa seksikin on ollut todella vaikeaa ja sitten kun se luottamus on syntynyt, todella nautittavaa.
Olen yrittänyt torpata tämän suhteen silkasta pelosta monta kertaa, mutta onneksi tuo mies ei päästä irti. Antaa aikaa rauhottua ja palaa vaivihkaa asiaan, että jos jatkettas. Toivon, että pääsen tässä suhteessa eteenpäin ja tuo mies pysyy rinnalla peloistani huolimatta.
Eli kyllä se päivä paistaa sinne risukasaankin, mutta anna aikaa itsellesi ja ole rehellinen uudessa suhteessa, vaikka se tekisikin kipeää.