Hyväksymään tyttöystäväni tupakanpolton?
Alkuajoista hyväksyntäni on parantunut, mutta en vieläkään hyväksy sitä täysin.
Ja tämän takia käymme joskus melkoisia tappeluita, oikeastaan ainut mistä tappelemme on tupakka.
Nyt pelkään, että se pilaa meidän muuten hienon parisuhteen.
Ja hän ei kuulemma aio siitä luopua, varmaankin osittain ihan vaan minun kiusaksi, koska olen siitä paasannut. Tai ehkä sitten joskus itsestään, mutta ei kuitenkaan lähiaikoina.
Se olisi kuulemma minun vuoro antaa periksi. Ja niin minä haluaisinkin, antaa periksi tässä ja hyväksyä hänet sellaisena kun hän on, mutta tähän asti on vaan huonoja kokemuksia.
Omasta mielestäni olen mennyt ymmärtävämpään suuntaa asiassa, mutta hän ei sitä myönnä.
Tilanne on kärjistynyt niin pahaksi, että jos vähänki menen vaivautuneeksi, vaikka vaan pariksi minuutiksi, niin se ei kelpaa. Minun pitäisi kerta heitolla pystyä muuttumaan.
Vaan jos vertaa miten reagoin pari kolme kuukautta sitten hänen tupakointiin ja nykypäivää, siinä jo huomaa kehitystä.
Aikasemmin saatoin puol päivää murjotta, kun hän kävi tupakalla. Nykyään en ole siitä moksiskaan, jos olen niin se kestä ehkä n. 5 min kun olen ns. omissa maalmoissa.
Hän ei ole ketjupolttaja, aika harvakseltaan oikeastaan polttaa, mutta miksi se on minulle sitten niin hankalaa yväksyä sitä?
Kertokaa, kuinka onnistuisin hyväksymään tämän asian. Minä todella haluan, mutta tuntuu että tilanne on sellainen, että se kerrasta poikki.
Minulle ei anneta yhtään jouston varaan, vaan se pitäisi hyväksyä tässä ja nyt.
Alkuajoista hyväksyntäni on parantunut, mutta en vieläkään hyväksy sitä täysin.
Ja tämän takia käymme joskus melkoisia tappeluita, oikeastaan ainut mistä tappelemme on tupakka.
Nyt pelkään, että se pilaa meidän muuten hienon parisuhteen.
Ja hän ei kuulemma aio siitä luopua, varmaankin osittain ihan vaan minun kiusaksi, koska olen siitä paasannut. Tai ehkä sitten joskus itsestään, mutta ei kuitenkaan lähiaikoina.
Se olisi kuulemma minun vuoro antaa periksi. Ja niin minä haluaisinkin, antaa periksi tässä ja hyväksyä hänet sellaisena kun hän on, mutta tähän asti on vaan huonoja kokemuksia.
Omasta mielestäni olen mennyt ymmärtävämpään suuntaa asiassa, mutta hän ei sitä myönnä.
Tilanne on kärjistynyt niin pahaksi, että jos vähänki menen vaivautuneeksi, vaikka vaan pariksi minuutiksi, niin se ei kelpaa. Minun pitäisi kerta heitolla pystyä muuttumaan.
Vaan jos vertaa miten reagoin pari kolme kuukautta sitten hänen tupakointiin ja nykypäivää, siinä jo huomaa kehitystä.
Aikasemmin saatoin puol päivää murjotta, kun hän kävi tupakalla. Nykyään en ole siitä moksiskaan, jos olen niin se kestä ehkä n. 5 min kun olen ns. omissa maalmoissa.
Hän ei ole ketjupolttaja, aika harvakseltaan oikeastaan polttaa, mutta miksi se on minulle sitten niin hankalaa yväksyä sitä?
Kertokaa, kuinka onnistuisin hyväksymään tämän asian. Minä todella haluan, mutta tuntuu että tilanne on sellainen, että se kerrasta poikki.
Minulle ei anneta yhtään jouston varaan, vaan se pitäisi hyväksyä tässä ja nyt.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hei!
ollaan lähes kohtalotovereita... Olen vaan se naispuolinen enkä tupakoi! Inhoan tupakan hajua ja sitä miltä näyttää kun ihminen polttaa. Itse sairastan astmaa ja senkään takia en halua kotona haistaa tupakan hajua.
Tappelimme mieheni kanssa asiasta ~7 vuotta. Nyt olemme siinä pisteessä, että mies polttaa vaan töissä ollessaan eli ei koskaan kotona, tai missään missä olemme yhdessä. Ei kuulemma mitenkään pysty lopettamaan kokonaan, mutta edistystä on tapahtunut, kun hän ei polta lainkaan iltaisin, viikonloppuisin ja lomien aikana.
Minä päätin tyytyä tähän, kun riitoja alkoi olla aivan liikaa ja aiheena se tupakka. En kuitenkaan missään nimessä halua luopua miehestäni PELKAN TUPAKAN TAKIA!!!!!!!! Otin vain itseäni niskasta kiinni ja olen välittämättä asiasta. Asiat pahenevat murjottamisella ja jatkuvalla painostamisella ... tajuan sen vasta nyt monen vuoden kuluttua.
Yritä vain kestää ja etsikää kompromissi ratkaisu, jolloin kummatkin antavat hieman periksi. Hyvää jatkoa sulle!
teitä vaivaa tupakin vastustajat.Nähtävästi olette niin pirun kieroon kasvaneita tai olette aivopestyjä. Että täytyy vittuilla tupakoitsijoille.Ei teissä voi olle kaikissa astmaakaan? Minkä takia käytätte halpaa kajuvettä sen luulis käyvän henken päälle ?? Minulle ainakin käy , mutta en ala suureen äneen huutamaan , voiperkele toi muijja haisee .Kuten olen nähnyt ,teko yskäisiä olevan paljon.
Eikös se Sirola opisto lakkautettu jo, Sieltä kyllä tuli niitä paskanpuhujia ja vittuilijoita paljon.Ajatelkaa vähä ja pitäkää turpanne kiini. Enkä vastaa tollasille nipottajille.Olen saanut tarpeekseni.
Itse en polta mutta poikaystäväni polttaa!Olemme asuneet kimpassa kesästä asti ja heti alusta asti ollaan sovittu ettei hän polta sisällä eikä autossa (ainakaan silloin kun olen kyydissä) Ei ollut kuulemma vaikea vähentää Olen myös "ilmoittanut" etten hänelle tupakkaa osta jos mieli tekee niin käy itse hakemassa, hänen kaverinsa eivät kyllä ymmärrä kun en esim. pupissa hae hänelle tupakkaa mutta paukun tuon koska itsekkin juon. Mene seuraksi tupakalle!Voin aivan hyvin olla itse pubissa kun porukka polttaa. Se on vaan todella ärsyttävää pussata "tuhkakuppia"