Volvon valehtelu kuriin

M-B C 180 1,8 56hv, 250Nm, Lexus IS 250 V6 20hv, 235Nm, Volvo S60 T4 203hv, 300Nm. Vitut siihen mikään välitykset tai luistonestot vaikuttaa niin paljon, jos muka tehoero smanpainoisten autojen välillä on noin 50hv. Vollero huijaa noissa tehoissa, ei tuo ole muutoin selitettävissä. Turha lässyttää mitään. Jos autossa on muka yli 200hv, niin kiihdytys 0-100 pitäis sujua et eka numero on 7, eikä 9, niin kun volleron romulla. M-b meni 8.6s, leka 8.1s, vullero löllerti 9.1s. Ai niin oli siinä Audi A4 2,0 TFSI 180hv, 320Nm, 8.4s.
Taitaa vaan Saksassa ja Japanissa olla isommat hevoset käytössä, kun onkkeleilla. Tai mitä kiinanpommeja ne romuläjät nykyään on. Tosin parempia ne kiinan ihmeet on, ku hurrivatkaimet.

Tässä ne 3 autoo j 1romu kirjoitti:

M-B C 180 1,8 56hv, 250Nm, Lexus IS 250 V6 20hv, 235Nm, Volvo S60 T4 203hv, 300Nm. Vitut siihen mikään välitykset tai luistonestot vaikuttaa niin paljon, jos muka tehoero smanpainoisten autojen välillä on noin 50hv. Vollero huijaa noissa tehoissa, ei tuo ole muutoin selitettävissä. Turha lässyttää mitään. Jos autossa on muka yli 200hv, niin kiihdytys 0-100 pitäis sujua et eka numero on 7, eikä 9, niin kun volleron romulla. M-b meni 8.6s, leka 8.1s, vullero löllerti 9.1s. Ai niin oli siinä Audi A4 2,0 TFSI 180hv, 320Nm, 8.4s.
Taitaa vaan Saksassa ja Japanissa olla isommat hevoset käytössä, kun onkkeleilla. Tai mitä kiinanpommeja ne romuläjät nykyään on. Tosin parempia ne kiinan ihmeet on, ku hurrivatkaimet.

Lue lisää

Oho siis mersussa 156hv.

Painovirhe kirjoitti:

Oho siis mersussa 156hv.

Vartin ajat Lexus 16.0s, M-B 16.1s, vollukka 16.4s.

Ei se vollero mee mihink kirjoitti:

Vartin ajat Lexus 16.0s, M-B 16.1s, vollukka 16.4s.

Kiihtyvyyteen vaikuttavia seikkoja on paljon, jo mainitsemieni lisäksi.
Vetotapa (etu-tai takaveto), vääntö-ja tehokäyrien laajuus.
Kun nuo ilmoitetut arvot on vain ne teho-ja vääntöhuiput, ne ei kerro mitään siitä, kuinka paljon tehoa on käytössä vaikkapa 3000r/min kohdalla.

Ja kuten itsekin huomaat antamistasi varttimailin ajoista, siellä ne erot hitaimman ja nopeimman välillä oli vain 4 kymmenystä. Vielä kun olisit ilmoittanut varttimailin loppunopeudet, niin ehkä se olisi vielä selventänyt asiaa enemmän.

Mutta nopeasti vilkaisten, uskon että Volvolla olisi ollut suurin loppunopeus ja volvon suurin häviö, on tullut kiihdytyksen alkumetreillä. Se viittaisi joko sutimiseen, huonosti toimivaan luistonestoon, huonosti kiihdytykseen sopivaan eturipustukseen, huonosti toimivaan vaihteistoon tms.
Lisäksi tuo Volvon vaihteisto on yleisesti tiedetty, olevan hankala liikkeellelähdössä.
Ja ota huomioon, kuinka lyhyt aika on 4 sekunnin kymmenystä.

Tässä ne 3 autoo j 1romu kirjoitti:

M-B C 180 1,8 56hv, 250Nm, Lexus IS 250 V6 20hv, 235Nm, Volvo S60 T4 203hv, 300Nm. Vitut siihen mikään välitykset tai luistonestot vaikuttaa niin paljon, jos muka tehoero smanpainoisten autojen välillä on noin 50hv. Vollero huijaa noissa tehoissa, ei tuo ole muutoin selitettävissä. Turha lässyttää mitään. Jos autossa on muka yli 200hv, niin kiihdytys 0-100 pitäis sujua et eka numero on 7, eikä 9, niin kun volleron romulla. M-b meni 8.6s, leka 8.1s, vullero löllerti 9.1s. Ai niin oli siinä Audi A4 2,0 TFSI 180hv, 320Nm, 8.4s.
Taitaa vaan Saksassa ja Japanissa olla isommat hevoset käytössä, kun onkkeleilla. Tai mitä kiinanpommeja ne romuläjät nykyään on. Tosin parempia ne kiinan ihmeet on, ku hurrivatkaimet.

Lue lisää

Eikö pojat vielä ole oppineet että myös välitykset vaikuttaa käytännön suoritusarvoihin ja eri valmistajat painottavat eri osa-alueita. 0-100 ei ole mitenkään fiksu vertailuarvo, vaan 80-120 kiihtyvyys on paljon tärkeämpi arvo.

autokortteja luettu? kirjoitti:

Eikö pojat vielä ole oppineet että myös välitykset vaikuttaa käytännön suoritusarvoihin ja eri valmistajat painottavat eri osa-alueita. 0-100 ei ole mitenkään fiksu vertailuarvo, vaan 80-120 kiihtyvyys on paljon tärkeämpi arvo.

Lue lisää

Säälittävää lässytystä. Nuo liirumlaarumit menis täygestä kyllä, jos noiden autojen tehoerot olis vaikka noin 10-15hv, mut että 50hv tehottomanpi auto jättää kun seisomaan muka tehokkaamman kilpakumppaninsa, niin kyseessä ei voi olla kun teholukemien vääristely. Ei siihen mut selitykset auta. Tuossa Mersussa oli vielä käytössä vanhempi 5v mehulinko automaatti ja vollukassa uusinta uutta tekniikkaa edustava kaksoiskytkentä laatikko 6 vaihteinen sellainen.. Ainakin VAG DSG on aina ollut perinteistä automaattia nopeampi kirstu, mut kai e vollero on mennyt tyrimään senkin. Täss nyt on sama tilanne et jos verrataan 1.5hv Pappatunturia ja 40hv 125cc motocröss pyörää, jos tuo motocross pyörä jäis tuolle papkalle, in siinä ei mitkään selittelyt auta. Niin ku ei auta tuota vollukkaakaan. Olis sen pitänyt edes vartilla karata mersulta maisemaan, jos hevoset on kotona.
Loppunopeuksissa Lexus oli ykkönen, siinä taitaa sentään olla kaikki Histamiinit valjaissa.

autokortteja luettu? kirjoitti:

Eikö pojat vielä ole oppineet että myös välitykset vaikuttaa käytännön suoritusarvoihin ja eri valmistajat painottavat eri osa-alueita. 0-100 ei ole mitenkään fiksu vertailuarvo, vaan 80-120 kiihtyvyys on paljon tärkeämpi arvo.

Lue lisää

No minkä ihmeen takia just 80-120 kiihtyvyys? Aivan samalla tavallahan siinä vaikuttaa nimenomaan välityksien sopivuus juuri tuolle alueelle.
Varttimaili on ehdottomasti paras mittari. Vielä jos kiihdytyksestä saa datakäyrän koko matkalta, niin siitä voi sitten lueskella vaikkapa sen 80-120 välinkin.

Kun silloin parikymmentä vuotta sitten kävin itsekin muutaman kerran varttimailia kokeilemassa, niin nimenomaan tuo 80-120 väli, olisi ollut silloiselle autolleni ehkä heikoin väli. Auto kulki 1. vaihteella n. 105km/h (riipui renkaista) niin juuri tuolle välille olisi osunut vaihto ykköseltä kakkoselle. Jos mittausaluetta olisi siirretty 20km/h ylös- tai alaspäin, ei ko. alueelle olisi osunut yhtäkään vaihtoa, jolloin aika olisi ollut huomattavasti parempi.

Ei auta luusereiden seli kirjoitti:

Säälittävää lässytystä. Nuo liirumlaarumit menis täygestä kyllä, jos noiden autojen tehoerot olis vaikka noin 10-15hv, mut että 50hv tehottomanpi auto jättää kun seisomaan muka tehokkaamman kilpakumppaninsa, niin kyseessä ei voi olla kun teholukemien vääristely. Ei siihen mut selitykset auta. Tuossa Mersussa oli vielä käytössä vanhempi 5v mehulinko automaatti ja vollukassa uusinta uutta tekniikkaa edustava kaksoiskytkentä laatikko 6 vaihteinen sellainen.. Ainakin VAG DSG on aina ollut perinteistä automaattia nopeampi kirstu, mut kai e vollero on mennyt tyrimään senkin. Täss nyt on sama tilanne et jos verrataan 1.5hv Pappatunturia ja 40hv 125cc motocröss pyörää, jos tuo motocross pyörä jäis tuolle papkalle, in siinä ei mitkään selittelyt auta. Niin ku ei auta tuota vollukkaakaan. Olis sen pitänyt edes vartilla karata mersulta maisemaan, jos hevoset on kotona.
Loppunopeuksissa Lexus oli ykkönen, siinä taitaa sentään olla kaikki Histamiinit valjaissa.

Lue lisää

Etkö vieläkään ymmärtänyt, että nuo ilmoitetut teholukemat, on vain huipputehoja. Tuollaisen kiihdytyksen aikana moottori käy huipputehon kierroksilla alle 1 sekunnin ajan. Sen kaiken muun ajan, moottori käy aivan toisenlaisilla teholukemilla.

^^^^^^^^ kirjoitti:

No minkä ihmeen takia just 80-120 kiihtyvyys? Aivan samalla tavallahan siinä vaikuttaa nimenomaan välityksien sopivuus juuri tuolle alueelle.
Varttimaili on ehdottomasti paras mittari. Vielä jos kiihdytyksestä saa datakäyrän koko matkalta, niin siitä voi sitten lueskella vaikkapa sen 80-120 välinkin.

Kun silloin parikymmentä vuotta sitten kävin itsekin muutaman kerran varttimailia kokeilemassa, niin nimenomaan tuo 80-120 väli, olisi ollut silloiselle autolleni ehkä heikoin väli. Auto kulki 1. vaihteella n. 105km/h (riipui renkaista) niin juuri tuolle välille olisi osunut vaihto ykköseltä kakkoselle. Jos mittausaluetta olisi siirretty 20km/h ylös- tai alaspäin, ei ko. alueelle olisi osunut yhtäkään vaihtoa, jolloin aika olisi ollut huomattavasti parempi.

Lue lisää

puhuin käytännön kiihtyvyydestä, en mistään lasten varttimaileista. Liikenteeseen nuo autot on tehty ja lelusi leikkiin jossain suoranpätkällä.

lapset rulaa, yeah! kirjoitti:

puhuin käytännön kiihtyvyydestä, en mistään lasten varttimaileista. Liikenteeseen nuo autot on tehty ja lelusi leikkiin jossain suoranpätkällä.

Mitä eroa on kiihtyvyydellä, ajettuna radalla tai liikenteessä?
Tuolla ko. autolla ajoin yleisessä liikenteessä yli 400 tkm, eli eiköhän siinä ole sitä liikenneajoa aivan riittävästi.
Ja sillä "lelulla" ajoin myös kaikki työmatkani ja silloinen tyttöystäväni (nykyinen vaimoni) kuljetti poikamme tarhaan, kävi kaupassa yms..

^^^^^^^^ kirjoitti:

Kiihtyvyyteen vaikuttavia seikkoja on paljon, jo mainitsemieni lisäksi.
Vetotapa (etu-tai takaveto), vääntö-ja tehokäyrien laajuus.
Kun nuo ilmoitetut arvot on vain ne teho-ja vääntöhuiput, ne ei kerro mitään siitä, kuinka paljon tehoa on käytössä vaikkapa 3000r/min kohdalla.

Ja kuten itsekin huomaat antamistasi varttimailin ajoista, siellä ne erot hitaimman ja nopeimman välillä oli vain 4 kymmenystä. Vielä kun olisit ilmoittanut varttimailin loppunopeudet, niin ehkä se olisi vielä selventänyt asiaa enemmän.

Mutta nopeasti vilkaisten, uskon että Volvolla olisi ollut suurin loppunopeus ja volvon suurin häviö, on tullut kiihdytyksen alkumetreillä. Se viittaisi joko sutimiseen, huonosti toimivaan luistonestoon, huonosti kiihdytykseen sopivaan eturipustukseen, huonosti toimivaan vaihteistoon tms.
Lisäksi tuo Volvon vaihteisto on yleisesti tiedetty, olevan hankala liikkeellelähdössä.
Ja ota huomioon, kuinka lyhyt aika on 4 sekunnin kymmenystä.

Lue lisää

ruodit asian aikalailla kohdilleen. Ite en uskonut miten vähällä V70 voi mennä diezelinä ennenkuin istuin kaverin D5 puikoissa. Meni alle 5 litraa satasella normiliikenteen seassa ohituksin ryyditettynä.

Moni tuijottaa jotain ihme kiihdytysarvoja tahi sen kymmenyksiä. Miulle ratkaiseee miten arkiajossa jokin vehje toimii ei mikään muu.

Tässä ne 3 autoo j 1romu kirjoitti:

M-B C 180 1,8 56hv, 250Nm, Lexus IS 250 V6 20hv, 235Nm, Volvo S60 T4 203hv, 300Nm. Vitut siihen mikään välitykset tai luistonestot vaikuttaa niin paljon, jos muka tehoero smanpainoisten autojen välillä on noin 50hv. Vollero huijaa noissa tehoissa, ei tuo ole muutoin selitettävissä. Turha lässyttää mitään. Jos autossa on muka yli 200hv, niin kiihdytys 0-100 pitäis sujua et eka numero on 7, eikä 9, niin kun volleron romulla. M-b meni 8.6s, leka 8.1s, vullero löllerti 9.1s. Ai niin oli siinä Audi A4 2,0 TFSI 180hv, 320Nm, 8.4s.
Taitaa vaan Saksassa ja Japanissa olla isommat hevoset käytössä, kun onkkeleilla. Tai mitä kiinanpommeja ne romuläjät nykyään on. Tosin parempia ne kiinan ihmeet on, ku hurrivatkaimet.

Lue lisää

Tonhan selittää vetotapa. Kun takaveto 170 heppainen voi alittaa 7 sekuntia niin kympin alitus on hyvä suoritus etuvedolle.

niin totta kirjoitti:

ruodit asian aikalailla kohdilleen. Ite en uskonut miten vähällä V70 voi mennä diezelinä ennenkuin istuin kaverin D5 puikoissa. Meni alle 5 litraa satasella normiliikenteen seassa ohituksin ryyditettynä.

Moni tuijottaa jotain ihme kiihdytysarvoja tahi sen kymmenyksiä. Miulle ratkaiseee miten arkiajossa jokin vehje toimii ei mikään muu.

Lue lisää

Jopas jotain.... minulla s-80. vm-07. 120kw diesel automaatilla ja kulutus vähintäänkin 7L/100km . sekalaisella pääasiassa kuitenkin pitkänmatkan ajolla.
Mittarivirhettä reilusti, millä narrataan kulutusta. Ajotietokoneen mukaan jos uskoisi polttoaineen riittävyyteen, niin aina jäisi välille. Tankkauksen jälkeen ilmoittelee n.1200km tyhjään säiliöön, mutta kertaakaan en ole 1000km päässyt ja kun mittarivirheet laskee mukaan on 900km jo lujassa. Voisin sanoa että surkia kapistus myös sisätiloiltaankin...

volvo saa mennä kirjoitti:

Jopas jotain.... minulla s-80. vm-07. 120kw diesel automaatilla ja kulutus vähintäänkin 7L/100km . sekalaisella pääasiassa kuitenkin pitkänmatkan ajolla.
Mittarivirhettä reilusti, millä narrataan kulutusta. Ajotietokoneen mukaan jos uskoisi polttoaineen riittävyyteen, niin aina jäisi välille. Tankkauksen jälkeen ilmoittelee n.1200km tyhjään säiliöön, mutta kertaakaan en ole 1000km päässyt ja kun mittarivirheet laskee mukaan on 900km jo lujassa. Voisin sanoa että surkia kapistus myös sisätiloiltaankin...

Lue lisää

Tuo D5 menee ihan aikuisten oikeasti maantiellä todella pienellä kulutuksella. Ajotyyli vaikuttaa paljon kulutukseen ja tietenkin matkavauhti.
Ajotietokone tulkitsee kulutusta viimeisten kymmenien kilometrien kulutusta ja jos tankatessa nollaat kulutuksia, niin se esittää optimistisen olettaman.

Ei oo tainnu sisälukutaito levitä vollerokuskeihin asti vielä. Volvo oli 6v kaksoiskytkinvaihteistolla ja tehoton M-B 5v mehulingolla. Tuon vollen laatikon pitäis olla hyötysuhteeltaan ja välityksiltään selväsi parempi.
Tää yks pelle, nikä vinkuu noiden teho ja-vääntökäyrien perään, voi vetää vaikka vitun korvilleen. Jos toisessa moottorissa on muka tehoa ja vääntöä 50 yksikköä toista enemmän, niin sillä tehokäyrällä ei ole 0-100km/h eikä varttimailin kiihdytysaikohin mitään merkitystä. Näissä molemmissa on suurintäa vääntömomenttia rajoitettu, M-B 250Nm/1600-4200rpm, 156hv/5000rpm, Volvo 300Nm/1750-4000rpm, 203hv/6000rpm.
TM mittaa kiihtyvyydet luistonesto pois päältä, joten sekin selitys joutaa romukoppaan. Koko aja vaan selitykset vähenee ja jäljelle jää vain et joku huijaa teholukemissa ja pahasti.
Kuten todettua nuo säälittävät selitykset voi jotenkin mennä läpi, jos ilmoitettujen suoritusarvojen ro olis 10-15 yksikköä, mut kun nyt puhutaan noin 50:n hv:n ja Nm:n eroista, niin turha jauhaa apulantaa vaan hyväksyä tosiseikat.

Ei muuten mittaa mikään puolueeton taho kulutuksia. Autotehtaat tekee ne ite. Näin tapahtuu kaikki muukin testaus maailmassa. Tehtaat vain "sitoutuu" tekemään mittaukset normien mukaisesti.

eräs toinen merkki econostokisassa veti ylipaineisilla renkailla kolmannekseen ilmoitetusta normikulutuksesta muun liikenteen seassa hyväksikäyttäen ennakoivaa ajotapaa tietoa simpukkakäyrästä moton suhteen sekä draftingia ei ollu volvo vaan merkki jossa käytetään periaatteena äärimmäinen kesto.Kyseesä ahdettu diezel.Härveli täysin vakiomallistoa;)

ja laatikossa pitkät välitykset, jotka vaikuttavat kiihtyvyyteen negatiivisesti

"Euroopan keskuspankki aloittaa omaisuusvakuudellisten arvopapereiden eli ABS-lainojen sekä vakuudellisten joukkovelkakirjalainojen ostot."

Mulla on volvossa ollut jo 20 vuotta lainaamattomat ABS jarrut ja en valehtele!

ihan kuraa,sontaa koko juttu.Ajoin uudella autolla tolppaan...intän,että jarruissa vikaa?

Missä mersussa muka on 6-vaihteinen automaatti? Kysympä vaan.

Tässä keskustelussa ei ole kysymys siitä et tähtikeula nyt kiihtyisi erityisen hyvin, vaan miksi Volvo kiihtyy teholupauksiin nähden niin huonosti.

Volvo on hyvä perheauto, tukeva, turvallinen ja melko hyvä liikkumaan. Ei kukaan osta Volvoa jos elämässä on tärkeintä 0-100 kiihdyttely ja liikenteessä päteminen.
On tässä teinille purtavaa ja ihmettelemisen aihetta.

Siinä ei paljon fysiikan tunnit auta, kun kysymys on siitä, et miten saman kokoinen ja samanpainoinen auto voi hävitä 0.5s 0-100km/h, vaikka tehoa pitäis olla 50hv enemmän. Vartillakin jäi 0.4s. Jos näillä " kiihtyvyyteen vaikuttaa monta asiaa" höpisijöillä on asiantuntemus luokkaa M-B:ssä on 6-vaihteinen automaatti, niin kannattais olla hiljaa.

F=MxA kirjoitti:

Siinä ei paljon fysiikan tunnit auta, kun kysymys on siitä, et miten saman kokoinen ja samanpainoinen auto voi hävitä 0.5s 0-100km/h, vaikka tehoa pitäis olla 50hv enemmän. Vartillakin jäi 0.4s. Jos näillä " kiihtyvyyteen vaikuttaa monta asiaa" höpisijöillä on asiantuntemus luokkaa M-B:ssä on 6-vaihteinen automaatti, niin kannattais olla hiljaa.

Lue lisää

voi inssioppilasta, autossa on niin monia muitakin tekijöitä jotka vaikuttavat kiihtyvyyteen. Toivottavasti et ole konepuolen opinnoissa, vaan esim. ATK puolella.

No onhan se ylpeää jos kyykyttää toisen lippahattupojan liikennevaloissa, kelpaa siitä laittaa päivitystä twitteriin ja ryypätä energiajuomaa.

finnitissiposket kirjoitti:

No onhan se ylpeää jos kyykyttää toisen lippahattupojan liikennevaloissa, kelpaa siitä laittaa päivitystä twitteriin ja ryypätä energiajuomaa.

Kyllä, kyllä kiihtyvyyteen vaikuttaa moni asia, painopisteestä jousittamattomaan massaan ja sen sijaintiin akselin keskipisteestä. Ne pikkutekijät selittäisivät kyllä pienet, vaikka 0,1s erot teho-painosuhteeltaan samanlaisten autojen välillä. Mutta mitkään tekijät ei selitä sitä et 50hv tehokkaampi ja 50Nm enemmän vääntöä omaava jää valovuoden. Turha jauhaa mitään tuubaa, vollero huijaa noissa teho ja vääntölukemissa, millään muulla tavoin tuo käsittämätön ero ei ole selitettävissä, vaikka sitä fysiikkaa opettelis useamman tunnin.

Nyteiselittelytauta kirjoitti:

Kyllä, kyllä kiihtyvyyteen vaikuttaa moni asia, painopisteestä jousittamattomaan massaan ja sen sijaintiin akselin keskipisteestä. Ne pikkutekijät selittäisivät kyllä pienet, vaikka 0,1s erot teho-painosuhteeltaan samanlaisten autojen välillä. Mutta mitkään tekijät ei selitä sitä et 50hv tehokkaampi ja 50Nm enemmän vääntöä omaava jää valovuoden. Turha jauhaa mitään tuubaa, vollero huijaa noissa teho ja vääntölukemissa, millään muulla tavoin tuo käsittämätön ero ei ole selitettävissä, vaikka sitä fysiikkaa opettelis useamman tunnin.

Lue lisää

Ei kukaan ole oikeasti noin tyhmä. Asia on selitetty jo moneen kertaan, mutta sinä et vaan ymmärrä.

tampio olet kirjoitti:

Ei kukaan ole oikeasti noin tyhmä. Asia on selitetty jo moneen kertaan, mutta sinä et vaan ymmärrä.

No koitappas neropatti kiteyttää ne silleen et tyhmätkin ymmärtää. Höpinät siitä et moni asia vaikuttaa ei oikein vakuuta. Jos konkreettisia faktoja perusteluineen joku esittää otan ne vastaan mielelläni.

Nyteiselittelytauta kirjoitti:

Kyllä, kyllä kiihtyvyyteen vaikuttaa moni asia, painopisteestä jousittamattomaan massaan ja sen sijaintiin akselin keskipisteestä. Ne pikkutekijät selittäisivät kyllä pienet, vaikka 0,1s erot teho-painosuhteeltaan samanlaisten autojen välillä. Mutta mitkään tekijät ei selitä sitä et 50hv tehokkaampi ja 50Nm enemmän vääntöä omaava jää valovuoden. Turha jauhaa mitään tuubaa, vollero huijaa noissa teho ja vääntölukemissa, millään muulla tavoin tuo käsittämätön ero ei ole selitettävissä, vaikka sitä fysiikkaa opettelis useamman tunnin.

Lue lisää

Kukaan valmistaja ei kerro väärää tietoa moottorin tehoista tai väännöstä.
Tuo käsitys väärästä tiedosta tulee kun asiaosta ei ymmärrä ja kuvittelee asian liittyvän noihin tehtaan ilmoittamiin kulutuslukuihin, mitkä ovat siis ihan eri juttu.

Nyteiselittelytauta kirjoitti:

Kyllä, kyllä kiihtyvyyteen vaikuttaa moni asia, painopisteestä jousittamattomaan massaan ja sen sijaintiin akselin keskipisteestä. Ne pikkutekijät selittäisivät kyllä pienet, vaikka 0,1s erot teho-painosuhteeltaan samanlaisten autojen välillä. Mutta mitkään tekijät ei selitä sitä et 50hv tehokkaampi ja 50Nm enemmän vääntöä omaava jää valovuoden. Turha jauhaa mitään tuubaa, vollero huijaa noissa teho ja vääntölukemissa, millään muulla tavoin tuo käsittämätön ero ei ole selitettävissä, vaikka sitä fysiikkaa opettelis useamman tunnin.

Lue lisää

Et siis vieläkään ymmärrä? Helpotetaan hieman ymmärtämään tulevaa insinööriä.
Vaihteistossa on erilaisia välityksiä ja ne vaikuttaa auton kiihtyvyyteen eri nopeuksissa ja sen lisäksi on myös vetopuolen välitykset jotka vaikuttaa myös samaan asiaan. Riippuu paljon mitä auton valmistaja haluaa painottaa, räjähtävää kiihtyvyyttä 0-100 alueella vain parasta kiihtyvyyttä käytännön ajossa esim alueella 60-120. Se on melkein sama juttu kuin polkupyörässä jossa kiintyvyyden, vauhdin ja rasituksen määrää vaihteet ja rattaiden suhteet. No taitaa olla tässä tapauksessa turhan vaativa vertaus polkupyörään.
Kerrotaan sitten lisää asiaan liittyviä muuttujia kun olet sisäistänyt tämän yksinkertaisimman asian.

Tässä vaihteiston välitykset 3 ekaa vaihdetta. Nopeudet km/h M-B 1=47.5, 2=78, 3=127.5. Volvo 1=46.8, 2=83,4 3=128. Taas on taas kumottu yksi selitys. Ei taida enää jäädä jäljelle kun se tehoilmoituksen huijaamis selitys.
Niitä tehoilmoituksilla hujestamista on tapahtunut maailman sivu, mutta yleensä niin päin että ilmoitetaan vähemmän tehoa kun mitä moottorista todellisuudessa löytyy. Amerikassa kun oli musklijenkki buumi kuumimmillaan 60- ja 70-luvuilla, vakuutusmaksut määräytyivät tehojen mukaan, niin autonvalmistajat ilmoittivat todellistapienempiä teholukuja. Samoin Japanissa oli 280hv tehokatto, niin Kyllikeistä, Suprista, Evoista ym. ilmoitettiin vain tuo em. lukema, vaikka potkua oli enemmän. Samoin esim. Mazda 6 MPS iloitettu teho 280hv, mitattu reilu 300hv. VW 140hv TDI mitattu yli 150hv. Jos kerran heittoa on noin päin, niin miks ei muka volvon tapauksessa vois olla toisin päin. Kun ei ne ressukat saa niistä tehoja, niin pitää sit hölmöjä huijata.

Kait se vollukkapellen seuraava selitys on et Volvosta oli ahdin rikki tai sit väärin mitattu, kun muilta selityksiltä on iivet nypitty yksi kerrallaan.

Selityksetvähenee kirjoitti:

Tässä vaihteiston välitykset 3 ekaa vaihdetta. Nopeudet km/h M-B 1=47.5, 2=78, 3=127.5. Volvo 1=46.8, 2=83,4 3=128. Taas on taas kumottu yksi selitys. Ei taida enää jäädä jäljelle kun se tehoilmoituksen huijaamis selitys.
Niitä tehoilmoituksilla hujestamista on tapahtunut maailman sivu, mutta yleensä niin päin että ilmoitetaan vähemmän tehoa kun mitä moottorista todellisuudessa löytyy. Amerikassa kun oli musklijenkki buumi kuumimmillaan 60- ja 70-luvuilla, vakuutusmaksut määräytyivät tehojen mukaan, niin autonvalmistajat ilmoittivat todellistapienempiä teholukuja. Samoin Japanissa oli 280hv tehokatto, niin Kyllikeistä, Suprista, Evoista ym. ilmoitettiin vain tuo em. lukema, vaikka potkua oli enemmän. Samoin esim. Mazda 6 MPS iloitettu teho 280hv, mitattu reilu 300hv. VW 140hv TDI mitattu yli 150hv. Jos kerran heittoa on noin päin, niin miks ei muka volvon tapauksessa vois olla toisin päin. Kun ei ne ressukat saa niistä tehoja, niin pitää sit hölmöjä huijata.

Kait se vollukkapellen seuraava selitys on et Volvosta oli ahdin rikki tai sit väärin mitattu, kun muilta selityksiltä on iivet nypitty yksi kerrallaan.

Lue lisää

Miksi olet noin aggressiivinen? Kaltaisiasi raivopäitä näkee liikenteessäkin aivan liikaa.

Nyt tais jankkaajilta selitykset loppua kun luuseripellet siirtyy hemkilökohtaiseen hyökkäykseen. No ei se mitään, olihan jo alusta alkaen selvää et tuo ero ei ollut millään faktoilla tai teknisesti selitettävissä. Mahtaa volleron puolustelijoita nyt harmittaa, mut ei mahda mitään, elämä on..

Selityksetonnytsittenlop kirjoitti:

Nyt tais jankkaajilta selitykset loppua kun luuseripellet siirtyy hemkilökohtaiseen hyökkäykseen. No ei se mitään, olihan jo alusta alkaen selvää et tuo ero ei ollut millään faktoilla tai teknisesti selitettävissä. Mahtaa volleron puolustelijoita nyt harmittaa, mut ei mahda mitään, elämä on..

Lue lisää

Aloittajalla asiat sekaisin heti alussa. Siinä Volvon moottorissa EI ole 203 hv , vaan
180, niin kuin joku jo tuolla kertoikin. Jäikö huomaamatta ?

Selityksetonnytsittenlop kirjoitti:

Nyt tais jankkaajilta selitykset loppua kun luuseripellet siirtyy hemkilökohtaiseen hyökkäykseen. No ei se mitään, olihan jo alusta alkaen selvää et tuo ero ei ollut millään faktoilla tai teknisesti selitettävissä. Mahtaa volleron puolustelijoita nyt harmittaa, mut ei mahda mitään, elämä on..

Lue lisää

On siinä 203hv, se mallimerkintä meni ulkomuistista väärin. Pyydän nöyrimmästi anteeki. Ja onko väliä jos on 180hv tai 203hv kun jää 156hv autolle?

Ei ollu tellukka4 kirjoitti:

On siinä 203hv, se mallimerkintä meni ulkomuistista väärin. Pyydän nöyrimmästi anteeki. Ja onko väliä jos on 180hv tai 203hv kun jää 156hv autolle?

Mihin se jää, kyllä Volvolla on aina perille päästy?

No kun kerta olen vähäjärkinen ja autotekniikasta, fysiikasta ja mekaaniikasta mitään ymmärtämätön, niin vastatkaapa te järjenjättiläiset ja autotekniikasta kaikki tietävät muutamaan helppoon kysymykseen:

- mitä tarkoittaa ryntö?
- montako välitystä saadaan yhdestä planeettapyörästöstä ja mitkä on planeettapyörästön osat
- mitä on LIN, Flexray, Most?
- kuka keksi turboahtimen, minä vuonna ja minkä maalainen henkilö?
-mssä automerissä oli ensimmäinen henkilöautossa käytetty turbo?
- mitä tarkoittaa iskusuhde?
- entäs männän keskinopeus?
- miten turboahtimen öljytiivistys on hoidettu?
- miten toimii common-rail?
- miten pumppusuuttimen ruiskutus päättyy?
- mitä määritellään direktiivissä 80/1692/ety?
- missä automerkissä ja milloin oli ensimmäisenä kaksoismassavauhtis?
- mikä on API?
- miten vaihteistosta saadaan välitys suhde1 :1käyttöön?
- mikä on FWSS?
- mikä auton liikkuvista osista liikkuu kaikkein harvemmin?
- missä on vika, jos mäntä näkyy pakoputken päästä katsomalla?
- jos 4 syl 4t moottorissa on 1. Syl työtahti, niin mikä tahti on 2. Sylinterissä yleisimmällä sytytysjärjestyksellä?

Näihin ku vastaatte ilman Goolettamista, niin katsotaan montako menee oikein.

Tietokilpailu tietäville kirjoitti:

No kun kerta olen vähäjärkinen ja autotekniikasta, fysiikasta ja mekaaniikasta mitään ymmärtämätön, niin vastatkaapa te järjenjättiläiset ja autotekniikasta kaikki tietävät muutamaan helppoon kysymykseen:

- mitä tarkoittaa ryntö?
- montako välitystä saadaan yhdestä planeettapyörästöstä ja mitkä on planeettapyörästön osat
- mitä on LIN, Flexray, Most?
- kuka keksi turboahtimen, minä vuonna ja minkä maalainen henkilö?
-mssä automerissä oli ensimmäinen henkilöautossa käytetty turbo?
- mitä tarkoittaa iskusuhde?
- entäs männän keskinopeus?
- miten turboahtimen öljytiivistys on hoidettu?
- miten toimii common-rail?
- miten pumppusuuttimen ruiskutus päättyy?
- mitä määritellään direktiivissä 80/1692/ety?
- missä automerkissä ja milloin oli ensimmäisenä kaksoismassavauhtis?
- mikä on API?
- miten vaihteistosta saadaan välitys suhde1 :1käyttöön?
- mikä on FWSS?
- mikä auton liikkuvista osista liikkuu kaikkein harvemmin?
- missä on vika, jos mäntä näkyy pakoputken päästä katsomalla?
- jos 4 syl 4t moottorissa on 1. Syl työtahti, niin mikä tahti on 2. Sylinterissä yleisimmällä sytytysjärjestyksellä?

Näihin ku vastaatte ilman Goolettamista, niin katsotaan montako menee oikein.

Lue lisää

Ryntö tarkoittaa vaihteiston hammasrattaiden hampaiden lukumäärää, jotka on yhtä aikaa kosketuksissa toisiinsa. Mitä enemmän sen parempi. Ryntö hankaloittaa välitysten valintaa, ei voi laittaa summamutikassa ihan ninkäkokoisia rattaita vaan.

Planeetta 7 välitystä, joista yksi on pakki.

Lin = väylätekniikoita

Turbon keksi Buchi, 1908, Sveitsi

Eka turbo Chevrolet Corvair ja Oldsmobile Jetfire

Iskusuhde on iskunpituuden suhde männän halkaisijaan.

Männän keskinopeus männän nopeus m/s suurimman väännön käyntinopeudella.

Turbon tiivisteet on samantyyppiset kun männänrenkaat

Common rail on jatkuva paine suutinputkistossa, jonka tuottaa korkeapainepumppu. Suuttimia onjataan sähköisesti. Huippupaine 2500bar.toimintaperiaate oikeastaan sama kun bensiinimoottoreiden suihkutusjärjestelmissä ollut iät ja ajat.

Pumppusuuttimessa avataan sähköisesti polttoaineen paluukanava, itse ruiskutuksen ( paineen nousun) tekee nokkakseli.

Direktiivi on moottorin tehon mittaaminen


Vauhtis oli BMW 1980-luvun puolivälissä 2.7l kutonen.

Api öljyn luokitus american petrol institute

Suora välitys saadaan kun voima ei kulje sivuakselin kautta.

Fwss usan autojen hyväksyntä stantardi.

Matkamittarin eka numero.

Silmässä on silloin vika.

Poistotahti on 2 pytyssä. 3 puristus ja 4 imu.

Tietokilpailu tietäville kirjoitti:

No kun kerta olen vähäjärkinen ja autotekniikasta, fysiikasta ja mekaaniikasta mitään ymmärtämätön, niin vastatkaapa te järjenjättiläiset ja autotekniikasta kaikki tietävät muutamaan helppoon kysymykseen:

- mitä tarkoittaa ryntö?
- montako välitystä saadaan yhdestä planeettapyörästöstä ja mitkä on planeettapyörästön osat
- mitä on LIN, Flexray, Most?
- kuka keksi turboahtimen, minä vuonna ja minkä maalainen henkilö?
-mssä automerissä oli ensimmäinen henkilöautossa käytetty turbo?
- mitä tarkoittaa iskusuhde?
- entäs männän keskinopeus?
- miten turboahtimen öljytiivistys on hoidettu?
- miten toimii common-rail?
- miten pumppusuuttimen ruiskutus päättyy?
- mitä määritellään direktiivissä 80/1692/ety?
- missä automerkissä ja milloin oli ensimmäisenä kaksoismassavauhtis?
- mikä on API?
- miten vaihteistosta saadaan välitys suhde1 :1käyttöön?
- mikä on FWSS?
- mikä auton liikkuvista osista liikkuu kaikkein harvemmin?
- missä on vika, jos mäntä näkyy pakoputken päästä katsomalla?
- jos 4 syl 4t moottorissa on 1. Syl työtahti, niin mikä tahti on 2. Sylinterissä yleisimmällä sytytysjärjestyksellä?

Näihin ku vastaatte ilman Goolettamista, niin katsotaan montako menee oikein.

Lue lisää

- mitä tarkoittaa ryntö?
Jenkkiautoilijat kiihdyttävät päättömästi kohti isopovista naista neljätä suunnalta

- montako välitystä saadaan yhdestä planeettapyörästöstä ja mitkä on planeettapyörästön osat
Suomesa ei juuri planeettapyörästöjä ole. Jopot on in.


- mitä on LIN, Flexray, Most?
Olen selvinnyt monesta tutkinnosta ilman että näitä on tavinnut tietää. Eli ei mitään tärkeää.

- kuka keksi turboahtimen, minä vuonna ja minkä maalainen henkilö?
Saab, Sven Gustafsson, Sweden 1890, noin arviolta.

-mssä automerissä oli ensimmäinen henkilöautossa käytetty turbo?
Saab.

- mitä tarkoittaa iskusuhde?
Pentillä se hipoo sataa prosenttia, mutta monet jäävät ilman.

- entäs männän keskinopeus?
Eihän tällaista mitata. Nautinto syntyy näissä hommissa ihan muusta kuin insinöörimäisesti mitatuista keskinopeuksista. Ei ihme jos mietit iskusuhdettasi.

- miten turboahtimen öljytiivistys on hoidettu?
Hyvin lienee hoidettu, kun ei ole tarvinnut asiaan perehtyä

- miten toimii common-rail?
Junat menee raiteella peräkkäin kivasti

- miten pumppusuuttimen ruiskutus päättyy?
Riippuu misusta, mutta yleensä klo 4 aamuyöllä.

- mitä määritellään direktiivissä 80/1692/ety?
Nyt menee yli hilseen.

- missä automerkissä ja milloin oli ensimmäisenä kaksoismassavauhtis?
En jaksa muistaa noin tarkasti, mutta sehän tuli ihan pian sen yksöismassisvauhtiksen jälkeen. Kolmoismassisvauhtis tulee 2017.

- mikä on API?
Kolme kirjainta

- miten vaihteistosta saadaan välitys suhde1 :1käyttöön?
Vain hölmö tekee tuollaisen vaihteiston. Jos laittaa suoran tangon, niin säästyy rattaiden häviöiltä.

- mikä on FWSS?
Se voi olla mitä vaan.

- mikä auton liikkuvista osista liikkuu kaikkein harvemmin?
Maailmankaikkeudessa kaikki liikkuu. Aina.

- missä on vika, jos mäntä näkyy pakoputken päästä katsomalla?
Katsojan silmässä

- jos 4 syl 4t moottorissa on 1. Syl työtahti, niin mikä tahti on 2. Sylinterissä yleisimmällä sytytysjärjestyksellä?
Näitä tahteja ja niiden järjestystä on ihan turha pähkäillä, koska niitä tapahtuu joka tapauksessa kymmeniä sekunnissa - joka sylinterissä. Eikä valmistajan suunnittelemaa tahtia kannata mennä muuttamaan.