Kirjoittaja kuvailee hienosti, miksi monet naiset ajautuvat huonoihin suhteisiin (ja miksi hyvät miehet jäävät usein pelkiksi kavereiksi). Ja kirjoittaja on nuori, nätti nainen eikä mikään katkera ATM.
http://hidastaelamaa.fi/2014/08/naisen-sydan-vetovoiman-ansat/
"Ihmiset, joita kohtaan tunnemme voimakasta vetovoimaa eivät välttämättä ole meille hyväksi! Joku heissä – usein joku vähemmän miellyttävä asia- saattaa alitajuisesti muistuttaa meitä lapsuudessamme koetusta läheisestä vuorovaikutussuhteesta. Ihastuksemme kohde saattaa olla etäinen, kriittinen, vaikeasti saavutettava, kontrolloiva tai dominoiva.
Kun kohtaamme aikuisena lapsuuden kiintymyskohdettamme muistuttavan henkilön, meissä voi herätä samanlainen kaipaus ja epävarmuus, jota koimme varhaisessa kiintymyssuhteessamme. Meissä aktivoituu silloin emotionaalisia tarpeita, jotka olemme oppineet yhdistämään kiintymykseen, läheisyyteen ja rakkauteen.
Kun kohtaamme jonkun, joka aktivoi varhaiset tunnemuistomme, meissä herää poikkeuksellisen voimakas emotionaalinen halu, tarve tulla rakastetuksi ja hoivatuksi. On yleensä vaikea tiedostaa syytä sille, miksi tuntee voimakasta vetovoimaa jotakin ihmistä kohtaan. Jokin mystinen asia toisessa herättää halumme.
Vetovoimassa on kyse monimutkaisesta psykologisesta prosessista, jonka ihminen saattaa kokea lähes maagisena. Tunnemme voimakasta, hullaannuttavaa ja lähes pakonomaista halua olla lähellä ihastuksemme kohdetta. Varhaiset ja usein negatiivisesti latautuneet kiintymyskokemuksemme ovat jotakin, jonka olemme oppineet yhdistämään ‘oikeaksi kemiaksi’, tunteeksi siitä, että palaset loksahtavat kohdalleen.
Vetovoima on pakottava tunne. Usein olemme kuitenkin viehättyneitä ihmisistä aivan vääristä syistä. He herättävät epävarmuutemme, emotionaaliset tarpeemme ja pitävät meidät kaipauksen tilassa. Toiset ihmiset sen sijaan vetävät meitä puoleensa oikeista syistä: he tukevat meitä, pitävät huolta tarpeistamme ja tunteistamme. Tasapainoisessa suhteessa alun vetovoima auttaa luomaan tunnesiteen, joka ajan kanssa voi johtaa kestävään ja syvään ihmissuhteeseen.
Jotkut ihastuvat kuitenkin vain ihmisiin, jotka ovat emotionaalisesti saavuttamattomia. Yleensä vetovoiman taustalla on silloin läheisyyden pelko. Menneisyys on saattanut ohjelmoida ihmisen yhdistämään epävarmuus ja vetovoima toisiinsa. Hylätyksi tulemisen pelko saa adrenaliinin virtaamaan, joka sekoittuu romanttisen rakkauden kaipuuksi. Emotionaaliset tarpeita on silloin vaikea erottaa rakkaudesta.
Toiset puolestaan kokevat rakkautta ja emotionaalista syvyyttä vain jos pelkäävät menetystä. Jos tunnemme olomme turvalliseksi saatamme helposti pitää toista itsestäänselvyytenä. Joillekin turvallisuus ja mukavuus toisen ihmisen seurassa tarkoittaa, että suhteesta puuttuu intohimo.
Olen itse ollut suhteessa ihmisen kanssa, joka ei herättänyt sisäisiä traumojani. Miesystäväni oli turvallinen, rakastava ja lempeä. Tulkitsin suhteen virheellisesti vain ystävyydeksi, koska en tuntenut emotionaalista kaipausta enkä suurta vetovoimaa. Olen sittemmin oppinut, että vetovoima ei välttämättä ole hyvän rakkaussuhteen merkki.
Nykyisin en kaipaa suhdetta, joka perustuu voimakkaaseen haluun olla toista lähellä. Sen sijaan haluan rakentaa suhteen, joka perustuu luottamukselle ja autenttiselle rakkaudelle. Kokemuksista viisastuneena tiedän, että hyvän suhteen ei tarvitse olla jatkuvasti emotionaalisesti haastavaa. Luottamus, lojaalisuus, vakaus ja tasapaino ovat asioita, joita nykyisin arvostan ja haluan ihmissuhteissani kehittää.
Ehkä rakkaus ensisilmäyksellä ei olekaan tähtiin kirjoitettu, vaan heijastaakin varhaisia emotionaalisia tarpeitamme. Aito rakkaus saattaa löytyä sieltä, mistä sitä ei ole edes tajunnut etsiä. Ehkä lähempää kuin mitä osaat arvatakaan."
http://hidastaelamaa.fi/2014/08/naisen-sydan-vetovoiman-ansat/
"Ihmiset, joita kohtaan tunnemme voimakasta vetovoimaa eivät välttämättä ole meille hyväksi! Joku heissä – usein joku vähemmän miellyttävä asia- saattaa alitajuisesti muistuttaa meitä lapsuudessamme koetusta läheisestä vuorovaikutussuhteesta. Ihastuksemme kohde saattaa olla etäinen, kriittinen, vaikeasti saavutettava, kontrolloiva tai dominoiva.
Kun kohtaamme aikuisena lapsuuden kiintymyskohdettamme muistuttavan henkilön, meissä voi herätä samanlainen kaipaus ja epävarmuus, jota koimme varhaisessa kiintymyssuhteessamme. Meissä aktivoituu silloin emotionaalisia tarpeita, jotka olemme oppineet yhdistämään kiintymykseen, läheisyyteen ja rakkauteen.
Kun kohtaamme jonkun, joka aktivoi varhaiset tunnemuistomme, meissä herää poikkeuksellisen voimakas emotionaalinen halu, tarve tulla rakastetuksi ja hoivatuksi. On yleensä vaikea tiedostaa syytä sille, miksi tuntee voimakasta vetovoimaa jotakin ihmistä kohtaan. Jokin mystinen asia toisessa herättää halumme.
Vetovoimassa on kyse monimutkaisesta psykologisesta prosessista, jonka ihminen saattaa kokea lähes maagisena. Tunnemme voimakasta, hullaannuttavaa ja lähes pakonomaista halua olla lähellä ihastuksemme kohdetta. Varhaiset ja usein negatiivisesti latautuneet kiintymyskokemuksemme ovat jotakin, jonka olemme oppineet yhdistämään ‘oikeaksi kemiaksi’, tunteeksi siitä, että palaset loksahtavat kohdalleen.
Vetovoima on pakottava tunne. Usein olemme kuitenkin viehättyneitä ihmisistä aivan vääristä syistä. He herättävät epävarmuutemme, emotionaaliset tarpeemme ja pitävät meidät kaipauksen tilassa. Toiset ihmiset sen sijaan vetävät meitä puoleensa oikeista syistä: he tukevat meitä, pitävät huolta tarpeistamme ja tunteistamme. Tasapainoisessa suhteessa alun vetovoima auttaa luomaan tunnesiteen, joka ajan kanssa voi johtaa kestävään ja syvään ihmissuhteeseen.
Jotkut ihastuvat kuitenkin vain ihmisiin, jotka ovat emotionaalisesti saavuttamattomia. Yleensä vetovoiman taustalla on silloin läheisyyden pelko. Menneisyys on saattanut ohjelmoida ihmisen yhdistämään epävarmuus ja vetovoima toisiinsa. Hylätyksi tulemisen pelko saa adrenaliinin virtaamaan, joka sekoittuu romanttisen rakkauden kaipuuksi. Emotionaaliset tarpeita on silloin vaikea erottaa rakkaudesta.
Toiset puolestaan kokevat rakkautta ja emotionaalista syvyyttä vain jos pelkäävät menetystä. Jos tunnemme olomme turvalliseksi saatamme helposti pitää toista itsestäänselvyytenä. Joillekin turvallisuus ja mukavuus toisen ihmisen seurassa tarkoittaa, että suhteesta puuttuu intohimo.
Olen itse ollut suhteessa ihmisen kanssa, joka ei herättänyt sisäisiä traumojani. Miesystäväni oli turvallinen, rakastava ja lempeä. Tulkitsin suhteen virheellisesti vain ystävyydeksi, koska en tuntenut emotionaalista kaipausta enkä suurta vetovoimaa. Olen sittemmin oppinut, että vetovoima ei välttämättä ole hyvän rakkaussuhteen merkki.
Nykyisin en kaipaa suhdetta, joka perustuu voimakkaaseen haluun olla toista lähellä. Sen sijaan haluan rakentaa suhteen, joka perustuu luottamukselle ja autenttiselle rakkaudelle. Kokemuksista viisastuneena tiedän, että hyvän suhteen ei tarvitse olla jatkuvasti emotionaalisesti haastavaa. Luottamus, lojaalisuus, vakaus ja tasapaino ovat asioita, joita nykyisin arvostan ja haluan ihmissuhteissani kehittää.
Ehkä rakkaus ensisilmäyksellä ei olekaan tähtiin kirjoitettu, vaan heijastaakin varhaisia emotionaalisia tarpeitamme. Aito rakkaus saattaa löytyä sieltä, mistä sitä ei ole edes tajunnut etsiä. Ehkä lähempää kuin mitä osaat arvatakaan."
Vastaukset 40
Vanhimmat
itämaiseen filosofiaan hurahtanut hippi. Naiset ei ajattle yleensä noin.
Mitäs vikaa hipeissä on?
ulkonäköön
Niiden lajityypilliseen käyttäytymiseen kuuluu gambialaisten päästäminen päälleen ähkimään.
hippien lajityypillinen ominaisuus, pikemminkin white trashin.
Hippi = white trash
Onko tässä ilmaistu pitkän kaavan mukaan se, minkä Panu Höglund tiivisti pariin virkkeeseen:
"Suomalaisen naisen pimppa on se viemäri, johon koko maailman miehet likaisine kyrpineen ruilauttavat liejunsa, ja tietysti ilman kondomia. Sitten kun naisella on jo aids ja kuppa ja lapsi, sitten se kiltti suomalainen mies kyllä kelpaa elättäjäksi ja tartutettavaksi."
Lue uudestaan!
kuinka häiritsevää se, että naisen päällä on käynyt ähkimässä joku iljettävä paska, on miehistä. Miehet eivät tästä naisille ääneen puhu, sillä miehet on yleensä kasvatettu herrasmiehiksi ( siis kunnon miehet on) eikä ole miesten tapaista ehdoin tahdoin haukkua naista päin naamaa.
,,,ei ole kypsillä aikuisilla miehillä tuollaisia tuntemuksia.
Todellakin on. Miehen mielestä on kuvottavaa jos joku toinen mies on laskenut liemensä naisen käytettyyn lutkanvittuun ja saastuttanut naisen sekä tehnyt tästä ihmisarvottoman lutkan.
kaikki muumit laaksossa. Menisit hoitoon.
lähetettiin mielisairaalaan Neuvostoliitossakin.
Minusta hyvä ja asiallinen kirjoitus.Siinä vaan on yksi mutta, ihminen ei voi emotionaalisille haluilleen ja vetovoiman laille mitään, kun se on rakastumisessa hyvin tärkeä ja olennainen osa.
Kirjoittaja listasi tärkeitä asioita, mutta ne ovat seurausta suhteen myöhemmästä vaiheesta, kun ihastuminen rakastuminen on muuttunut vahvaksi kiintymykseksi toisiaan kohtaan.
Rakastuminen on tärkeä ja olennainen osa suhteen muodostamista, ellei sitä ole, niin pelkillä hyvillä ominaisuuksilla tuskin suhde pysyy kasassa. Parisuhde tarvitsee emotionaalisia tunteita, intohimoa ja erotiikkaa, seksuaalista vetovoimaa, koska seksuaalinen vetovoima on seurausta rakastumisesta ja se on se kaikkein vahvin side, joka yhdistää.
Turvallisuus ja luotettavuus ovat sellaisessa suhteessa itsestäänselvyys, jossa kumpikin osapuoli rakastaa toistaan aidosti ja oikeasti..oikeasta syystä - emotionaalisesta rakkaudesta. Tunteitaan kannattaa kuunnella..se on sydämen ääni.
että naisilla on taipumusta rakastua sellaisiin paskakasoihin, joista ei ole antamaan jatkossa tukea ja turvallisuutta vaan päin vastoin kaikkea muuta
Yhdyn lottamariin.
lepakko
Läheisriippuvainen ei voi mitään tunteilleen. Psykopaatti ei voi mitään tunteilleen. Kukaan ei voi mitään tunteilleen. Tunteet, tunteet, tunteet.
Naisille tunteet hallitsee, tunteita ei voi uhmata, kaikki tunteet on oikeassa. Mutta DarkFearin tunteet on enemmän oikeassa kuin muiden tunteet, että tietäkää te se!!!!
Tuossa mun mielestä puhutaan siis sellaisista tapauksista, jotka hakeutuu aina ja toistuvasti huonoihin suhteisiin, esim. pettävien, väkivaltaisten tai muuten vaikeiden ihmisten kanssa. Jos sinulle on ihan ok ihastua aina tällaisiin, niin luota sitten niihin tunteisiisi. Joskus tunteetkin voi olla kieroutuneet, esim. juurikin jos on lapsuudessa jotain käsittelemättömiä juttuja.
joka niitä "tunteita" aikaan saa
Toi intohimo ja vetovoima on tärkeä side yhdistämään - Koska jotain tunnetta se parisuhde tarttee, ilman tunnettahan parisuhde ei tarjoa mitään syytä olla siinä parisuhteessa (kun suomessa kenenkään ei oikeasti ole pakko esim. rahan takia mennä naimisiin).
On siis pakko oikeasti tuntea jotain halutakseen suhteeseen toisen kanssa. Vähitellen olen sen itsekin tajunnut.
Vaikka parisuhteeseen pääsisi, niin siinä ei ole mitään järkeä jos siitä ei saa mitään positiivista tunnetta (ja rahaakaan siitä ei saisi, pikemminkin vaan menettäisi rahaa) - niin se suhde ei kestäisi kuitenkaan.
Tuon tajuaminen on osaltaan nostanut omaakin rimaa. Naisen ei pidä olla vain ok, vaan naisen pitää olla sellainen joka herättää jotain intohimoa ja halua olla yhdessä sen naisen kanssa. Muuten ei vain ole halua suhteeseen.
Samalla sitten tajuaa sen harmillisen todellisuuden että sitä samaa ne naisetkin vaativat kun haluavat sitä itsevarmaa ja komeaa urosta. Ja se on asia mitä voi vain toivoa herättävänsä naisissa - samalla tietäen ettei todellakaan herätä sitä läheskään kaikissa naisissa.
Voi vain toivoa että löytää sen naisen, joka herättää niitä tunteita itsessä, ja samalla itse herättää niitä tunteita naisessa. Ja kaiken tuon lisäksi suhteen pitäisi myös toimia järjellä ajateltuna - sen pohjalta mitä molemmat tulevaisuudelta haluaa ja naisen pitäisi vieläpä olla riittävän järkevä että tunteiden herättämisen lisäksi myös ei tulisi liikaa mitään negatiivisia fiiliksiä (naisen jatkuvan tiuskimisen takia, tms.).
Ei ole mitenkään helppoa osua kaiken kohdalleen.
Jos ymmärrätte englantia, tässä ihan selkokielellä:
https://www.youtube.com/watch?v=Wyct_8OL1Zg&list=UUgeicB5AuF3MyyUto0-M5Lw
Minusta myös tämä on hieno ja mielenkiintoinen näkemys ihastuksen kohteisiin. Ainahan löytyy muttia ja mutkia ja henkilökohtaiset parisuhteen syntymiseen perustuvat syyt.
Itse vain aloin miettimään tuota käytännössä. Hiukan hankalaa tulisi olemaan, jos jokaisen ihastukseni kohdetta alkaisin anaoysoimaan mistä häneen ihastumiseni johtuu lapsuuden kpkemuksien perusteella.
Ehkä kuitenkin jatkossa en rupea niin analysoimaan aina ettei vain tulisi uskon puute omiin tunteisiin. Tietysti hiukan enemmän kiinnittämällä huomiota tähän "pelkkä kaveri" ja luottamus-asiaan. Rakkaanhan pitäisi ollakin se paras ja öuotettava ystävä.
Olen eri mieltä. Minulle rakas on rakas ja ystävät ovat ystäviä. Ystävät ovat niitä, joihin tukeudutaan silloin(kin), jos on ryppyjä rakkaudessa.
Joo, ystäviä ei panna, mutta en ymmärrä tätä radikaalia linjanvetoa muuten. Eikö rakkaaseen tarvitse sitten luottaa?
En uskonut että kukaan kiinnittäisi niin kommenttia tuohon viimeiseen lauseeseen, joten en alkanut syvemmin selittämään mielikuvaani rakkauteeni kohdistuvista tunteista ja uskomuksista ym.
Lyhyesti; hän olisi sekä rakas että paras ystävä, jonka kanssa voisin jakaa myös mieltä painavat asiat. Rypyt selvittäisin hänen kanssaan myös enkä ystävien.
Kympin Nainen tunnistaa tuon itsessään. Muistan kun hän kertoi kirjoittaneensa jostain miehestä, joka veti häntä välittömästi enemmän puoleensa kuin kukaan mies aiemmin. Totesi siihen, että nyt on varmaan parempi pysyä kotona ja onkin sittemmin löytänyt itselleen todennäköisesti selvästi sopivamman miehen.
Siitä voi muutkin naiset ottaa mallia.
aivojaan ei pilluaan.
Tämä on kyllä hyvä kirjoitus, ja olen itse samaa mieltä monessa. Siitä on vain unohtunut yksi tärkeä asia, minkä tietenkin myös palstan mielenterveysongelmaisista vastaajista noin 100% unohti:
Naisista osa kasvaa myös terveissä perheissä, missä isä eli mies, on terve, huomioiva, rakastava ja osallistuva. Missä äiti on terve, tavallinen nainen ja missä isän ja äidin suhde on parisuhde hyvällä pohjalla. Tämmöisten perheiden lapset kokevat kiintymystä, läheisyyden toivotta ja kaikkea "alitajuista kutsua" ihan oikeisiin ja hyviin/sopiviin ihmisiin. Voimakas halu olla lähellä ja kokea intohimoa, toimii varsin mainiosti todennäköisesti niillä miehillä ja naisilla (koska myös miehet tekevät tätä samaa, eli hyväksyvät rikkinäiset suhteet, luonevaikaiset puolisot jne.), ketkä ovat kasvaneet ehjässä perheesä.
Tässä olisikin todella tärkeä viesti niille, ketkä lapsia tekevät: pitäisi oikeasti kantaa myös epäitsekästä vastuuta siitä, kenen kanssa yhdyntää harrastaa niin että siitä lapsi voi tulla. Tämä koskee miehiä ja naisia 100%:sti heidän omalta osaltaan, koska molemmat ovat vastuussa lapsen elämästä. He saattavat jopa siis pilata oman lapsensa rakkauselämän epäterveellä mallillaan.
Ja lapset pitäisikin tehdä mahdollisimman ehjään suhteeseen.
No, joku ihmettelee, että ku ap:n kuvaus on tämä ja ihmiset mitä on, niin miten se olisi edes vähän mahdollista? Siten, että pitäisi ensin itse kasvaa aikuiseksi, käydä läpi traumojaan kriittisesti, vanheta riittävästi eikä niin että olettaa sinkkujen olevan lapsellisia ja aikuisuuden merkkien ulkonaisia: sitku mulla on lapsia, liitto ja omakotitalo, olen aikuinen. Sen pitäisi mennä toisinpäin: kun olen kasvattanut itsestäni aikuisen, voin mennä naimisiin, hankkia (ehkä jos saan) lapsia jne.
Jos taas koen että kaikki asiat vaikuttavat minuun, suhteisiini jne. en lapsia siihen samaan sontaan hanki.
Täällä nämä MT-potilaat jauhavat naisten huonoista valinnoista tajuamatta ilmeisesti lainkaan, että kenet he valitsevat? Miehen. Miehen, joka on valinnut itsetuhon, miehen joka on valinnut väkivallan, miehen joka elää miten sattuu, ei kasva, on huono, eli miehiä joilla on vammoja ja traumoja, riittää. Mutta he eivät suostu ottamaan sen enempää vastuuta itsestään kun nämä huutelijatkaan. Vakka löytää kantensa myös siis toisinpäin, ei ole kyse pelkästään siitä että naiset löytäisi huonoja miehiä vaan miehet löytää huonoja naisia.
Kaikilla siis ei suinkaan ole traumoja ja osa selvittää ne ja opettelee elämään.
Ap:n kirjoituksen vetovoima muuttuu sen mukaan, missä vaiheessa ihminen on.
Jotkut tietenkin elävät koko elämänsä traumojensa kanssa, mutta se pitää sitten vaan hyväksyä, jos paranemaan ei pysty.
Rakkaus Ensi Silmäyksellä toimii siis niillä, ketkä tulevat ehjästä ja hyvästä kodista (ainakin enemmissä määrin) ja suuri kemia (=seksuaalinen vetovoima) toimii heillä. Rikkinäisille ja traumatisoituneille se tarkoittaa alitajunnan viestiä tuttuudesta = pimeydestä. Sitä on vaikea oppia hyväksymään, koska kaipuu rakkauteen JA intohimoon on niin suuri.
Rikkinäisille kuitenkin Aito Rakkaus, tai siis, terve suhde (voihan pimeääkin rakastaa), löytyy paremmin järjellä. Järkiliitot ovat ihan ok ratkaisu ja hyvin yleinenkin.
Hyvin kirjoitettu ja ajatuksella. Blogin teksti on ymmärretty, jotkut eivät ole ymmärtäneet mistä blogissa on ollut kysymys.
Ja tuo blogikirjoitus on hyvä ja paikkansapitävää tekstiä.
En vois ikinä katsoa itseäni peilistä jos eläisin ns. Järkiliitossa. Valehtelisin koko maailmalle että vierelläni on mies jota rakastan vaikka oikeasti miehellä ei olisi mitään toivoa rakkaudesta.
Olen toistanut kirjoittajan kuvaamaa kuviota jo vuosia, itseasiassa jo alusta asti kun romanttiset ihmissuhteet tulivat kuvioihin. Ihastun aina niihin, jotka ovat hieman liian etäällä, minua kohtaan jyrkempiä, henkisesti etäisiä ja alitajuisesti tiedän koko tapailun/suhteen ajan, että kyseessä ei ole mitään aitoa. Jos ulkonäköä ei ottaisi huomioon, kaikki miehet joihin olen ihastunut ovat olleet täysin samanlaisia persoonaltaan.
Mutta mitä mahdottomampi ja emotionaalisesti etäisempi mies, sitä innostuneempi olen. Aivan järjetöntä ja hullua vielä tässäkin iässä.
Samaan aikaan juoksen karkuun, kun joku erityyppinen mies osoittaa huomiota ja tiedän, että voisin ottaa rauhallisesti ja katsoa tuleeko jutusta mitään...Mutten pysty, koska alkaa ahdistamaan.
Kyllähän tässä on selvää, että osa ei tule saamaan tervettä parisuhdetta, juurikin noista syistä. Olen itse jo ajatellut, että parempi pysyä yksin kun en mihinkään kunnolliseen suhteeseen kykene.
http://www.healingeagle.net/Fin/Burney/Relationship.html
Kiitos :) Luen!
Herättää sitten mielenkiintoisen kysymyksen että mistä tuo johtuu? Onko sinulla sitten jotain lapsuuden traumoja tai huonoja kokemuksia ensimmäisten suhdeiden alkutaipaleilla vai mistä kyse...?
Tuntuu vaan niin erikoiselta ajatus että joku ihastuisi aina juuri vääränlaiseen. Vaikka kyllähän sellaisikin selvästi on, mutta kun itsellä ei ole tuollaisia tunteita, niin vaikeahan niitä on käsittää. (Kun järjellähän noita asioita että mihin ihastuu ei voi valita).
Kun omat parisuhde kokemukset on käytännössä täysin olemattomat, niin etenkin kaikki "erikoisemmat" tapaukset on aina kiinnostavia yrittää ymmärtää. :)
Sen suuremmin en halua avata edes anonyyminä, mutta lapsuudessa minulla ei ollut kunnollista isähahmoa. Itseasiassa ei yhtään sellaista miestä, ketä olisi voinut pitää turvallisena ja luotettavana henkisesti ajatellen. En oikein tiedä osaanko selittää sitä kunnolla, en vain tunne vetoa kuin sellaisiin miehiin, jotka näyttävät toistavan sitä samaa roolia mikä minulle jo lapsuudessa muodostui miehistä (etäinen, kriittinen minua kohtaan, jne). Siksi ihastun jatkuvasti vääriin miehiin (eli epäsopiviin, sellaisiin jotka eivät halua vakavaa, tavoittamattomiin, minua huonosti kohteleviin), joille yritän olla tarpeeksi hyvä, jotta viimeinkin kelpaisin, koska en ole koskaan tuntenut sellaista tunnetta :(
Ja toisaalta asia ei ole niin yksinkertainen, että tietäisin vain olevani täysin kelpaamaton yhtään mihinkään. Minuun ovat yrittäneet tutustua hyvät, varmasti suhteessa todella ihanat ja luotettavat miehet (eikä nyt sitä ATM-lässytystä, siis ihan normaalit miehet!), mutta torjun heti siinä kohtaa kun näen, että joku oikeasti voisi olla kiinnostunut minusta ihmisenä. Joskus on käynyt niinpäinkin, että alussa ihastuin mieheen, mutta kun hän näytti palauttavan tunteet oma ihastumiseni hävisi.
En oikein tiedä avaako tämä mitenkään ajatusmaailmaani.
"Tosi hyvä blogikirjoitus..."
Harvinaisen tönkösti kirjoitettua tekstiä, sanoisin. Ja kirjoittaja vaikuttaa juuri sellaiselta nätiltä, mutta sinisilmäiseltä ja kovien miesten hyväksikäyttämältä (kun ei kivat helpot kundit sytytä) naiselta, joka on useita parisuhdepettymyksiä kohdanneena kokenut sittemmin jonkinlaisen valaistuksen itämais-filosofisten meditaationautintokokemusten myötä.
Ihmetyttää, miten tuollaisilla tantra-jooganaisilla aina on joku tatuoitu pitbullin omistava salihousuissa kulkeva kaveri poikaystävänä...
Fyysisyys, nautinto, kiima, voima - siinä kaikki mikä noita fitness (länsi- ja itämaisia) tyyppejä kiinnostaa. Missä ovat tieteestä ja hyvistä romaaneista kiinnostuneet, ei-niin-ulkonäkökeskeiset kunnostaan kuitenkin huolta pitävät naiset?!
lähes aina paskoille
ne elävät yleensä tasapainoisessa parisuhteessa liikunnallisen ja henkisen miehen kanssa
"Turvallisuus ja mukavuus toisen ihmisen seurassa tarkoittaa, että suhteesta puuttuu intohimo."