Hei!
Haluaisin kysyänne puolueetonta mielipidettänne tilanteestani. Suhteeni elämäni "suureen rakkauteen" päättyi n. 3 kk sitten. Rakastin täysillä ja ehdoitta. OLin valmis antamaan vaikka kuun taivaalta kumppanini puolesta. Kävi ilmi että ex-kumppanini oli viestitellyt esiintyen sinkkuna seurustelumme aikana muiden netissä /(mm. treffi-ilmoitus)tapaamiensa naisten kanssa sekä tapaillut muita naisia kertomatta minulle. Olimme seurustelleet n. 1 1/2 vuotta. Exäni sairasti vaikeasti fyysisesti ja yritin parhaani mukaan olla hänen tukenaan kivuissa ja käytännön asioissa mm. antaen jatkuvasti rahaa hänelle että hän selviäisi laskuistaan, josta hän antoikin kiitosta. Seksiä hän ei halunnut kanssani yli vuoteen koska hänellä oli kipuja ja muita murheita ja tyhmänä odotin vain aikaa parempaa... Hän jäi kiinni tekemisistään sattumalta, eikä ole suostunut kanssani keskustelemaan useista yrityksistä huolimatta. Jätti minut hänen toimintansa tultua ilmi tekstiviestillä, eikä ole suostunut sen koommin kanssani keskustelemaan. Olisin toivonut, että olisimme voineet käydä tilanteen läpi ja keskustella missä meni vikaan. Viime aikoina olen ikävällä tavalla kilahdellut exälleni siitä ettei suoostu asioista keskustelemaan. Olen suoraam sanoen täysin paskana, enkä oikein pääse asioista yli. Olisin toivonut, että asiasta oltaisiin voitu keskustella. Exäni ei ymmärrä miksen jo pääse asioista yli. Hänen mielestää oleellinen on juteltu vaikka eron jälkeen emme ole puhunut mitään. Edes anteeksi pyyntöä hän ei ole nähnyt tarpeelliseksi esittää. Olenko kohtuuton kun edelleen pyydän asioiden läpi käymistä, että jotenkin saisin pääni kuntoon ja pystyisin orientoitumaan eteenpäin? Haluaisin kovasti tietää mikä minussa oli niin vialla että hänellä oli tarve etsiä seuraa muualta? Miten oikein selviää siitä, että mikään ei tunnu miltään, enkä usko, että koskaan voisin löytää enää ketään tärkeää? Olinko kohtuuton ja liian "nipo" ? Kuuluuko tavalliseen parisuhteeseen laittaa treffi-ilmoitus nettiin, ihan vaan vaihtelun vuoksi? Sattuu ja itkettää...
Moona
Sattuu niin saatanasti
Moona
Haluaisin kysyänne puolueetonta mielipidettänne tilanteestani. Suhteeni elämäni "suureen rakkauteen" päättyi n. 3 kk sitten. Rakastin täysillä ja ehdoitta. OLin valmis antamaan vaikka kuun taivaalta kumppanini puolesta. Kävi ilmi että ex-kumppanini oli viestitellyt esiintyen sinkkuna seurustelumme aikana muiden netissä /(mm. treffi-ilmoitus)tapaamiensa naisten kanssa sekä tapaillut muita naisia kertomatta minulle. Olimme seurustelleet n. 1 1/2 vuotta. Exäni sairasti vaikeasti fyysisesti ja yritin parhaani mukaan olla hänen tukenaan kivuissa ja käytännön asioissa mm. antaen jatkuvasti rahaa hänelle että hän selviäisi laskuistaan, josta hän antoikin kiitosta. Seksiä hän ei halunnut kanssani yli vuoteen koska hänellä oli kipuja ja muita murheita ja tyhmänä odotin vain aikaa parempaa... Hän jäi kiinni tekemisistään sattumalta, eikä ole suostunut kanssani keskustelemaan useista yrityksistä huolimatta. Jätti minut hänen toimintansa tultua ilmi tekstiviestillä, eikä ole suostunut sen koommin kanssani keskustelemaan. Olisin toivonut, että olisimme voineet käydä tilanteen läpi ja keskustella missä meni vikaan. Viime aikoina olen ikävällä tavalla kilahdellut exälleni siitä ettei suoostu asioista keskustelemaan. Olen suoraam sanoen täysin paskana, enkä oikein pääse asioista yli. Olisin toivonut, että asiasta oltaisiin voitu keskustella. Exäni ei ymmärrä miksen jo pääse asioista yli. Hänen mielestää oleellinen on juteltu vaikka eron jälkeen emme ole puhunut mitään. Edes anteeksi pyyntöä hän ei ole nähnyt tarpeelliseksi esittää. Olenko kohtuuton kun edelleen pyydän asioiden läpi käymistä, että jotenkin saisin pääni kuntoon ja pystyisin orientoitumaan eteenpäin? Haluaisin kovasti tietää mikä minussa oli niin vialla että hänellä oli tarve etsiä seuraa muualta? Miten oikein selviää siitä, että mikään ei tunnu miltään, enkä usko, että koskaan voisin löytää enää ketään tärkeää? Olinko kohtuuton ja liian "nipo" ? Kuuluuko tavalliseen parisuhteeseen laittaa treffi-ilmoitus nettiin, ihan vaan vaihtelun vuoksi? Sattuu ja itkettää...
Moona
Sattuu niin saatanasti
Moona
Vastaukset 6
Vanhimmat
olet kyllä. Ei siinä oo mitään järkeä mitään selvittää, koska et sä häneltä saa tyydyttävää vastausta (ei se sua auttaa ja et saa sitä mitä haluat tietää). Ja jos yks äijä on sellainen ei se tarkoita et sussa olis jotain vikaa. Ja ei se oo luonnollista pistä mitään treffi- ilmoitusta mihinkään! Ei se näin pitäis mennä. Se kertoo että ei se mies ollu ikinä täysin mukana tässä suhteessa. turhaan sä tollaisen perään itket, sinä tosta kärsit ei hän!
edellisen kanssa. Toki et ole kohtuuton vaikka haluaisit kuulla miksi hän teki mitä teki mutta yritä jo ymmärtää että hän halusi päästä sinusta eroon jo pitkän aikaa. Mies oli selkärangaton paska ja käytti sinua hyväkseen. Se riittää sinulle tiedoksi, sinussa ei todellakaan ole mitään vikaa. Toivottavasti löydät pian miehen joka arvostaa panostusta suhteessa.
..koska ihmisen mieli on monimutkaien koneisto. Tiedostava, analysoiva ihminen haluaa selvittää kriisinsä/vastoinkäymisensä/ihmissuhteensa päästäkseen työstämään tapahtunutta. Vrt. suru/eroprosessi. Vastauksia toiselta voi aina ihmisuhdeasioissa peräänkuuluttaa. Näin toimimalla saa itsensä kasaan huomattavasti nopeammin kuin luulemalla ja pelkäämällä.
Tosin kaikille meistä ei ole luotu samanlaisia eväitä pääkoppaamme, joilla käsitellä ihmisuhteen kiemuroita. Senvuoksi voi olla että et saa mieheltäsi/poikaystävältäsi vastauksia. Syyllisyys pistää tekemään kaikenlaista olematonta, koska hänen psyykkeensä ei kestä nyt totuutta. Myös sinun syyllistämisesi kuuluu asiaan. Ja se tuntuu/ saa tuntua sinusta pahalta.
Toivottavasti sinulla on joku jonka kanssa käydä omia tunteitasi/ajatuksiasi läpi. Voimia sinulle *ystävällinen hali*
Jos monimutkaisesti voi tehdä, niin ole hyvä vaan!!! huh huh... Ei ihminen tarvi toista selvittämään asioita! Herra jestas pitähän sitä muistaa ettei toiselta saa sitä vastausta. Se taas tekee susta riippuvaiseksi toisista ihmisistä ja heidän ajatuksista susta. Tärkein on et sä itse tiedät kuka olet. Ei sitä tarttee ottaa asioita niin raskasti, silloin tulee just noita ongelmia! Mä en ainakaan haluaisi kuulla sen miehen ajatuksia, koska sen ajtukset eivät oo sen arvoiset. Ja teraupeuttin sen pitäisi tietää, että ihmeset ovat erilaisia, eivät kaikki käytäytyy saman kaavan mukaan. Kaikki eivät käsittelee asioita samalla lailla! Mun ehdotus: anna olla.
Mutta kyllä olen samaa mieltä että puhu jonkun kaa... se auttaa sua selvittää ajatuksia. Mutta ei se miehen.
..mutta jos auttaa haluat,anna sellainen neuvo josta on myös apua. Ei asioiden lakaisu maton alle auta pitkässä juoksussa ketään. Vähiten kumpaakaan asianosaista. Läpikäymätön kriisi painettuna uohduksiin mielenpohjalle muhii vuosia piilossa. Uusi kriisi vie syvälle mielen saloihin ja vanhat asiat nousevat uudellen pintaan.
Puhumattomuus kun on suomalaisten perisynti, josta pitäsi oppia pääsemään eroon. En tarkoittanutkaan, että em. mieheltä heti vastauksia saa, mutta sitten kun aikaa kuluu. Odottaminen kun on vaikeinta. Puhuminen vaatii aikaa, taitoa ja halua. Ihmis-torsoja on maailma täynnä. Ei kehoiteta tekemään heitä lisää...
Sinunkin kannanotostasi paistaa katkeruus läpi. Voimia myös sinulle *halaa*
niin on sinun näkemyksesi, mutta ethän sä voi puhua muiden puolesta! mut se siitä...