Mitä hemmettiä sitä kannattaisi tehdä. mieheni on kaikin puolin ihana ihminen, tulemme erinomaisesti toimeen ja rakastamme toisiamme. Ainoa ongelma on silloin kun mies lähtee juomaan. Mopo lähtee totaalisesti käsistä.
En halua lähteä rajoittamaan, että et saa ikinä mennä ilman mua...vaikka se olisi ainoa keino estää miestä loukkaamasta mua. Mieheni menee ehkä kerran 1-2 kuukaudessa ilman mua jonnekin. Silloin tietty juodaan enemmän känniin ja rahat on tililtä kulutettu. Yleensä mies on loppuillasta niin humalassa että kaverit raahaavat hänet HEILLE nukkumaan, taka-ajatuksena tietysti että mieheni lähtee aamulla uudestaan reissuun. Jos näitä kavereita ei olisi, ei miehenikään olisi ihan tuollainen. Säälittävää kuinka vietävissä hän on. Pettämisestä ei ole kyse, sen tiedän.
Kun mies saapuu kotiin, olen joko enemmän tai vähemmän loukkaantunut. En voi ymmärtää noin vastuutonta käytöstä. Jos ja kun saamme lapsia, tiedän että mieheni ei sitten mene samalla tavalla, mutta aina kun menee, uskon että sama tapahtuu. Haluaisin jo kovasti lapsia, mutta en halua että käy kertaakaan näin.. olisi kamalaa viettää viikonloppu yksin lasten kanssa tietäen että mies kuluttaa rahat eikä tule edes yöksi kotiin. En haluaisi silti erotakaan. Voiko tähän olla mitään ratkaisua. Selvinpäin mies tietää kuinka väärin tekee. Viina ie sovi hänelle, hän tietää sen itsekin. Hän kuitenkin yleisesti ottaen juo harvoin, ei esim juo paljon saunakaljaa yms. Täytyykö sitä vaatia absolutismia, vai onko edes oikein vaatia mitään...olen hukassa..mitä itse tekisitte tilanteessani?
En halua lähteä rajoittamaan, että et saa ikinä mennä ilman mua...vaikka se olisi ainoa keino estää miestä loukkaamasta mua. Mieheni menee ehkä kerran 1-2 kuukaudessa ilman mua jonnekin. Silloin tietty juodaan enemmän känniin ja rahat on tililtä kulutettu. Yleensä mies on loppuillasta niin humalassa että kaverit raahaavat hänet HEILLE nukkumaan, taka-ajatuksena tietysti että mieheni lähtee aamulla uudestaan reissuun. Jos näitä kavereita ei olisi, ei miehenikään olisi ihan tuollainen. Säälittävää kuinka vietävissä hän on. Pettämisestä ei ole kyse, sen tiedän.
Kun mies saapuu kotiin, olen joko enemmän tai vähemmän loukkaantunut. En voi ymmärtää noin vastuutonta käytöstä. Jos ja kun saamme lapsia, tiedän että mieheni ei sitten mene samalla tavalla, mutta aina kun menee, uskon että sama tapahtuu. Haluaisin jo kovasti lapsia, mutta en halua että käy kertaakaan näin.. olisi kamalaa viettää viikonloppu yksin lasten kanssa tietäen että mies kuluttaa rahat eikä tule edes yöksi kotiin. En haluaisi silti erotakaan. Voiko tähän olla mitään ratkaisua. Selvinpäin mies tietää kuinka väärin tekee. Viina ie sovi hänelle, hän tietää sen itsekin. Hän kuitenkin yleisesti ottaen juo harvoin, ei esim juo paljon saunakaljaa yms. Täytyykö sitä vaatia absolutismia, vai onko edes oikein vaatia mitään...olen hukassa..mitä itse tekisitte tilanteessani?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Miehesi ei lapsesi, jonka tuhmat kaverit houkuttelevat pahoille teille. Hän on itse vastuussa tekemisistään, ei kaverit hänelle väkisin kaada kurkkuun viinaa.
Kokemuksesta kuitenkin tiedän, että mikään ei ole ihanampaa kuin toisten perhe-elämän sotkeminen. Yksi lapseton pari otti aikoinaan mieheni joka perjantai huostaansa ja "juotti" häntä. He olivat katkeria lapsettomuutensa vuoksi. Miehesi "hyvät" kaverit ovat kai poikamiehiä tai heidän oma perhe-elämänsä on mennyt päin prinkkalaa.
Uskon, että te rakastatte toisianne, mutta tuntuu kuin teillä olisi kuitenkin vähän tylsää. Voisitte keksiä uusia harrastuksia, yhdessä tai erikseen. Miehelläsi on varmaan morkkis myös sen vuoksi, kun rahat menevät. Hyväksyisikö hän ainakin sen, että sinä pitäisit mahdollisen pankkikortin takavarikossa, eikä hän ottaisi paljon käteistäkään mukaan, kun lähtee reissuilleen?
mutta mies lainaa kavereiltaan ja tietty se sit maksaa takaisin. Tylsää meillä ei oikeastaan ole...molemmilla on paljon vapaa-ajan aktiviteetteja arkisin, mutta viikonloppuisin haluaisin tehdä yhdessäkin jotain. Mies vain haluu aina mennä sinkkujen kaveriensa kanssa silloin. Minä en enää jaksa aina katsoa sitä touhua...jos mies ei mene mihinkään, hän istuu kotona, eikä HALUA tehdä mitään kivaa, kuten pelata minigolfia tai mennä leffaan. Makaa vaan ja kattoo jotain sormusten herraa...
Älä edes kuvittele, etteikö miehesi menisi samalla tavalla myös lasten syntymän jälkeenkin. Nimimerkillä Kokemusta löytyy.
Hmm.. tilanteesi kuulostaa jonkin verran omani kaltaiselta, sillä erotuksella, että mieheni ei jää kavereidensa luokse yöksi.
Toinen asia mikä meitä erottaa on se, että minua ei haittaa vaikka mieheni rellestää kavereidensa kanssa. Miksi ihmeessä haittaisi?
Oikeasti, mitä pahaa siinä on jos mies lähtee 1-2 kertaa kuukaudessa ilman sinua hummailemaan?
Voithan sinäkin mennä omien ystäviesi kanssa?
Oma mieheni saa mennä ystäviensä kanssa baariin milloin tahtoo ja saa tehdä ex tempore tempauksia, ilman että joutuu tuntemaan syyllisyyttä.
Ennen syyllistin miestäni hänen menoistaan ja saatoin jopa kieltää hänen menemisensä. Sittemmin tajusin, että en voi kahlita toista ja mitä pahaa se minulle tekee, että mieheni rentoutuu kavereidensa kanssa? Puolisen vuotta mies on mennyt kavereidensa kanssa halutessaan(aina kertoo mulle ja "kysyy luvan") ja totta puhuen enää ei edes halua mennä.
Ota rennosti äläkä kahlitse tai syyllistä toista. Anna miehen mennä vapaasti, ei se ole pätkääkään sinulta pois.
etteikö mies saisi mennä. Vaan siitä että aina kun menee, käyttää kaikki rahat, pettää lupauksensa (sanoo että tulee ihmisten aikaan kotiin, eipä näy), ja usein vielä jatkaa seuraavan päivän ILMOITTAMATTA edes minulle missä on!!! minun pitäisi soitella hänen perään, jos herralla sattuu olemaan puhelin auki. Mielestäni tuollainen on vastuutonta käytöstä. Minun puolestani saa ja pitää mennä, mutta toisen kunnioitus täytyy olla mukana. Olen kokeillut myös sitä etten sano hänen menemisistään mitään. Kesälomalla viimeksi. Tulos:
mies meni JOKA viikonloppu, Ei tullut yöksi kotiin, tuhlasi KAIKKI lomarahat (minä jouduin auttamaan miestä maksamaan oman autolainansa, yksin maksoin vuokran yms miehen pistäessä varat viinaan ja puhelinlaskuun). Mielestäni tällainen ex-tempore on aivan liikaa! olet todellinen rautahermo jos tuollaista kestäisit.
Suurin vitutuksen aihe on se etti hän tule yöksi kotiin. Tiedätkö miltä tuntuu herätä yksin aamuyöllä ja olla huolissaan onko toinen sammunut katuojaan vai missä lie. Jos mieheni tulisi yöksi kotiin, en olisi näin "neuroottinen". Sinun ja minun tilanteissa on siis vissi ero. Ei ole kivaa että toinen menee, kun tietää että todennäköisesti saa olla koko viikonlopun kuulematta miehestä mitään. Asennoituminenkaan ei auta vitutukseen ja masennukseen. Ehkä pitäisi lähteä lätkimään mutta vaikeaa se on.
Huh huh! Älä nyt päälle käy...
Kirjoituksesi selvensi tilannettanne. Ei tuollaista kenenkään tarvitse katsella. Miehesi käyttäyttyy todella sikamaisesti ja vastuuttomasti.
Tiedän minäkin miltä tuntuu herätä aamuyöllä ja olla huolissaan, että onko toinen kunnossa.
Ukkosi ansaitsisi todellisen selkäsaunan sinun kohtelustasi, jos asiat menevät kuten kirjoitit.
Loppujenlopuksi mielestäni on kyse siitä, että kuinka paljon aiot miehesi käytöstä kestää. Älä alistu liian kauan olemaan kynnysmatto! Älä siedä tuollaista käytöstä enää päivääkään. Jos miehesi todella rakastaa sinua, hän muuttaa käyttäytymistään. Omasta henkilökohtaisesta kokemuksesta voin sanoa, että tunnettu tosiasiahan on, ettei kenenkään luonnetta voi muuttaa mutta käyttäytymistapoja- ja malleja kylläkin.
Voimia!
Mitäs pahaa siinä on jos miehet haluavat välillä "nollata" olonsa ja vetää kännit? Se on terapiaa miehille!! Naisilla on omat keinonsa tähän ja miehillä omansa.Joskus silloin tällöin tälläinen kännääminen on vaan niin helvetin mukavaa!! Ja kännääminen miesporukassa on aivan oma juttunsa! Ette te naiset sitä voi ymmärtää...
Ja äläkä huoli siitä, että miehesi tekee samoin kuin mahdollinen lapsi syntyy. Kyllä hän silloin tajuaa tilanteen ja kantaa vastuunsa.
Anna miehen juhlia "tavallaan", vielä kun siihen on mahdollisuus. Kun lapsi syntyy, tätä mahdollisuutta ei enää ole...silloin on pelit pelattu ja paikka kotona (ellei lasta viedä hoitoon :))
nollaaminen silloin tällöin on ok, edelleenkin jos tajuaa olla tuhlaamatta kaikkia rahojaan. Eikö tilannetta voi nollata ilman että jää jonnekin riekkumaan ilmoittamatta toiselle. Se on ok että menee joskus kaverille jatkoille, mutta voisis saatana edes ilmoittaa. Miltä susta tuntuisi jos oma naisesi sanoisi tulevansa silloin ja silloin, mutta ei näy. Ei näy edes aamulla, eikä edes soita missä on. Jos et itse soita perään, saat kuulla vasta seuraavan päivän ILLALLA missä toinen on.
Ja tuosta perhe-elämästä...jos edellisen aiheuttajana toimii alkoholi, niin tuskimpa käytös humalassa muuttuu mihinkään. Se voi olla että toinen lähtee harvemmin, mutta takuuvarmasti sama tulee tapahtumaan joka helvetin poikien ilta. Kyllä hän tajuaa tilanteen ja kantaa vastuuta SELVINPÄIN. Mutta ei kännissä.
kuin itsekkyydestä , ettei mies ilmoita missä on ja mitä tekee. Minulla oli sellainen miesystävä 3,5 vuotta. Lopulta en jaksanut enää.
Juomisesta seuraa niin monenmoista, uskottomuutta ynnä muuta.
No kukin tekee kuitenkin miten parhaakseen katsoo, minä tein oman ratkaisuni.
Tee sinäkin.
piti säteelle olla , mutta kai hän lukee tämän.
Olen Sanervakodissa hoitanut näitä miehiä jotka ovat rentoutuneet vetämällä lärvit joka vitutukseen.Todella vaaratonta.Googlaapa korsakofin tauti? ja googlaa samalla otsa-ohimolohkorappeuma.Kantsis niiden miesten keksiä toinen rentoutumistapa.Kuten naistenkin koska keski-ikäisten suomalaisnaisten yleisin kuolinsyy on-ALKOHOLI
Mulla ei valitettavasti ole antaa ohjetta parempaan, sillä meillä on tällä hetkellä lähes tarkalleen sama tilanne. Mies menee ja ryyppää niin kauan ennen kuin sammuu tai rahat loppuu. Ja mä saan miettiä, missä hiton ojassa se tällä kertaa örveltää. Mua ottaa todella päähän toi kaikki ja totisesti se rahapuolikin. Ollaan molemmat opiskelijoita ja hän ryyppää kaikki rahansa ja mä saan olla kuluttamassa ennen opiskeluja hartaasti säästämiäni rahoja. Nyt oon menossa osa-aikatöihin, että herra saa jatkaa toimintaansa! Ja ihmiset väittää, että ei saa määrätä toista tällasessa asiassa. Heti kun on rajoittamassa miehen toimintaa, niin sanotaan, että äijä on tossun alla tms. Rasittavaa. No,mä ainakin toivon, että mun työrahat ei oikeesti mene miehen ryyppäämiseen, mutta ei mulla kyllä takuitakaan ole. Jos vetoan rahaan, niin kyllä sit osataan muistuttaa, että mä oon opiskellu pari vuotta kauemmin, ja silloin mies kävi töissä ja joutui maksamaan mun menoja. Vaikka oikeasti mä oon mun mielestä pärjännyt aika vähällä, siis sillä sadalla eurolla, joka käteen jää vähän säästöistä...
No, meni hieman raha-asioiksi, mutta tuo ryyppypuoli ainakin on sun tilanteeseen verrattavissa. Jos joskus ihmeessä löydät (tai joku muu lukija on löytänyt!) jonkin ratkaisun tähän tilanteeseen, niin kerro ihmeessä! Mä en tiedä, miten jaksaa. Kun kuitenkin rakastaa, ja haluaa olla yhdessä...
Olin tuollaisen kanssa naimisissa 15 v ja ei se
tilanne mihinkään parantunut.
Kun lapset tuli kuvioihin niin rauhoittui hetkeksi, mutta sitten muuttui sohvalla juomiseksi... siis aina viikonloput kännissä.
Ja vähitellen alkoholi tekee riippuvaisemmaksi
ja riippuvaisemmaksi ja lopuksi alkaa niitä
kaljakasseja tulla kotiin arkenakin.
Jaksoin aina rakastaa ja paikata rahatilanteen
omasta pussista.Oli aika kun en kahteen vuoteen
päässyt edes tukkaani leikkuuttamaan vaan saksin
itse latvat lyhyiksi.
Olin siis tosi tyhmä ja hyväksikäytetty, vaan en
sitä tajunnut vaan näin kaiken rakkauden silmin.
Onneksi juopponi päätti yhtäkkiä vaihtaa minut
nuorempaan ja jätti perheensä.
Vaikka se oli shokki oli se parasta mitä minulle ja lapsille on tapahtunut.
Tapasin ihanan selvän miehen ja olen nyt seitsemännessä taivaassa.
Älkää hyvät naiset edes harkitko perhettä juopon kanssa, se on todella raskasta ja todella raskasta lapsille,kun isä juo ja lapset ei tuo
kavereita kotiin kun häpeävät.Vanhin lapseni
sanoikin minulle isän lähdettyä,ettei olisi enää
päivääkään jaksanut juomista katsella!
Alkoholismi on sairaus ja sitä ei pysty ilman
omaa tahtoa hallitsemaan.Ja useimmiten nuo juopot
ei ymmärrä että heillä ongelmaa onkaan.
Tuntui kun luin sun kirjoituksia, että olisin itse ne kirjoittanut. Selvinpäin aivan ihana ja kaikki hyvin, mutta sitten kun ukko saa vähän viinaa, kaikki älli katoaa!
Meillä ei niinkään rahaongelma ole suuri, vaan se että huoli on kova ja aivan aiheellinen.
Tiedän että syy on kaverissa. Jos ukko lähtee sen kanssa matkaan, siitä ei seuraa mitään hyvää, mutta kun on matkassa toisten kavereiden kanssa kaikki on hyvin, tulee ajoissa kotiin eikä muitakaan haavereita ole sattunut. Pahinta jutussa on että tämä kaveri sattuu olemaan hänen paras kaverinsa. Joskus ei tulla kotiin ollenkaan, joskus ollaan tapeltu ja tullaan verissä päin ja vaatteet riekalaina kotiin tai joskus mikäkin paikka poikenneena.
Miestä en ole aikonut jättää enkä yrittänyt hänen menojaan kieltää...
Jaksamisia myös teille!
"Jos näitä kavereita ei olisi, ei miehenikään olisi ihan tuollainen. Säälittävää kuinka vietävissä hän on." Miehesi ei ole itsenäistynyt. Jotkut roikkuvat esim. äidissään, miehesi kavereissaan. Kysy häneltä, haluaako hän parisuhteen! Jos haluaa, se vaatii toisen huomioon ottamista. Kirjoituksestasi tulee olo, että miehesi elämä on niin rankkaa, että pitää välillä rentoutua kavereiden kanssa.
Rajoittaminen ei auta -silloinhan et ole tasavertainen kumppani hänen kanssaan, vaan äiti!
Lasten syntymä ei välttämättä muuta tilannetta-voi olla että menopäivät vaihtuvat viikoiksi.
Mielestäni miehesi ei ole vielä irrottanut poikamiehen elämästä. Avioliitosssa eläminen ja perheen perustaminen -silloin ei poikamieselämä käy. Ellet halua miehestäsi ensimmäistä lastasi.
Tsemiä!!
Älä tee lapsia.Nosta kytkintä mieluiten heti äläkä selittele itsellesi että alkoholisti raitistuisi lapsen myötä,häiden myötä,sinun sairastuessasi vakavasti.Ei raitistu. Olen pahoillani.