Miten talous reagoi sitten kun tulee koneellinen älykkyys?

Ensin pitää muistuttaa, että tämä on vakava aihe vaikka joillain ihmisillä onkin vaikeuksia sitä ymmärtää.

Satun tietämään, että on käytännössä mahdollista ohjelmoida tietokoneelle keinotekoinen äly, luovuus, kekseliäisyys ja ajattelukyky. Kuulun siihen koulukuntaan, jonka mielestä jo nykyisten toimisto-PC:iden teho ja muisti riittää aika hyvään koneälyyn. Jotkut sanovat, että riittävä laskentateho saavutettaisiin vasta 30 vuoden päästä, mutta he ovat erehtyneet ja arvioivat luvut tarpeettoman korkeiksi. Oli miten oli, on todennäköisesti vain ajan kysymys milloin ajatteleva kone leviää laajaan käyttöön. Tässä ei ole kyse mistään scifistä, vaan vakavasta asiasta.

Eikö olisi syytä pohtia etukäteen sitä miten talous reagoi ja miten pitäisi toimia sitten kun (a) uutinen ajattelevasta koneesta leviää (b) kun se on laajalle levinnyt mm. pöytä- ja sylimikroihin sekä kulkuvälineisiin ja robotteihin?

Pidimme me siitä tai emme, jonain kauniina päivänä CNN:n ykkösuutisena on tiedeuutinen, joka käsittelee aidon koneälyn syntyä. Koneäly tulee ehkä pitämään tiedotustilaisuuden, jossa toimittajat saavat esittää koneelle kysymyksiä. Kone antaa vaikeisiinkin kysymyksiin älykkäät vastaukset kuin liukuhihnalta.

Voi olla, että ihmiset muistavat sen päivän kuin 9/11:n, tai voi olla, että asia selviää ja valkenee hitaasti viikkojen ja kuukausien aikana, vähän niin kuin Lewinskyn tapaus.

Silloin ihmisillä voi olla vaikeuksia tajuta, että aito koneäly ei ole enää scifiä vaan täyttä totta, ja heidän täytyy sopeuttaa elämänsä uuteen todellisuuteen - uuteen normaaliuteen - jossa ihmiset ovat toisiksi älykkäimpiä planeetallaan ja työmarkkinoiden luonne on totaalisesti muuttunut.

Voiko joku kiistää, että tämä on vakava asia?


Tästä on keskusteltu myös täällä:

http://www.jippii.fi/jsp/forum/thread.jsp?b=politiikka&t=34495

jatkoa:

.
Älkää käsittäkö sanaa "vakava" väärin. En tarkoittanut, että koneälyä täytyisi pitää uhkana. Tarkoitin vain, että asiaa kannattaa pohtia ja selvitellä, jotta siirtymä onnistuu paremmin ja jotta siirrytään parhaaseen tilanteeseen mitä se tekniikka mahdollistaa. Toki myös sillä tekniikalla on riskitekijöitä ja pahoja käyttömahdollisuuksia, jotka pitää vain torjua.

Kysymystä ei _voi_ asettaa niin, että toteutetaanko se vai eikö. Se toteutetaan joka tapauksessa, meidän ja valtioiden päätöksistä riippumatta. Ainoa mahdollisuus on yrittää ohjata kehitys oikealle uralle. Pään pensaaseen laitto ei auta, jos joku sitä kuvitteli.

Koneelle ei tule tunteita vahingossa. Koneälyn toiminta perustuu ihmisen toiveisiin, joita ilman kone on tyhjäkäynnillä. Jos ei ole ihmisen joskus asettamaa tehtävää toteutettavana, kone yksinkertaisesti pysähtyy. Ei koneisiin kannata rakentaa mitään tehtävänarpomismekanismia ihmisen malliin.

"Ei koneen tarvitse edes olla läheskään mikään
ihmiseen verrattava ajattelija, että se pystyy
hoitamaan normaalit työrutiinit, jos sitä
ajatellaan."

Totta, mutta maailmassa on niitä normaaleja työrutiinejakin niin monenlaisia, että on hankalampaa rakentaa ja ohjelmoida jokaiseen niistä erikseen automaatiot kuin tehdä kerralla yksi ajatteleva ohjelmisto, jota on helppo opettaa.

Entäs rutiinittomat työt? Miten kone muka voisi tehdä esim. juristin tai kirurgin töitä ilman kykyä ajatella?

---------------

Yleensä keinoälyn/ koneälyn/ aidon tekoälyn/ kunnollisen tekoälyn/ ajattelevan koneen/ ajattelevan ohjelmiston teknisluontoisemmista yksityiskohdista on keskusteltu filosofia-palstoilla.