Vaimoni

vaimollasi saattaa olla vähän kasvun aikaa. Jos homma ei jatku ja teidän suhde toimii, niin anna olla. Tossa pitkässä parisuhteessa tuppaa tulla itse kullekin joskus sellainen olo, että sitä omaa haluttavuutta muiden miesten silmissä tekee mieli testata, joskaan omakohtaisesti en kyllä noin pitkälle ole mennyt. Naimisisa olevaan mieheen on vielä helpompi itsekin naimisissa olevana solmia se suhde. Molemmat on sidoksissa tahoillaan ja vastuusta pääsee näppärästi eroon. Ja jännitystäkin on sopivasti. Jutelkaa ja miettikää yhdessä jatkoa ja ennen kaikkea miten välttää sama toistumasta. Menneitä on usein turha puida, koska tehtyä ei tekemättömäksi enää saa.

käy sinäkin vieraissa ja kerro sit vaimolles niin on ainakin tasavertaisesti .. ja molemmat saa antaa ja pyytää anteeksi....

Jos jatkat suhdetta niin homma tulee painamaan mieltäsi joka ikinen päivä.. Pettäminen ja pahoinpitely on ainoita asioita joita ei voi antaa anteeksi. Siltä pohjalta.

Oletpa pitkäpinnainen?
Onko teillä lapsia?
Jos on lapsia, niin sitten opettelette tai vaimosi opettelee elämään ihmisiksi uudelleen (sikäli kun pystyy).
Jos ei ole lapsia, niin annat kenkää.
Miksi luottaa petturiin, jos ei ole syytä yrittää jatkaa ponnisteluja.
Lapset tai lapsi on mielestäni ainoa syy yrittää antaa anteeksi.

jos hän on ollut yhtä onneton kuin minä en ihmettele yhtään, kirjoitin tuolla aiemmin "mitä pitäs tehdä" ja olen itsekin harkinnut vähän jotain tollaista vaihtelua jos avioelämä on tylsää.

Ukot tahtoo jäädä vetelehtimään kotia kun pääsevät naimisiin tai yhteen asumaan, katoa se seurustelun aikainen vietti, kuka sitä jaksaa samaa jollotusta, elämässä tarvii olla väriä.

Esitit mahdottoman kysymyksen,ei sitä voi toisen
ihmisen puolesta tällaisia asioita sanoa.
Mutta oma mielipiteeni on se,ettei ole järkevää
alistua antamaan anteeksi,sitä saat sitten tehdä tulevaisuudessa yhä enenevässä määrin.
Ja pystyykö uskottomuutta edes antamaan anteeksi.
Itselleni siitä ei ainakaan ole tullut mitään,
enkä voi sille mitään,että asiat pyörivät aina mielessäni ja varsinkin silloin,kun tulee jotakin muuta "kärhämää" alan puida myös näitä juttuja.
Tiedän sen omasta kokemuksestani,sillä vaimoni on
käyttäytynyt uskottomasti minua kohtaan.
Selviä tunnusmerkkejäkin on olemassa.
Omin silmin nähtynäkin,muutaman metrin päästä.
Firman juhlista on esim.tultu 5h.sovitusta ajasta
myöhässä,vieraan miehen taksilla saatellessa, kiihkeästi takapenkillä suudellen ja halaillen, housut auki napitettuina,meikit ja hiukset sekaisin ja sitten vielä kiistetään ja väitetään,
minulla olevan sairas mielikuvitus ja olen muka sairaalloisen mustasukkainen ja mitä on tapahtunut laivaristeilyillä,siitä ei ole muuta tietoa,kuin mustelmia reisissä,joita ei hänellä yleensäkään ole.
Kaiketi tämäkin on vain sairaan mielikuvitukseni tuotetta,tiedä häntä.
Huvittavinta kuitenkin tässä kaikessa on se,että rakastan tätä helvetin naista,tai ainakin luulen rakastavani,kaikesta huolimatta ja se pitää vielä sanoa,etten itse ole ajatellut kuitenkaan aloittaa
"vieraissa" käyntiä.
Anteeksi antaminen minulle kuitenkin tuntuu olevan
niin vaikea asia ja näkemäni tapahtumat ovat syöpyneet päähäni ilmeisesti myös siellä pysyäkseen,sanotaan ajan parantavan,mutta tuskin minun kohdallani.

Sinun kirjoituksestasi päätellen suhteesi on mennyttä. Ellet ole todella vahva ja anteeksiantavainen. Sain sellaisen kuvan, ettei vaimosi kadu tekemäänsä yhtään, joka tarkoittaa vain yhtä asiaa... Hän ei välitä sinusta ollenkaan, hänelle on aivan sama miltä sinusta tuntuu, häntä ei enää kiinnosta... Toisaalta, jos vaimosi on anellut anteeksiantoa, on asia vähän toinen, mutta mikä antaa varmuuden ettei hän petä uudelleen... Sinuna ottaisin eron, ellei teillä ole lasta, jonka takia kannattaa yrittää,ehkä, ja ellet sinä tykkää kun joka toinen rakastelee vaimosi kanssa... Niitäkin sairaita löytyy tästä maailmasta...

Mun ex-mies ois voinu kirjottaa ton ! Kaikki kävi niinkuin kirjoitit ja vaikka mieheni yritti antaa anteeksi ja unohtaa, ei se onnistunut, vaan hän haukkui ja solvasi kuukausia miltei päivittäin ja niinpä sitten erottiin. Rakkauden puutteesta ei ollut kyse, vaan toistemme elämän tekemisen helvetiks...mieti, mitä haluat, mieheni katuu nyt eroa ja haluaisi palata yhteen, mutta tiedän ettemme enää voi, mikään ei ole muuttunut, liikaa sanottu ja tehty ja jossain vaiheessa saisin taas kuulla olevani "lutka", vaikka hän ei tällaista sanaa käyttänytkään. Tuskin se mies on vaimollesi paljoakaan merkinnyt, usko jos hän niin sanoo. Minullekaan ei merkinnyt, enkä tiedä vieläkään miksi niin pääsi käymään, mutta tehtyä ei saa tekemättömäksi. Jos sinua helpottaa, käy itsekin ihan vaan kostamassa, minä annoin omalle miehelleni luvan, mutta hän ei mennyt...olisi ehkä pitänyt. Tsemppiä ja älä tee hätiköityjä päätöksiä. Ja kun asia on käsitelty, älä palaa siihen enää uudestaan ja uudestaan, se on sitten unohdettu, vaikkakaan ei sinun päästäsi pitkään aikaan, tiedän sen.

olen petettynä tullut siihen tulokseen et vaikka vieraissa käy niin lopputulos on aina sama eli orgasmi..tavalla taikka toisella...oman tai vieraan kanssa.ei se loppujen lopuksi miksikään muutu..eronneena ja nyt uudessa suhteessa tiedän et nyt ihan samallaista ku edellisessäkin suhteessa.ihanaa kylläkin!mutta oma kantani on että jätä!!!ei voi enään luottaa.

mutta neuvoja sinulle en kuitenkaan lähtisi antamaan. Tässä asiassa jokainen toimii tavallaan ja tekee päätöksensä, koska aikuisen ihmisen on vain tehtävä niin.
Millekään kostolinjalle en kuitenkaan suosittele sinun lähtevän, se voi sattuttaa vain enemmän, myös sinua. Luonnollisesti asia vaivaa kovasti mieltäsi ja jos aiotte avioliitossa jatkaa, niin kyllä vaimosi on sulle selityksen velkaa. Tuollainen juttu on hyvä puida pohjia myöten, ettei aina tarvitse palata siihen, jos suhde jatkuu.
Totuus kuitenkin lienee, että anteeksi voi antaa, mutta ei koskaan unohtaa, joten senkin kanssa täytyy oppia elämään.