Haluan avautua tänne mun yhdestä kaverista. Ollaan siis tunnettu 6- vuotiaasta asti ja ollaan nyt samassa lukiossa abivuotta. Ollaan oltu aina vähemmän tai enemmän tekemisissä, sillä me oltiin koko peruskouluajan tiiviisti samassa kaveriporukassa. Nää kaks lähti muualle kouluun mut tää kaveri ja mä mentiin samaan.
Nyt viimeaikoina on tullut esille ongelma. Musta tuntuu että mä ja se mun kaveri ollaan eriarvoisia. Hänellä on iso kaveriporukka ja bilettävät paljon yhdessä. Mulla taas ei ole tollasta tiettyä porukkaa joiden kanssa hengailisin aina, mutta kumminkin kavereita. Ongelma on se että tää kaveri tuntuu halveksuvan näitä mun kavereita. Esim. oltiin yks päivä ruokalassa, mä olin mun kavereiden kaa ja se meni viereiseen pöytään omiensa kanssa ja huomasin sen halveksuvan katseen. Pyöräytti silmiään ja kohotti kulmiaan sillee "vähä noi on noloja". Ja ihminen täyttää 19. Samoin hän puhuu halveksuvaan sävyyn yhdestä puheliaasta tytöstä jonka kanssa hengailen silloin tällöin. Olin itsekin joskus ylä-asteella sellainen että luulin olevani joitain toisia parempi, mutta nykyään en oikeasti jaksa välittää sellaisista asioista.
Oon alkanu miettiä pitääkö hän minuakin mielessään nolona tai "alempiarvoisena", kerta hän ajattelee niin kavereistani? Ja ajattelevatko kaikki hänen kavereistaan minusta niin... Normaalisti olen puhelias ja avoin, mutta jos juttelen jollekkin hänen porukkansa tyypeistä, itsevarmuuteni jotenkin laskee. Totta puhuen en haluaisi olla hänen ystävänsä. Huonommuuden tunne ei ole kiva. ja jos esim. koulussa juttelen jollekkin sellaiselle henkilölle joka ei ole niin suosittu jne. niin se haittaa jos hän näkee minut siellä :D Ja jos istun penkillä yksikseni niin minusta tuntuu että olen ihan vitun säälittävä kun istun yksin. (jos hän siis näkee minut). Koko homma on ihan naurettavaa. Mutta välitän vaan hänen mielipiteestään ja AJATUKSISTAAN. Tämä meidän ystävyys/kaveruussuhde on mahdotonta lopettaa koska näemme silloin tällöin kaikki yhdessä(mukana siis nämä peruskoulun porukan jäsenet). Ja en voi lopettaaa kaverisuhdetta vain hänen kanssaan.
ja muutenkin kun näemme, tämä usein vain näppäilee puhelintaan ja silloinkin tuntuu että me muut olemme häntä jotenkin alempiarvoisia....Näimme joskus pari kertaa ilman häntä ja meillä oli paljon hauskempaa ja paljon enemmän puhuttavaa. Olimme samanarvoisia. Minusta tuntuu, että "kelpaisin" hänen kaverikseen paremmin, jos rupeaisin seurustelemaan jonkun suositun kanssa ja minulla olisi enemmän seuraajia ig:ssä.... Hän on tosin aina minulle ystävllinen ja näin, mutta se varmaan johtuu siitä että olemme tunteneeet niin kauan.
Nyt viimeaikoina on tullut esille ongelma. Musta tuntuu että mä ja se mun kaveri ollaan eriarvoisia. Hänellä on iso kaveriporukka ja bilettävät paljon yhdessä. Mulla taas ei ole tollasta tiettyä porukkaa joiden kanssa hengailisin aina, mutta kumminkin kavereita. Ongelma on se että tää kaveri tuntuu halveksuvan näitä mun kavereita. Esim. oltiin yks päivä ruokalassa, mä olin mun kavereiden kaa ja se meni viereiseen pöytään omiensa kanssa ja huomasin sen halveksuvan katseen. Pyöräytti silmiään ja kohotti kulmiaan sillee "vähä noi on noloja". Ja ihminen täyttää 19. Samoin hän puhuu halveksuvaan sävyyn yhdestä puheliaasta tytöstä jonka kanssa hengailen silloin tällöin. Olin itsekin joskus ylä-asteella sellainen että luulin olevani joitain toisia parempi, mutta nykyään en oikeasti jaksa välittää sellaisista asioista.
Oon alkanu miettiä pitääkö hän minuakin mielessään nolona tai "alempiarvoisena", kerta hän ajattelee niin kavereistani? Ja ajattelevatko kaikki hänen kavereistaan minusta niin... Normaalisti olen puhelias ja avoin, mutta jos juttelen jollekkin hänen porukkansa tyypeistä, itsevarmuuteni jotenkin laskee. Totta puhuen en haluaisi olla hänen ystävänsä. Huonommuuden tunne ei ole kiva. ja jos esim. koulussa juttelen jollekkin sellaiselle henkilölle joka ei ole niin suosittu jne. niin se haittaa jos hän näkee minut siellä :D Ja jos istun penkillä yksikseni niin minusta tuntuu että olen ihan vitun säälittävä kun istun yksin. (jos hän siis näkee minut). Koko homma on ihan naurettavaa. Mutta välitän vaan hänen mielipiteestään ja AJATUKSISTAAN. Tämä meidän ystävyys/kaveruussuhde on mahdotonta lopettaa koska näemme silloin tällöin kaikki yhdessä(mukana siis nämä peruskoulun porukan jäsenet). Ja en voi lopettaaa kaverisuhdetta vain hänen kanssaan.
ja muutenkin kun näemme, tämä usein vain näppäilee puhelintaan ja silloinkin tuntuu että me muut olemme häntä jotenkin alempiarvoisia....Näimme joskus pari kertaa ilman häntä ja meillä oli paljon hauskempaa ja paljon enemmän puhuttavaa. Olimme samanarvoisia. Minusta tuntuu, että "kelpaisin" hänen kaverikseen paremmin, jos rupeaisin seurustelemaan jonkun suositun kanssa ja minulla olisi enemmän seuraajia ig:ssä.... Hän on tosin aina minulle ystävllinen ja näin, mutta se varmaan johtuu siitä että olemme tunteneeet niin kauan.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Älä vittu valita