Olen alemman tason mies myös ammatillisesti enkä pelkästään pillunsaannillisesti. Duunaripellehommissa on kuitenkin hyvää se että työpaikalla voi pierrä estottomasti. Pierun pörinä hukkuu koneiden meteliin, eikä kukaan kuule mitään. Takana tulevat vaan saattavat vähän ihmetellä, mikä vittu täällä haisee, kun olen päästellyt (perä)suolen tyhjäksi ja käytävällä lemuaa se ihte eli paska.
Usein pierenkin oikein kunnolla, annan suolen pöristä enkä yhtään pidättele. Ei onnistuisi jossain toimistossa, siellä kun töräyttää niin kapitalistiherra kuulee sen heti ja pitää YT-neuvottelut.
Usein pierenkin oikein kunnolla, annan suolen pöristä enkä yhtään pidättele. Ei onnistuisi jossain toimistossa, siellä kun töräyttää niin kapitalistiherra kuulee sen heti ja pitää YT-neuvottelut.
Vastaukset 2
Vanhimmat
:D
:(
Itse en ole julkaissut mitään. Joten en ole kirjailija, muusikko, maalari, taiteilija tai mitään.
Kaikki on aina siitä kiinni mitä SÄ julkaiset. Sä menet omia polkuja TAI sä nuolet valtavirtoja, kuten Keekki.
Jos sä et julkaise mitään, sä et ole mitään.
Sä julkaiset kaiken, siihen sweettiin spottiin, siihen neitsytreikään räpellät jotain ja tuntuu aivan maagiselta. niin sä olet enemmän kuin kukaan muu.
Nämä kaikki tiennyt jo 16-vuotiaasta. Joten.
Käyn silloin tälloin siivoilemassa työkseni jotta saan enemmän leipää ja kerro(i)n siitä naisille.
?
Ok. Siivoan jälkesi, vaikka en huomannut milloin olit häipynyt. Et muistanut edes kertoa että lähdet ja puhelinnumerosi ei ole käytössä.
Ja se pitää minut siivoamassa AINA. Kaivaisin vaikka lapiolla(saatanan kaivurit) joka päivä 12tuntia kunhan näkisin ja saisin kokea naisen menevän Keekin keikalle kuulemaan ja haistamaan Oikean Miehen tuoksua.
Mikään ei ole puhtaampaa tai kauniimpaa kuin aitous.
Heinäkuussa nainen: Mitäs noin skarppi ja neuvokas mies opiskeleekaan tai tekee työkseen...hmmm?
Minä: Käy kela-rahoilla niillä parilla festarilla pieremässä ja tekee OIKEAA duunia siivoilemalla marketteja pari tuntia aamuyöllä.
Heinäkuussa nainen: HAHHAHAHAHA, olet myös aivan helvetin hauska kundi. Mutta siis oikeesti, mitä teet, ei oo pakko kertoa, tai voit sä, sulla on sana ja lauseet hallussa. ;) [saat multa pillua joojooo]
Minä: SIIVOAN 2 TUNTIA PRISMASSA yössä. Suksi vittuun stn paskaläjä siitä sitten haisemasta. Olen muuten vaan peruskoulun käynyt.
Heinäkuun blaablaa: No sori! Olen erehtynyt ennenkin ja näköjään taas. Tämän jälkeen käveli pois.
Muistan sen heinäkuisen pierun varmasti aina. Ja naiset eivät käy paskalla, eipä! Ja haisevat tutkitusti miehiä pahemmalta.
Näin.
Ei se ihan noinkaan ole. Toki akateemisissakin piireissä voi pierrä, kunhan sen tekee ovelasti. Olen nimittäin pierryt useita kertoja konservatiivisessa rahoitusalan yrityksessä toimistoympäristössä, sillä korkeakoulututkinto on antanut minulle hyvät valmiudet ovelasti pieremiseen.
Kerronpa esimerkin. Kerran olin hississä, matkalla ylös kahden "nuori bisnesleijona" -tyylisen pukupellemiehen ja yhden lihavan jakkupukuämmän kanssa. Me olimme kaikki maistereita ja jokaisen käyntikortissa luki Manager tai Director, sillä olimmehan pirun tärkeitä ja professional kaikki. Olimme menossa kokoukseen, jossa olisi läsnä vanhempi bisnesleijona, kravatti kaulassa totta kai, hänen käyntikortissaan luki Vice President, ja hänellä oli valta antaa meille rahaa ja titteleitä, ylentää ja alentaa.
Silloin päätin valmistautua jo etukäteen ja ottaa arvon kollegoistani ja kilpailijoistani henkisen niskalenkin pieremällä. Kylmän rauhallisesti ja harkitusti löysäsin sulkijalihastani ja annoin pierukaasun hitaasti virrata täysin äänettömästi ja täyttää hissin pienen suljetun tilan. Olisittepa nähneet työtoverieni ilmeet, kun he yrittivät esittää, etteivät haistaneet mitään!
Vaikka hississä lemusi kuin navetassa, mikä toi meille kaikille mieleen mistä me olimme lähtöisin: maalaisjunttien kakaroita, vanhemmillamme tai ainakin isovanhemmillamme oli ollut sontaa saappaissaan; olimme pyrkyreitä ja nousukkaita. Mutta minä tiesin mistä paskanlöyhkä tuli. Se tuli perseestäni eikä se tullut minulle yllätyksenä. Siksi minulla oli nyt yliote. Lisäsin vielä painetta kysymällä kovalla äänellä: "Kuka teistä pieri?" Katsoin samalla epäluuloisesti jakkupukuämmää, koska hän oli lihava ja ruma, enkä halunnut panna, ja olin jo päättänyt savustaa hänet ulos firmasta, missä myöhemmin onnistuinkin.
Näin kollegani menivät kokoukseen jo etukäteen hävinneinä Vice Presidentin raadeltaviksi. Näin siellä myös VP:n sihteerin, jota olisin halunnut panna, mutta hän ei minulle antanut, ei edes sitten kun kortissani luki Managerin sijaan Director, ja palkkani oli noussut 43%. Omahyväinen narttu, kuvitteli varmaan pillunsa olevan kultaa!
Tämän opettavaisen tarinan halusin kertoa teille, rakkaat lukijat, jotta ymmärtäisitte, että duunaria ja johtajaa ei erota toisistaan se että toinen pieree ja toinen ei, vaan se että he pierevät eri tavalla ja eri syistä. Muistakaa, teitä hallitsevat ihmiset, jotka pierevät kuten minä.