Tuntuu nyt niin pahalta, olen eronnut taas. Ja kummallakin kerralla sen takia, että mieheni rakkaus minua kohtaan muuttuikin lopulta vihaksi. En ymmärrä syytä. Minulla olisi rakkautta riittänyt vaikka loputtomiin. Vaikka yritin kaikkeni, olin rakastava ja lempeä, ymmärtäväinen, synnytin ja hoidin lapsia enkä turhista valittanut. Hoidin kodin ja huolehdin ulkonäöstäni, mutta mikään ei riittänyt. Sain osakseni pelkkää väheksyntää ja huonoa kohtelua. Lopulta oli vain helpotus erota.
Onko rakkautta sitten olemassakaan, osaavatko miehet rakastaa? Onko loppuelämäni nyt toivotonta? Kuka huolisi enää kaksi kertaa eronnutta naista, jolla on lapsia? Minä en tiedä vastauksia, voisiko joku kertoa minulle?
Onko rakkautta sitten olemassakaan, osaavatko miehet rakastaa? Onko loppuelämäni nyt toivotonta? Kuka huolisi enää kaksi kertaa eronnutta naista, jolla on lapsia? Minä en tiedä vastauksia, voisiko joku kertoa minulle?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hienoa olet arvostanut itseäsi, etkä ole antanut kohdella itseäsi miten tahansa. Hyvä malli lapsillekin! Muista et sinä itseäsi määrittele parisuhteessa olemisen kautta... Keskity itseesi, lapsiisi, työhösi ja tee elämästäsi onnellinen. Tällöin kuin huomaamatta se uusi kumppanikin saattaa pulpahtaa maailmaasi...
Kannattaa olla jonkin aikaa itsekseen ja miettiä tarkkaan omat arvonsa läpi... Se uusi tulee kun on tullakseen, eikä siinä kannata hoppuilla. Jaksamista eroprosessin pyörteissä!!!
Sinäpä sen sanoit: narsisti. Mietin asiaa koko päivän, ja oikeassa olet. Minua hävettäisi käyttäytyä niin julmasti ja täydellisen itsekkäästi, kuin entinen mieheni käyttäytyi. Kiitos sinulle, sait minut miettimään ja ymmärtämään asioita! Kunhan tässä vielä selvittelen pääni, ehkä pian se aurinkokin paistaa risukasaan.
En osaa antaa sinulle vastausta vaikka olen itse eronnut 3 kertaa.
Teemme elämässä ehkä vääriä valintoja tai sitten tiellemme osuu kaikki surkimukset.
Itsekin olen ollut ahkera ja tunnollinen perheenäiti mutta ilmeisesti se ei aina riitä.
Olen itsekin miettinyt onko rakkautta olemassa vai onko se vain "sana".
Sinulle sanon kuitenkin, älä lannistu, kyllä sinä vielä onnesi löydät. On parempi olla jonkin aikaa yksin kuin huonossa suhteessa, sen verran olen itsekin oppinut vuosien varrella.
Älä haikaile sellaisen perään joka ei arvostanut sinua, sillä hän EI ANSAINNUT rakkauttasi.
Anna se sellaiselle, joka näkee pintaa syvemmälle.
Kun se oikea "tulee", hän välittää sinusta lapsineen päivineen.