Sampo Ahto Amerikan sotapropagandasta

Sampo Ahto:

" Stefan Hugin teemana on amerikkalaisten elokuvien ja erityisesti sotaelokuvien rooli amerikkalaisten ns. arvojen levittäjänä. Niitä katseli aikoinaan tarkkaavaisesti myös Saksan propagandaministeri Joseph Göbbels, jonka niistä ottamaan oppia Hug siteeraa ja siksi sitä kannattaa siteerata tässäkin:

”Todellista suurta taitoa on siis kasvattaa ottamatta silti kasvattajan osaa, toteuttaa kasvatustehtävää ilman, että häntä kasvatetaan, mikä tietysti on propagandan varsinainen tehtävä. Parasta propagandaa ei ole se, että astutaan näkyvästi esiin, vaan se, että vaikutetaan näkymättömästi ja tunkeudutaan läpi koko inhimillisen elämän julkisuuden havaitsematta lainkaan, että aloite lähtee propagandasta”.


Tällaisena näkymättömänä vaikuttajana Hug näkee esim. suositut James Bond-filmit, jotka välittävät kuvaa anglosaksisen maailman ylivoimaisuudesta. Konnat ovat lähes järkiään ulkomaalaisia pahiksia sormen osoittaessa usein niitä kansallisuuksia, jotka elokuvan tekoaikoihin sattuvat olemaan roistovaltioiden listalla. Näennäisesti Bond edustaa brittejä, mutta katsojan alitajuntaan piirtyy joka tapauksessa häivähdys näkemyksestä, että on olemassa voima, joka pystyy pelastamaan ihmiskunnan uhkaavilta vaaroilta. Ja sellainen missiohan USA:lla tunnetusti oman näkemyksensä mukaan on.

Jonkinlaiset pelastustehtävän toteuttaminen on ympätty niin moniin filmeihin, että ihme olisi, jollei jotain tarttuisi katsojan sieluun. Erityisesti ihmiskuntaa uhkaavat erillaiset avaruusoliot, vampyyrit ja natsit, ja kiusaa on myös terroristeista ja sarjamurhaajista. Mutta ei hätää, villin lännen sankarin nykyaikainen versio tulee ja auttaa. Todellisuudessa tuo sankari itse oli intiaanien armoton lahtaaja, vastaavissa töissähän nykyfilmien Rambokin kunnostautuu. Jopa itse presidentti Reaganiin Rambo teki suuren vaikutuksen:

”Boy, i saw Rambo last night, now i know what to do next time”.
"
651
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

"Boy, i saw Rambo last night, now i know what to do next time”.

Tähän kiteytyy myös suomalaisten idioottien ameriikka-usko. Hollywoodin aivopesuun että USA olisi muka sekä hyvä että ylivoimainen. Tuo naiivius opitaan ovelan mediamanipuloinnin kautta. Vietnam, Irak ja muut eivät vaikuta aivopestyihin.

Äänestä
  • Länsimaalaisen ihmisen on aivan mahdoton käsittää että hän olisi tehnyt rikoksia muissa maissa ja teoillaan pahentanut asioita. Pahimmin ulalla on länsimainen liberaali ja "edistyksellinen" sillä hän on elitisti ja ylimielisen kaikkitietävä. Tässä syy miksi länsi on ollut katastrofi esim Afrikalle, päinvastoin kuin Kiina.

    Äänestä

  • leuhka länsi kirjoitti:

    Länsimaalaisen ihmisen on aivan mahdoton käsittää että hän olisi tehnyt rikoksia muissa maissa ja teoillaan pahentanut asioita. Pahimmin ulalla on länsimainen liberaali ja "edistyksellinen" sillä hän on elitisti ja ylimielisen kaikkitietävä. Tässä syy miksi länsi on ollut katastrofi esim Afrikalle, päinvastoin kuin Kiina.

    Tämä näkyy Suomessa liberaalien älymystöön itsensä lukevien naiiviutena esim Obaman suhteen. Luulevat raukat että USA:n ulkopolitiikka olisi nyt muka "maltillinen".

    Äänestä

  • Vuosikausia itsekin uskoin tähän länsimaiden hyvyyteen mutten enää. Omahyväisyys ja pöyhkeys on hyvi eurooppalainen ja amerikkalainen ilmiö.

    Äänestä

Harva ajattelee sitä että katsoessaan Hollywoodin menestyselokuvia häntä usein manipuloidaan sisäistämään ajatus jonka mukaan länsi ja vain länsi on hyvä ja muut ovat pahoja.

Länsimaiset ihmiset ovat kaikkein alttiimpia tälle hyvä-paha ajattelulle. Heidän kyvyttömyytensä havaita omaa typeryyttään ja rikollisuuttaan historian aikana on ällistyttävää luokkaa.

Äänestä

Kyllä mihua hävettää olla länsimaalainen. Pahiksia ollaan pahimmasta päästä. Anteeksipyynnön paikka naapurilta tässä olisi.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Buah hah hah! kirjoitti:

Sampo Ahto:

" Stefan Hugin teemana on amerikkalaisten elokuvien ja erityisesti sotaelokuvien rooli amerikkalaisten ns. arvojen levittäjänä. Niitä katseli aikoinaan tarkkaavaisesti myös Saksan propagandaministeri Joseph Göbbels, jonka niistä ottamaan oppia Hug siteeraa ja siksi sitä kannattaa siteerata tässäkin:

”Todellista suurta taitoa on siis kasvattaa ottamatta silti kasvattajan osaa, toteuttaa kasvatustehtävää ilman, että häntä kasvatetaan, mikä tietysti on propagandan varsinainen tehtävä. Parasta propagandaa ei ole se, että astutaan näkyvästi esiin, vaan se, että vaikutetaan näkymättömästi ja tunkeudutaan läpi koko inhimillisen elämän julkisuuden havaitsematta lainkaan, että aloite lähtee propagandasta”.


Tällaisena näkymättömänä vaikuttajana Hug näkee esim. suositut James Bond-filmit, jotka välittävät kuvaa anglosaksisen maailman ylivoimaisuudesta. Konnat ovat lähes järkiään ulkomaalaisia pahiksia sormen osoittaessa usein niitä kansallisuuksia, jotka elokuvan tekoaikoihin sattuvat olemaan roistovaltioiden listalla. Näennäisesti Bond edustaa brittejä, mutta katsojan alitajuntaan piirtyy joka tapauksessa häivähdys näkemyksestä, että on olemassa voima, joka pystyy pelastamaan ihmiskunnan uhkaavilta vaaroilta. Ja sellainen missiohan USA:lla tunnetusti oman näkemyksensä mukaan on.

Jonkinlaiset pelastustehtävän toteuttaminen on ympätty niin moniin filmeihin, että ihme olisi, jollei jotain tarttuisi katsojan sieluun. Erityisesti ihmiskuntaa uhkaavat erillaiset avaruusoliot, vampyyrit ja natsit, ja kiusaa on myös terroristeista ja sarjamurhaajista. Mutta ei hätää, villin lännen sankarin nykyaikainen versio tulee ja auttaa. Todellisuudessa tuo sankari itse oli intiaanien armoton lahtaaja, vastaavissa töissähän nykyfilmien Rambokin kunnostautuu. Jopa itse presidentti Reaganiin Rambo teki suuren vaikutuksen:

”Boy, i saw Rambo last night, now i know what to do next time”.
"

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu