Olen aikuinen ihminen, kaiketi huonolla itseluottamuksella varustettu. Koen tietyssä ystäväporukassa kummallista alemmuutta. Minua ärsyttää mm. heidän omalla onnellisuudella ja ihmissuhteilla kehuskelu. En halua puhua omista asioistani heille, koska en oikeastaan halua jakaa sisintäni tälle raadille, sillä elämässäni ei ole juurikaan kehuskeluun aihetta. Olen joskus kännipäissään koettanut keskustella ongelmistani heidän kanssaan, saamatta mitään. Olen temperamentiltani erilainen enkä jaksa koettaa olla ylitsepursuavan riehakas ja tekopirteä. Kaikki tapahtuu heidän ehdoillaan ja tuntuu, kuin olisin vain armosta mukana. Kuuntelen ja koetan nauraa oikeissa kohdissa, silloinkin, kun pelleilyn aiheena olen minä ja minun puutteeni. Olisiko syytä lakata kuulumasta tähän porukkaan?
erilainen
ylimääräinen
288
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kuulostavat teennäisiltä ihmisiltä, jotka vain esittävät elämänsä olevan täydellistä ja että heillä aina muka on kivaa ja hyvä fiilis. Todellisuus on todennäköisimmin toisenlainen.
Epäaitous ei voi eikä halua kohdata omaa eikä toisen tuskaa, sen vuoksi et saa heiltä mitään vastakaikua puhuessasi ongelmistasi. Se muistuttaa heitä vain heidän omista vaikeuksistaan, jonka he haluavat unohtaa ja painaa pinnallisen hauskanpidon alle.
Etköhän tiedä jo sydämessäsi mitä sinun tulee tehdä.
Et tule olemaan keidenkään ihmisten kanssa oikein onnellinen, jos et ole ensin täysin sujut elämäntilanteesi/itsesi kanssa, ja ala puhumaan totta ja käyttäytymään aidosti. Et ehkä huomaa sitä, mutta valehtelet muille joka kerta siten, että yrität nauraa sellaisille asioille jotka eivät oikeasti ole hauskoja, valehtelet myös sillä kun et kerro miltä sinusta tuntuu, koska näyttelet joka kerta kun näät heidät. Jos et puhu edes näistä asioista mistä mainitsit, niin en usko että olet kovin hyvin edes kertonut heille mistä sinä haluaisit puhua, mitä sinä haluaisit tehdä, minkä tunnet pompotteluna.
Parannusta väleihinne ei tule jos luovutat yrittämättä. Empatiaa, ymmärrystä, rohkaisua, tukea ja rakkautta ei voi ikinä saada jos et uskalla olla oma itsesi sellaisten ihmisten kanssa jotka haluavat kumminkin olla sinun kanssasi. Läheinen suhde tuttuihin ja ystäviin ansaitaan vain sillä että uskaltaa luottaa toiseen.