Väitän seuraavaa. Jos naiset tekisivät aloitteita yhtä paljon kuin miehet, meillä olisi enemmän ja onnellisempia parisuhteita. Naiset eivät kuitenkaan halua tätä, koska he joutuisivat silloin hyväksymään torjutuksi tulemisen mahdollisuuden. Naiset elävät mieluummin omassa prinsessalinnassa, jossa ei tarvitse tulla torjutuksi, kuin hyvän ja onnellisen parisuhteen. Jos naiset todella haluaisivat aidosti tehdä kaikkensa hyvän ja onnellisen parisuhteen vuoksi, he tekisivät paljon enemmän aloitteita miehille. Miksi naiset eivät halua nähdä vaivaa hyvän parisuhteen eteen? Sitten meillä on valtavasti eroja ja kehnoja parisuhteita, joista kuitenkin valitetaan alituiseen. Miksi naiset valittavat sinkkuuttaan, mutta eivät tee kuitenkaan aloitteita kiinnostaville miehille?
Miksi naiset eivät ahkeroi saadakseen hyvän parisuhteen?
vaadin vastauksia!
58201
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 58
Vanhimmat
Naulan kantaan. En myöskään ymmärrä, miten jotkut voivat väittää naisten olevan miehiä sosiaalisempia. Aloitteen teko kuulu perustason sosiaalisiin taitoihin ja silti naiset eivät tee sitä juuri koskaan, mikä kertoo erittäin huonoista tai välttävistä sosiaalisista taidoista.
Naiset mainitsevat usein perheen tärkeimmäksi asiaksi elämässään. Perheen perustamiseksi vaaditaan, että joku tekee aloitteen. Naiset eivät kuitenkaan ole valmiita käyttämään edes 30 sekuntia elämästä edesauttaakseen tämän asian syntymistä, mutta käyttävät vuositolkulla aikaa opintoihin ja loppuelämänsä uraputken luomiseen. Miten tämä voi olla mahdollista?
Sen takia ettei tarvitse, koska miehet ovat jonossa tyrkylle asti.
Mutta otetaanpa vertaus. Jos menet vaikkapa jonnekin kauppakeskukseen, niin haluatko vapaasti valita mieleisesi tuotteen vai haluatko vain tyytyä valitsemaan sellaisen tuotteen, jota joku markkinointiäijä sinulle tyrkyttää? Jos vaikkapa haluat ostaa leivänpaahtimen ja äijä tyrkyttää sinulle mikroa, niin otatko tuon mikron ja tokaiset, "No, enpä minä tuota leivänpaahdinta tarvitse, kun tarjolla on tuo mikro ja tv ja dvd-soitin"??? Pahoittelen, mutta tuossa nyt vain ei ole järkeä!
"Sen takia ettei tarvitse, koska miehet ovat jonossa tyrkylle asti. "
Tämä on outo väite, "ettei tarvitse". Vaikka miehet tekevät aloitteita, niin miksi naiset eivät voisi tehdä yhtä paljon? Enemmän aloitteita = enemmän ja parempia parisuhteita. Ei ilmeisesti tunnu kelpaavan?
Väite pitää kutinsa. Jonossa on kaikenmaailman renttuja, työttömiä ekonomeja ja datanomeja joita ei halua kukaan lähelleen saastuttamaan ilmapiiriä.
Kaikkea roskaa ne naiset tälläkin palstalla syytävät kidastaan, mutta tähän aloitteenteon vaikeuteen ei tunnut selitystä löytyvän, vaikka ruuvipenkissä vääntäisi. Ymmärrän yskän. Keskustellaan sitten vain niistä aiheista, jotka on naisille mukavia. ;)
No eikös se jo mainittu tuossa aloituksessa. Pelko torjunnasta miehet tekevät joka tapauksessa aloitteita...
"Väite pitää kutinsa. Jonossa on kaikenmaailman renttuja, työttömiä ekonomeja ja datanomeja joita ei halua kukaan lähelleen saastuttamaan ilmapiiriä. "
vaihtaisit sinä useammin kuukautissiteet niin ilma raikastuisi taas hitusen...
miehillä on tarkka nenä
Ahkeroida hyvän parisuhteen eteen = tehdä aloitteita? Eikö se ahkerointo ala vasta kun parisuhde on olemassa.
Ja omasta kokemuksestani väitän, että naisen on täysin turha tehdä aloitteita, koska jos mies ei tee aloitetta niin hän ei ole kiinnostunut. Pätee sekä netissä että livenä.
Flirttailu on hupi sinänsä, mutta sehän ei palstalaisten mielestä ole edes aloite.
Flirttailu on hupi sinänsä, mutta sehän ei palstalaisten mielestä ole edes aloite.
Totta, naisten mielestä flirttailu ei ole merkki mistään. Se on ainoastaan mukava päivän piriste. Ja tämä on naisilta saatujen lausuntojen tulos.
Enkä tuota kiistäkään, flirttailuhan on jopa varatullekin sallittua hupia, koska useimmiten sen ei tarvitsekaan johtaa mihinkään. Itse näen ehkä niin, että flirttailu ei aina/yleensä ole aloite, mutta aloite lähtee aina flirttailusta. Jotenkin palstan odotukset, että aloite olisi sitä että tullaan ja pyydetään ventovierasta ihmistä kahville, on niiiiin kaukana omasta todellisuudestani. Oikeassa elämässä en todellakaan pystyisi analysoimaan, kuka milloinkin tekee aloitteen, kun useimmiten kaava on se, että kahden ihmisen katseet kohtaavat ja molemmat selvästi reagoivat toisen katseeseen. Sen jälkeen jompikumpi siirtyy juttusille. Ei kysymään kahville saati kysymään alkaisiko toinen seurustella :D
En allekirjoittaisi ollenkaan tuoda, että mies ei ole kiinnostunut jos ei tee aloitetta. Lisäksi "tehdä aloite" on niin epämääräinen juttu, että siitä puhuminen on aika turha, mutta yriteetään siltä..
Miten määritetän kuka teki aloitteen? Joku menee juttelemaan vieraalle? Jos on jo tekemisissä, ehdottaa että nähtäisiin muuten jne? Eivät ole hyviä mittareita mielestäni. Se mitä sanoisin, on, että jos mies ei vaikuta kiinnostuneelta, niin ei ole kiinnostunut. Jos taas hakeutuu seuraan, on mukana keskustelussa innostuneesti jne. tilanteesta riippuen, on selkeästi kiinnostunut. Se kuka ottaa minkäkin eteenpäinvievän askeleen on sivuseikka.
Jos kyseessä ovat vieraat ihmiset, miten mies voisi edes tietää kenestä on kiinnostunut? Moni nainen näyttää ulkoisesti kiinnostavalta, ja ei kaikille voi tehdä aloitteita. Naiset eivät ehkä hokaa tätä, koska ovat itse kiinnostuneet vain pienemmästä osasta miehiä. Miehiä taas kiinnostaa lähtökohtaisesti suurempi osa naisia, tosin myöhemmässä vaiheessa voi sitten tulla enemmän karsintaa.
Omaa kokemusta aloitteiden teosta on vähän huono käyttää perusteluna. On täysin loogista, että omien aloitteiden ollessa kyseessä toinen on keskimäärin vähemmän kiinostunut kuin silloin, kun toinen on aloitteen tekijä. Jos tuota hieman miettii, sen kyllä tajuaa.
flirttailu voisi olla aloite? Flirttailu on harmitonta hupia;) Joskus jopa kiivas flirttailu esim baarissa johtaa siihen että illan kuluessa nainen haluaa vähän pussaillakin. Mutta, sekään ei ole aloite vaan harmitonta hupia.
Täysin samaa mieltä siitä, että "tehdä aloite" on epämääräinen juttu. Omalla kokemuksella tarkoitin sitä, että ne aloitteet, joita olen tehnyt nettideittailussa (= lähettänyt ensimmäisen viestin), eivät ole juuri koskaan johtaneet muuhun kuin kohteliaaseen muutaman viestin kommunikointiin miesten taholta. Ja sama, jos "yöelämässä" yritän kiinnittää minua kiinnostavan miehen huomion; on ihan turha mennä juttelemaan, jos mies selkeästi väistää vastaamasta katseeseen.
Ne, jotka siellä lähestyvät ovat sitten vuorostaan lähes poikkeuksetta varattuja, mutta se on taas oma juttunsa.
"Ja omasta kokemuksestani väitän, että naisen on täysin turha tehdä aloitteita, koska jos mies ei tee aloitetta niin hän ei ole kiinnostunut."
Tarkoitit siis että jos itsevarma pelimies ei tee aloitetta niin hän ei ole kiinnostunut.
Jos epäitsevarma nörttimies ei tee aloitetta, niin hän on vaan epäitsevarma nörtti. :)
Toisaalta, koska kukaan nainen ei haluakaan sitä epäitsevarmaa nörttiä, niin silloinhan voi ihan hyvin odottaa sitä aloitetta miehen puolelta.
Vaikka siis väittämäsi onkin väärä että aloitteen puute tarkoittaisi automaattisesti että mies ei ole kiinnostunut, niin siinä olet oikeassa että aloitteen puute tarkoittaa että mies ei ole joko kiinnostunut tai sitten mies on kiinnostunut mutta on niin epäitsevarma että on joka tapauksessa kelvoton.
btw. Oma kokemukseni on että jos nainen ei anna mitään signaalia kiinnostuksesta, niin aloitetta ei kannata tehdä, koska nainen ei ole kiinnostunut ja luvassa on vain pakit jos sen aloitteen tekee.
"Oikeassa elämässä en todellakaan pystyisi analysoimaan, kuka milloinkin tekee aloitteen, kun useimmiten kaava on se, että kahden ihmisen katseet kohtaavat ja molemmat selvästi reagoivat toisen katseeseen"
Tuo on se naisen kokemus aiheesta tai ehkä jonkun komean miehen.
Keskiverto miehen kokemus aiheesta on se että ihan sama ketä katselee baarissa, niin jos nyt joskus naisen katse sattuu samaan suuntaan samalla hetkellä, niin se katse useimmiten kääntyy hyvin pikaisesti poispäin. :)
Taino, saatan valehdella että tuo olisi keskivertomiehen kokemus, pikemminkin ehkä henkilökohtainen kokemus - Mutta itsetuntoni pysyy paljon parempana kun kuvitelen, että se on myös keskivertomiehen kokemus... Muutoinhan se vahvistaisi jotain sellaista omasta tasostani suhteessa keskivertomieheen, että oikeastaan mieluumin elän harhassa. ;)
"Oma kokemukseni on että jos nainen ei anna mitään signaalia kiinnostuksesta, niin aloitetta ei kannata tehdä, koska nainen ei ole kiinnostunut ja luvassa on vain pakit jos sen aloitteen tekee."
Precis. Ja sama toisin päin: jos mies väistää katseen niin on ihan turha tehdä aloitetta, koska mies ei ole kiinnostunut. Jos mies katsoo kiinnostuneena takaisin niin sen jälkeenhän sille on ihan sama, kumpi siirtyy ensimmäisenä juttusille.
Riippu siitä, mihin katse väistetään. Jos katsoo vain sivulle, ei ole kiinnostunut eikä edes oikein huomioi toista, mutta katseen kääntäminen alaspäin kertoo toista. Silloin on huomannut ihmisen, mutta ei vielä rohkene katsoa suoraan. Käsittääkseni tämä ei ole edes pelkästää ihmiselle tyypillistä käytöstä, vaan yleisempääkin. Tietysti hieman alistuva alas katsominen ei ole kauhean miehekästä, mutta ei se silti ole merkki välinpitämättömyydestä.
En minäkään tiedä mitä keskiverto on, mutta jaan täysin nuo kokemuksesi ja helkan todellisuus kuulostaa hollywoodilta. Mutta jokaisella on sitten vastaavasti vahvuuksia siihen keskivertoon verrattuna, jotka pitää hyödyntää. Antaa sen hollywood-porukan elää omassa maailmassaan.
Tekee miehetkin aloitteita, mutta enemmän mä tykkään tehdä niitä itse ja ihan mielellänikin vielä. Saa rauhassa valkata. Se jos odottaisin vain miesten aloitteita, en voisi vaikuttaa mitenkään millaiset miehet mua lähestyy. Ja kaikki kun ei vaan viehätä...
Tänne palstalle on tuntunut kerääntyvän ne oman sukupuolensa arimmat edustajat, joiden mielestä se aloite on aina sen toisen hommaa.
Se on kuulkaas niin, että jos haluaa jotain, se pitää ottaa itse. Ei siihen kuole, vaikka tuliskin pakit, elämä jatkuu. Ja kun tarpeeksi harjoittelee, niin se alkaa olla jo ihan hauskaakin.
Aloitteiden teko on sitä helpompaa mitä vähemmän palaute oikeastaan kiinnostaa. Harjoittelu auttaa siihen että määrä korvaa laadun. Jos joku nainen jostain syystä vaikuttaa erityisen kiinnostavalta, niin parempi jättää väliin, vähemmän kiinnostava saattaa jopa yllättää positiivisesti.
On kyllä näin, aloite ilman "tunnetta" on erittäin helppo, ei mitään riskiä itselle. Mutta annas olla jos olet oikeasti kiinostunut naisesta, niin kyllä on karsea pakkien pelko.
Kyllä se naisellakin tuntuu ytimissä jos kohdalle osuu oikeasti todella kiinnostava yksilö. Normaalisti on helppo lähestyä ja heittää läppää, mutta aidosti kiinnostavan miehen pokaaminen onkin sit jo itsensä voittamista.
Klassinen syy siihen miksi juuri "pelimiehet" ovat niitä parhaita naisten iskijöitä.
Kun vähät välittää siitä toisesta henkilöstä tai siitä että saako siltä pakit, niin on helppo rennosti lähestyä ja jututtaa. Ja sitten kun saa putken päälle tuossa asiassa (eli löytyy sen itsevarmuuden ja rentouden lisäksi myös ulkonäköä) ja tietää että "kyllä niitä uusia naisia aina löytää", niin tulee aina vaan helpommaksi. Mitä siitä stressaamaan tuleeko pakkeja ja meneekö suhteet poikki. Seuraavaa matoa vaan koukkuun.
Sitten ne jo valmiiksi arat ja tosissaan olevat aloitteen tekijät, jotka vaikuttavat epäitsevarmoilta hiirulaisilta ja ovat ihan jäässä aloitetta tehdessään, saavat tietysti pakit koska eihän sellainen persoona kauheasti ketään naista kiinnosta. Ja sen jälkeen välttelevät aloitteiden tekoa uusien pakkien pelossa - paitsi silloin kuin oikeasti ovat tosissaan kiinnostuneita jostakusta ja keräävät rohkeutensa... Jolloin automaattisesti ovat taas epäitsevarmoja kun kaikki on siinä kerran viiteen vuoteen tehdyssä aloitteessa pelissä, saavat pakit ja kierre jatkuu. :P
Näissä asioissa siis tietty "se on vain merkityksetöntä peliä vs. on tosissaan" lähtökohta tuppaa äkkiä kärjistämään tilannetta sinne ääripäähän entisestään.
Tämä on varsin poikkeuksellista kuulla naisen suusta. Mikä on sinun selityksesi lähestyä näitä ei-aidosti kiinnostavia? Yleensä naiset ei myönnä tekevänsä sellaista.
Ätmin suurin vika on sisäinen heikkous välittää liikaa. Tekee naisten kanssa kommunikoinnista vaikeaa ja naisetkin ahdistuu moisesta. Liian vähän välittämisen voi aina saada anteeksi, joten ruuvia reilusti siihen suuntaan ja kun alkaa kuulua valitusta, niin pari napsua taaksepäin.
Toki niissä siis on aina jotain kiinnostavaa, että haluaa selvittää vähän lisää. Se voi olla mitä vaan. Pikkasen liian pitkä katse saa mut miettimään, joku yksityiskohta sen ulkonäössä, hymy, sen eleet ja ilmeet jos se on kaveriseurassa jossain. Ei sen tarvi olla paljoakaan, kun mä jo mietin vähän... ;)
Se teenkö mä aloitetta riippuu sitten muista tekijöistä.
En mä mitenkään päämäärättömästi tuolla juokse aloitteita tekemässä siis. Ja paljon tulee vastaan mukavanoloisia miehiä, mutta ei kaikki ole kiinnostavia.
Ja itseasiassa viime aikoina en ole tehnyt yhtään aloitteita, on iskenyt joku kisaväsymys ilmeisesti :D
Eihän tuo vielä niin huolestuttavaa ole vaikkei aloitteita synnykään, jos kuitenkin kiinnostavia ihmisiä tulee vastaan. Omasta maailmastani on tyystin kadonneet vähänkään kiinnostavat naiset. Vakavan itsetutkiskelun paikka:)
Mutta joo, tuo asenteesi on virkistävä.
Tulipa kyselyikä, niin teen uuden aloituksen.
En tee aloitteita, periaatteen kysymys. Jos mies ei saa tehtyä edes sitä, en tarvi moista miestä. Ero miehen ja urpon välillä onkin se että mies ei pelkää tulla torjutuksi, sen verran itseluottamuta löytyy.
Ero naisen ja urpon välillä onkin se, että nainen ei pelkää tulla torjutuksi, sen verran itseluottamusta löytyy.
Tottakai mies kuin mies pelkää tulla torjutuksi, jos tekee aloitteen naiselle, josta on aidosti kiinnostunut. Monet kuitenkin siitä pelosta huolimatta tekevät aloitteen, koska se nyt vaan on ainoa keino löytää parisuhde. Tietenkin voi lähestyä niitä, jotka ei säväytä ja silloin ei pelota, mutta mitäpä siitä jää käteen.
Tämän teorian mukaan suurin osa naisista on urpoja.
Ei ihme, että nämä "olen prinsessa"-naiset päätyy usein yhteen jonkun tunnekylmän miehen kanssa.
Käytännön havainnot tukee teoriaa. Suurin osa naisista on Urpoja. Ja sitten joskus sopivien palasten loksahtaessa hattara-aivoissa kohdalleen itseluottamusta on niin paljon että "maa kutsuu!".
Sepä se. Löysin itse elämäni miehen (huom. en ole pettämisaikeissa tällä lehdellä) kevättalvella. Olin toki ollut miehen kanssa tuttuja jo vuosia, mutta olin aloitteellinen ja sain mitä halusin. Olin itse asiassa ollut jo jonkin aikaa yksin ja etsin sopivaa.
Tilanteeni oli sellainen, että olin kiinnostunut ja minusta oltiin kiinnostuneita, mutta miehet eivät olleet sopivia. Älykkyyttä ja varakkuuttakin olisi näillä ollut, mutta etsin jotain muuta, tietynlaista elämisen hulluutta ja hauskuutta, joka puuttuu aika monelta mieheltä. Itselläni taas ei ollut tarjota juuri mitään, koska elämäni oli aika tyhjää: asuin lähiössä kuppaisessa vuokra-asunnossa ja kävin paskatöissä. En ollut henkisesti ihan parhaissa kantimissa.
Törmäsin nykyiseen mieheen kevättalvella baarissa, jolloin menin jonkin tekosyyn varjolla juttelemaan hänelle. Pari-kolme ensimmäistä viikkoa juttu ei ollut kovin vakava, mutta sitten huomasin miten hyvin viihdyin miehen kanssa. Ensin ihastuin ja sitten rakastuin kun näin millainen luonne miehellä on julkisivunsa takana. Hän vaikuttaa kovalta tosimieheltä, mutta on pohjimmiltaan herkkä ja kaunis pieni poika, joka kerjää rakkautta ja välittämistä.
Tämän huomattuani ja tiedostettuani on moni asia muuttunut viime aikoina kuin itsestään. Olen päättänyt antaa kaikkeni hänelle, koska hän on kaikista rumista puolista huolimatta ottanut minut, tällaisen pöljän, asumaan luokseen ja öiksi kainaloonsa.
Näin paljon vaivaa löytääkseni miehen ja se kannatti. Tein aloitteita, tulin torjutuksi ja minua epäiltiin jopa prostituoiduksi. Näytin keskaria tyypillisille prinsessaohjeistuksille ja etsin itselleni miehen omaan tapaani: treenasin itseni sekä sisäisesti että ulkoisesti haluttavaksi ja tein tiettäväksi mitä ITSE halusin. Ennen istuin yksin baarissa nurkkapöydässä kun nyt mies joutuu hätistelemään pois ylimääräisiä tekijöitä.
Täydellisestä suhde on kaukana, mutta väliäkö sillä. Ei silti tarvitse kuin katsoa miestä silmiin kun jo tietää mikä tarkoitus kaiken takana on.
Itse kyllä menen jotenkin niin lukkoon, kun naiset tekevät aloitteen, ettei hommasta tule sitten mitään. Tiedä sitten mistä johtuu. Itse kun tekee aloitteen, niin sitä pystyy jotenkin kontrolloimaan keskusteluita ja muutenkin vähän ohjailemaan naisen päätöksentekoa paljon paremmin, joten mulle sopii ainakin se, että teen itse aloitteet.
Jos mies ei tee aloitetta, mies ei ole kiinnostunut. Miksi siihen sitten tuhlata aikaansa. Itselläni on tapana kyllä flirttailla kiinnostavalle miehelle (aina ei tarvitse, jos mies lähestyy muutenkin) ja jos mies on myös kiinnostunut hän tekee kyllä aloitteen viimeistään tajuttuaan vihreän valon.
Ps. minusta flirttailu on merkki jostain.
Homma menee niin, että itsetunnoltaan heikot miehet ja naiset haluavat, että toinen sukupuoli tekee aloitteen, siten ei koe olevansa elämän epäonnistujia. Hyvän itsetunnon omaaville miehille ja naisille aloitteen tekeminen on helppoa kuin heinän teko.
No jos mies ei osaa aloitetta tehdä niin ei se kyllä sillon ole parisuhdekelpoinen mies!!!
Jos nainen ei osaa aloitetta tehdä niin ei se kyllä silloin ole parisuhdekelpoinen nainen!!!
Hutsut tekee alotteita. Hyville naisille miehet tekee alotteet.
Tässä tulikin todiste siitä, että huorittelut ja lutkaleimat on naisten itsensä keksintö, jolla he pyrkivät kontrolloimaan muita naisia.
Olenkin ihmetellyt tätä urbaanilegendaa jota naiset ahkerasti viljelee aloitteellisten naisten lutkamaisuudesta.
Johtuisko siitä et nää aloitteelliset naiset tekee niitä aloitteitaan varatuille miehille eikä suinkaan ujo ätmeille. Siksi naiset ei innostu horoista kun heidän omia miehiään vikitellään seksiin.
Paremminkin siitä, että aloitteellinen nainen on miehistä haluttavampi ja alentaa passiivisten pelkurinaisten markkina-arvoa.
Ei toi pidä paikkaansa. Terveet normaalit heteromiehet haluavat itse saalistaa naista ja voittaa hänet omakseen. Lun nainen lopettaa iskemisen ja jättää miehen rauhaan, mies alkaa saalistaa naista. Tyrkyn muijan haluaa korkeintaan yjous syndroomasta kärsivät. :-(
Lisää naisten viljelemiä urbaaneja myyttejä. Tiedän väitteesi hevonpaskaksi, koska minulla on kokemusta sekä aloitteellisista naisista (joita on olemassa, vaikka ovatkin harvinaisia) ja tiedän miehenä itse millaisista naisista pidän. Aloitteellisuus, avoimuus ja sosiaalisuus eivät ole synonyymejä tyrkkyyden ja hutsuilun kanssa. Taidat olla aika nuori. Kun kasvat vähän, niin ehkä osaat jättää nuo lapselliset pelailut ja vaikean leikkimiset.
Minun kokemukseni on itse asiassa tuo. Kahta naista olen päätynyt tapailemaan heidän aloitteestaan ja myöhemmin ilmeni, että molemmat olivat aika kovan luokan munahaukkoja.
Kyseessä on siis selvästi naisen kommentti, joka ei ymmärrä mitään miesten ajatusmaailmasta, mutta on jostain kuullut että heteromies haluaa itse saalistaa naista. Jepjep. :D
Onhan siinä saalistuksessa oma hupinsa siinäkin, mutta eiköhän ne kaikki tosissaan olevat miehet oikeasti halua vaan sen haluamansa _lopputuloksen_ riippumatta siitä kuka teki aloitteen. Eikä sitä että joutuvat sitä saalistamaan.
Mutta jokainen heteromies kyllä ymmärtää että jos nainen tulee kovin itsevarmasti iskemään miestä vaikkapa baarissa, niin melko suurella todennäköisyydellä nainen ei todellakaan ole ensimmäistä kertaa sitä tekemässä. Joten siitä voi päätellä jotain naisen mieshistoriasta ja parisuhdetaipumuksista.
Käytäntö on todellakin ainakin minulle opettanut että sellaiset kaikista aggressiivisemmin miehiä iskevät naiset todellakin paljastuvat sellaisiksi kuin olisi voinut jo etukäteen kuvitella... Eli muutaman viikon välein vällyjen välistä löytyy milloin minkäkinlaista miestä, milloin valkoista, milloin mustaa, milloin varattua ja milloin muuten vaan muita pervo-petejä. Kumma juttu että kyseiset tyrkyt naiset ei ihan hirveästi herätä haluja suhteeseen. :D
Sillä ei kyllä ole mitään tekemistä saalistusvietin kanssa, vaan sen, että helppo nainen on tosiaan helppo - ja sitä se on myös kaikille muille lähinaapuruston miehille. Siispä pitäköön se naapurin Jorma sellaisen naisen.
Voihan se nainen tehdä aloitteen muuallakin kun baarissa.
Miten tää kansa edes lisääntyy, kun kukaan ei tee aloitteita kenellekään tai jos tekee niin se on hutsu tai pelimies. No, ainakin ne lisääntyy :D
Naisten mielestä ei ole kiinnostavia miehiä, tai jos on, ne on jo varattuja.Toiseksi naiset on lapasia ja pelkää torjutuksi tulemista jopa enemmän kuin miehet.
Ja lopuksi vallitseva systeemi johtaa miesten kannalta parempaan lopputulokseen ja lisäksi langat parisuhteen alkamisesta ja loppumisesta on paremmin miehellä omissa käsissä. Miehen parisuhde on essee ja naisen vastaus monivalintakysymykseen.
Naiset on epärehellisiä (tässäkin asiassa). Todellinen syy on yksinkertaisesti se, että naiset on arkoja pelkureita, jotka pelkää että heidän markkina-arvonsa jotenkin romahtaa, jos he joutuvat alentumaan niinkin alhaiseen toimintaan kuin miehen metsästykseen. Sen sijaan, että voisi myöntää tämän luonteenheikkoutensa on helpompi taas kerran haukkua puolta ihmiskuntaa, eli toista sukupuolta.
Jos mies ei saa edes aloitetta aikaiseksi, niin herää kyllä epäilys, että onko hänellä jämäkkä ote elämässään noin muutenkaan. Kyllä naiset sellaisen jämäkän ja aloitteellisen (kaiken suhteen) miehen yleensä haluavat.
Siinä vaan on sellainen lievä ero, että naiset ei välttämättä saa sitä mitä haluavat vaan sen mitä "tilaavat". Hehheh.
Naise olettaa et kun komee mies tulee iskemään niin se on sitten siinä. Sit nainen huomaa olevan patjana ja nyrkkeily säkkkinä ja miehen palvelijana eikä nainen siitä sitten eroon pääse.
Varmasti kaikki jotka haluavat oikeasti parisuhdetta ahkeroivatkin sen eteen. Mutta aina ei se ahkerointikaan riitä. Vaikka tekisikin aloitteita kiinnostaville ihmisille, se ihminen voikin osoittautua aivan erilaiseksi kun on kuvitellut tai ei vaan jostain syystä tunteet sytykään puolin tai toisin (niitä kun ei voi komentaa). Jos ongelma olisi pelkästään aloitteiden tekemisessä ja siinä että on vaan kranttu, niin johan tuo ongelma olisi helposti ratkaistu, eikä varmasti tuo asia enää olisi ongelma ollenkaan. Mutta epäilen, että asia on monimutkaisempi, niin kuin nyt ihmissuhteet yleensä ovat.
Yksinkertaista..
Naiset EI osaa tehdä ALOITTEITA.
Naisen aloitteissa on kaksi päälinjaa:
1) aloite, jota miehen on erittäin hankala edes havaita
2) aloite, jossa ehdotetaan mieheklle suoraan panemista
Koska 1) on hankala havaita, ei ole mitään tietoa paljonko näitä on missannut, varmaan kymmeniä ellei satoja.
Koska 2) on suoraviivainen ja selkeä ei ongelmaa havaitsemisessa..