Meillä on kaksi lasta ja isä on ruvennut käymään kavereillaan milloin mitäkin tekemässä aina viikonloppuisin kun taas viikot on töissä. Eniten stressaa se kun isukki ei reissuissaan selvinpäin ole eikä tule yöksi kotiin. Olen vedonnut lapsien ikävään kun en minä eikä lapset pidä näistä menoista ja nyt vanhempi lapsi alkanut hokea tätä ainaistaikävää. Onko normaalia ettei isä nyt haluakkaan viettää vapaita perheen kanssa joka on ollut haaveena jo kauan.
mitä tehdä?
avun tarpeessa
9209
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ei tuo oikein vaikuta hyvältä kun mies on aina menossa..nyt vakava keskutelun paikka.Joskus pitää päästä mutta onko jokin vialla nyt?
Sen kun tietäisi. Ei ilmeisesti ymmärrä kuinka paha olo näistä menoista tulee. Olen kyllä sanonut mutta sitten tulee mustasukkaisen ja valittavan akan maine myös hänen kaveri piirissä, oikeestaan tullut jo :(
Todella kypsymätöntä ja lapsellista mieheltäsi viedä keskinäiset erimielisyytenne kavereiden ruodittaviksi. Ei hyvältä kuulosta.
Melkoisen munaton mies kaiken kaikkiaan. Ensin on pitänyt saada perhe ja sitten halutaankin olla taas parikymppisiä kavereiden kanssa kännääjiä. Vastuutonta.
Ei ole mitään normaalia, paitsi selkärangattomille miehille on. Aika ymmärtämättömältä ja vastuuntunnottomalta hän kuulostaa ja kaveripiiri vaikuttaa olevan samanlaista sakkia, tukevat toisiaan haukkumalla sinut, ettei heidän tarvitsisi kantaa itse vastuuta mistään. Viis siitä mitä miehesi kaveriporukka sinusta ajattelee, teidän perheestä on kyse ja perheenne tulevaisuudesta ja lastenne tulevaisuudesta. Mitä hän vastaa kun kerrot lasten ainaisesta ikävästä? Kysy miten kauan hän aikoo tuota jatkaa? Jos meno vaan jatkuu, eikä miehesi halua keskustella eikä suostu parisuhdeneuvojalle, kannattaa miettiä myös pahinta. Eli miten ratkaista isättömän perheen ongelmat, sinun, lasten ja asunnon yms kannalta. Eroa varten ja tulevaisuudessa sitten jos miehesi ei aikoisi osallistua mitenkään lasten hoitoon eron jälkeen. En kehota samantien eroamaan, suosittelen miettimään tulevaisuuttakin, sinun ja lasten kannalta. Mikäli miehesi vaan jatkaa menoaan, ei hänen isänvaistonsa ja perheenhuolehtimishalunsa siitä ainakaan lisäänny.
Hei, avun tarpeessa
Kurjaa vaihetta elät. Lapset taitavat olla kovin pieniä. Ketjussa sinulle kerrottiin jo samankaltaisesta tilanteesta, joka oli sitten kuitenkin mennyt ohi. Sanot saavasi mustasukkaisen vaimon maineen yrittäessäni keskustella miehen kanssa asiasta. Usein vaikeista asioista keskustelu saattaa muuttua riidaksi ja silloin on vaikea saada kerrottua niitä varsinaisia tunteita ja asioita, jotka milloinkin ovat oleellisia, kun alkaa puolustautumaan tai syyttämään. Yksi keino on kirjoittaa kirje puolisolle. Sinä kirjoittaessa ehtii harkita tarkasti mitä tahtoo sanoa ja sen voi myös sanoa "hyvin" ja rakentavasti, voi kertoa omista tunteista, lapsen tunteista, menneistä yhteisistä ajatuksista, omista tulevaisuuden peloista ja huolista jne. Ja voi pyytää puolisoa vastaamaan kirjeeseen. Perheneuvonta on myös hyvä keino käydä läpi vaikeata elämänvaihetta. Sinne voi mennä yksinkin, jos mies ei lähde mukaan. Silloinkin siitä on hyötyä.
Kaikkea hyvää,
Pirkko-pappi
Seuraavan kerran kun on lähdössä niin kerrto että sinulla on menoja kavereiden kanssa ja nyt on isän vuoro hoitaa lapset.
Kiitos kaikille tasapuolisesti neuvoista aion käyttää niitä ja toivon parempaa jatkoa. Ero on ihan viimeinen ratkaisu.
Toivon ja rukoilen, että olet saanut perheasiasi kuntoon. Lämmöllä täältä.
Jostakin kumman syystä ne ton kaltaiset miehet etupäässä niitä naisia ja perheitä saavatkin. Kotona viihtyvät kiltit miehet saavat olla yksin loppuikänsä.