kääääääk

Kyllähän soittaminen kallis harrastus on se on selvää..

Eipä meilläkään paljoo rahaa ollu ku aloteltiin joskus teinivuosina soittamaan. Kitarat tehtiin yläasteen käsityökerhossa itte. Osat piti tietenknin ostaa mutta aika halvalla siitä selvisi. Joitakin satasia sen aikasta rahaa se oli, mutta lehtiä kun jako niin aina sai jotain säästöönkin..

Onneakin toki oli mukana kun oli sellaset kakstasourut kotona niin siitä sai hyvän(?) vahvistimen. Sitten jostain kierrätyspaikasta joku ikivanha kotistereolaitteisto pa-vehkeiksi satasella tai kahella sen ajan rahaa.

Millään en kyllä jaksa muistaa että mistä me joku mikki löydettiin, mutta eipä ne halvimmat maksa nykyään enää paljon mitään..

Rummut hommattiin kaupungin kulttuuritoimelta josta niitä sai lainaks aina vuodeksi kerrallaan.. Meillä ne oli kyllä pari vuotta kun ei ollu hakijoita seuraavana vuonna..

Parissa vuodessa kyllä ehti kesätyöhommista ja lehdenjakorahoista sen verran kasaamaan että rumpalikin sai omat vehkeet..

Kyllähän siitä joutuu aina jotain maksamaan noista vehkeistä niinkuin säröt, kielet, kitaranosat, jne.. Siinä en voi kyllä auttaa että mistä te ne rahat saatte, mutta toivottavasti jotain keksitte!

ne kamat. Koulussa tai nikkarikerhossa
on monen jannun ekat kamat tehty.
kärsivällisyyttä...
tai sitten lainaatte / vuokraatte /
hommaatte osamaksulla.