Yksin liitossa

Silloin kun toinen on ""aina" töissä on erityisen tärkeää, että puoliso on vahva ja osaa järjestää elämäänsä niinkin, ettei toinen ole aina paikalla. Erityisen tärkeää on olla näyttämättä lapsille sitä kuinka puolison ja isän poissaolo harmittaa. Pitää yrittää selittää lapsille, että isän työ on tärkeää koska pitää elättää perhe. Ei ole hyväksi voivotella lapsille tilannetta vaan sanoa, että meillä on hyvä isä, kun se pitää meistä huolen ja äiti on tässä teidän kanssa ja hyvin pärjätään näinkin, eikös vain.

Pääasia, että teidän perheessä ylipäätään on isä, joka kertomuksesi mukaan kuitenkin on perheen kanssa täysipainoisesti silloin kun on vapaalla.

Avioliiton ja parisuhteenkin kannalta on hyvä, ettei aseta liikaa paineita sille, joka yrittää tehdä työnsä ja tuo elannon kotiin. Ei puolisosi minusta kirjoituksesi perusteella vaikuta ainakaan siltä, etteikö haluaisi olla teidän kanssa enemmän, jos se olisi mahdollista, vai?

Keksikää lasten kanssa yhteisiä menoja tai harrastuksia, käykää leffoissa, Hoplopeissa ja muumimaailmoissa. Tehkää retkiä vaikka toisiin kaupunkeihin, mitä tahansa. Teidän on vain rakennettava oma elämänne mieluisaksi siksi aikaa kun isä käy töissä. Älkää jääkö odottamaan, että voi kun se isä jo tulisi kotiin. Isästäkin olisi varmaan kivaa kuulla, mitä kivaa olette tehneet sillä aikaa kun hän on ollut töissä.

Arvostakaa isää ja puolisoa hänen osuudestaan. Hän arvostaa varmasti teitä vaikka onkin paljon poissa.

Toi mullekin tuli mieleen. Ja kuulostaa enemmän kuin todennäköiseltä, valitettavasti!

Ole nyt edes tyytyväinen että miehelläsi on töitä näinä aikoina!
Oletan myös että hän tuo " leivän" pöytään!
Nykyään ei olla mihinkään näköjään tyytyväisiä. Kai nyt lomia ja vk-loppuvapaita sentään on. Eri asia jos miehesi luuhaisi baareissa tai huonoissa harrastuksissa/ vieraissa naisissa!

Kiitoksia vastauksistanne... Ensinnäkin viikonloppuvapaita eikä lomia juurikaan ole koska työ oikeasti sellaista. Toista naista tuskin on... Leivän tuo pöytään, mutta vähemmälläkin tulisimme toimeen. Puoliso kun sattuu olemaan sellainen ettei osaa sanoa EI... Meille kotona osaa sen sanoa. Arvostaa meitä kyllä ja näyttääkin sen, mutta ei oikein tahdo enää vuosien jälkeen ymmärrys riittää kun töitä tuppaa olemaan ihan liikaa...