Olemme 20 v olleet naimisissa. Olen aina pitänyt tekemisestä, harrastamisesta, sosiaalisesta kanssakäymisistä ym elämäni on kaikinpuolin hyvin. Ystäviä on, sisältöä on monipuolisesti elämässä. Töissä käyn, kodin hoidan kavereiden mielestä liiankin hyvin, mutta pidän siitä.
Mieheni paljon reissussa eli hoidan hänenkin "osuuttansa" ulkotöissä esimerkiksi. Hän on penkkiurheilija mielellään, minä mielellään puuhastelen jotain.
Stressin jota hän ei tunnista purkautuu minuun . Töistä tullessa näen jo että ahaaa, nyt tulee sitä itseään niskaan. Siitä se laiskaksi ym kommentoiminen alkaa. Monesti en ole kuulevinaan aluksi mutta hän jatkaa ja jatkaa kunnes puolustaudun tai annan esimerkin. Siinä onkin taas herralla teatteri saavutettuna.
Olen varoittanut haukkumista laiskaksi koska se on niin valetta ja väärin. Vai onko se piikki jolla hän tietää satuttavansa? Olen luvannut lähteä jos jatkaa ja taas alkuviikosta alkoi sama sävel. Hän ilmeisesti haluaa että lähden. Vaikka toisin väittää.
Ajatuksia, ideoita?
Mieheni paljon reissussa eli hoidan hänenkin "osuuttansa" ulkotöissä esimerkiksi. Hän on penkkiurheilija mielellään, minä mielellään puuhastelen jotain.
Stressin jota hän ei tunnista purkautuu minuun . Töistä tullessa näen jo että ahaaa, nyt tulee sitä itseään niskaan. Siitä se laiskaksi ym kommentoiminen alkaa. Monesti en ole kuulevinaan aluksi mutta hän jatkaa ja jatkaa kunnes puolustaudun tai annan esimerkin. Siinä onkin taas herralla teatteri saavutettuna.
Olen varoittanut haukkumista laiskaksi koska se on niin valetta ja väärin. Vai onko se piikki jolla hän tietää satuttavansa? Olen luvannut lähteä jos jatkaa ja taas alkuviikosta alkoi sama sävel. Hän ilmeisesti haluaa että lähden. Vaikka toisin väittää.
Ajatuksia, ideoita?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Jos uhkaat lähteä, niin lähde.
Miehelläsi on ikävä tapa, todennäköisesti häntä ärsyttää kun teet ja kokee että hänenkin pitäisi jaksaa samalla tavalla. Ihmiset on vaan erilaisia, toiset tykkää puuhastella, toiset katsoa telkkua. Kukin tehköön mistä tykkää.
Aloittaja: Juurikin näin, kukin tekee mitä tykkää. Mutta häntä häiritsee touhuamiseni. Hän on aina tuonut saman aiheen esiin. Kun lapset olivat pieniä tein jopa listan mitä 15 min ajalla tein, imetyksiin ja hoitamiseen, kodinhoitoineen. Todistaakseen hänelle. Enään sellaiseen ei ole tarvetta 20 v jälkeen.
Miehelläsi on toinen.
En tiedä mitä tekisit ja teet.
Minä ainakin olisin jo menossa ja kaukana.
Miksi ihmeessä haaskata tätä ainoaa kallisarvoista elämäänsä tuollaiseen?
Uusintaa ei saa. Haaskattu mikä haaskattu.
Vaikka toisaalta tuntuu kun postauksiasi lukee, että molemmat jotenkin kieroutuneella tavalla nautitte tuosta pelistänne!?
Olisittekin hukassa jos toinen todella lähtisi!??
Kiitos mietteistä! Toista naista olen tivannut, väittää ettei ole. Toisaalta hänen perusluonne on tuollainen ilkeä että voi olla ettei toista naista ole. Niin tai näin, olen 2 krt kirjoittanut avioeropaperit, hän hävitti ne ja kiristää lapsillapa tietysti. Hän todellakin on hukassa jos lähden, kun hän on poissa ilmapiiri on leppoisa ja saan hengittää. Kun hän kotiutuu, hän voi olla todella huomaavainen päivän tai pari, ja sitten odottamatta puskista alkaa tämä samainen kiukuttelu. Oikeita huolia ei taida olla kun ne pitää itse kehitellä....
Itse vein avioeropaperin maistraattiin, sieltä tuli miehelle 2 viikon kuluttua paperit. Sotahan siitä syttyi, mutta ei hän muutakaan voinut, kuin allekirjoittaa, koska yksinkin eroa voi hakea.
Jos olet jo kaksi kertaa halunnut noinkin vakavasti erota, niin eihän tuosta enää suhdetta saa millään aikaiseksi.
Minua mies kiusasi aikansa, yritti lapsiakin pitää aseena minua vastaan. Otin monesti yhteyttä poliisiin, lastensuojeluun ja asianajajaani, niin vain loppui sekin temppuilu miehen osalta, kun ei kahta vuotta kauempaa jaksanut aina selitellä virkavallalle ym. tempauksiaan, ja seuraavaksi olisi tullut lähestymiskieltokin, niin rauhoittui sitten lopulta..
Seuraavalla kerralla vie suoraan postilaatikkoon tai perille maistraattiin (?)
Kun mies on paljon poissa työmatkoilla (?) niin ei luulisi olevan liian vaikeaa printata, allekirjoittaa ja postittaa hakemusta (aikaa mennee 5-15 min lähimmän postilaatikon sijainnista riippuen).
Juu kiristys ja uhkailuhan ne ovatkin maailman parhaat syyt pysyä liitossa.
Aloittaja ehkä toivoisi neuvoja kuin lynkkaamista edelliseltä.
Onkohan miehellä muita ongelmia/tunneongelmia? Lapsuus on suuri osa aikuiselämänosaa.
Terapia voisi avata hänenkin syyt?
Varmasti aloittajan mies hyötyisi paljon terapiasta, jos hän sinne menisi. Siis hyötyisi jos menisi, ei hyödy koska ei mene. Ei mene koska ei tunne tarvetta jne.
Teepä kuule seuraavasti:
Kun hän seuraavan kerran kotiutuu työreissultansa, ole kuin itse aurinko. Älä halaile äläkä kohdista hyvää tuultasi häneen. Touhua kaikkea entiseen malliin ja opettele vaikkapa hyräilemaan väkisin. Ja sitten kun hän alkaa sinua tökkimään, hymyilet vaan ja sanot "aijaa, olet tuolta mieltä, ei se haittaa" ja jatkat vaan iloisena touhujasi ja hyräilet. Älä näytä loukkaantumistasi hänelle. Tee tätä vaikka hampaat irvessä niin kauan kunnes hän taas lähtee työreissuun, sitten voit hengähtää. Ja aloita taas sama iloisen teeskentely kun hän palaa.
Jossain vaiheessa hän varmasti kysyy, että mikä sinuun on oikein mennyt kun puhkut iloa ja energiaa, saattaa ärsyyntyäkin. Tokaise tähän, että "mulla menee mun henkilökohtaisessa elämässäni niin hyvin."
Nälviminen saattaa nimittäin loppua, koska hän ei saa sinusta riitakumppania .
Yksi vaihtoehto myös on se, että hymyillen sanot hänelle, kun hän aloittaa nälvimisen, että "ihanaa, ettei musta tunnu enää miltään noi sun p.askajuttus" (vaikka oikeesti tuntuiskin.
Kokeilepas tätä "niska-p.erseotetta" :)
Superhieno ohje!!!!!!!!!!!Tuo varmasti tehoaa.
Ellei, niin sitten varmistat ettet ole kotona kun hän palaa reissultaan. Jätä talo siivoamatta, jääkaappi tyhjäksi ja pyykkikori täyteen pesemättomiä vaatteita.
Mies ei usko sinun lupauksia kun et tee niistä totta. Lupailet lähteä muttet kuitenkaan poistu. Ei hän usko sinua muuten kuin että todella teet mitä sanot tekeväsi!