Alan vähän huolestua. Olemme asuneet miehen kanssa puoli vuotta yhdessä ja tunteneet toisemme reilut pari vuotta. Hän on ollut kerran uskoton, jonka seurauksena erosimme joksikin aikaa. Silloin näin selvästi, että kyseessä oli toinen nainen.
Nykyään hän on minulle todella kultainen, antaa ylettömästi huomiota, katsoo silmiin. Suukottelee silittelee, kertoo helliä sanoja jne. Olen ollut ihmeissäni tästä käytöksestä, joka on alkanut pari viikkoa sitten. Aivan kun hän pelkäisi menettävänsä minut tai jotakin. Seksiä harrastamme enää korkeintaan kerran viikossa, ennen sitä oli ainakin 3 kertaa viikossa. Toisaalta en nyt sitä välttämättä niin kaipaa, kaikki muukin läheisyys tuntuu hyvältä. Olen muutamaan kertaan yrittänyt tehdä aloitetta menemällä päälle, suutelemalla ja suoranaisesti aloittamalla pikkuhiljaa suuseksin. Mutta mies ei halua!En ole ruma nainen, olen kivannäköinen ja sopusuhtainen, mielestäni erittäin kaunisvartaloinen. Ennen ei ole miesten haluttomuudesta tarvinnut kärsiä. Arki sujuu hyvin, emme riitele juuri koskaan ja jutellaan avoimesti kaikesta.
Olen kuitenkin alkanut miettimään, olisiko hänellä toinen nainen. Työpaikalle on tullut uusi työntekijä, joka on naimissa. Hän on 5 vuotta miestä vanhempi, minä taas puolestani lähes 5 vuotta nuorempi kuin mies on. Hän kertoi tämän naisen avanneen kuntosalin miehensä kanssa ja oli käynyt katsomassa kyseisen paikan nettisivuja. Minulle on alkanut nousta epäilys, että tämä nainen jotenkin on tehnyt vaikutuksen mieheeni ja siitä johtuu tämä ylenpalttinen lepertely minulle sekä haluttomuus. Hän itse vetoaa siihen, että on niin väsynyt, kuitenkin töihin mennään nykyisin paljon iloisempana kuin ennen. En tiedä, voin olla vainoharhainenkin. Olen vilkaissut puhelimen, siinä ei ollut mitään epäilyttävää. Enkä halua sitä tekoa toistaa. En myöskään haluaisi tivata mitään mieheltä, jos ei olekaan mitään syytä. Ainainen epäilykään ei ole mukavaa.
Onko teillä kanssaihmiset mitään ajatuksia tilanteestani ja kenties vihiä miten voisin päästä jyvälle tästä uudesta työpaikan pikkurouvasta?
Nykyään hän on minulle todella kultainen, antaa ylettömästi huomiota, katsoo silmiin. Suukottelee silittelee, kertoo helliä sanoja jne. Olen ollut ihmeissäni tästä käytöksestä, joka on alkanut pari viikkoa sitten. Aivan kun hän pelkäisi menettävänsä minut tai jotakin. Seksiä harrastamme enää korkeintaan kerran viikossa, ennen sitä oli ainakin 3 kertaa viikossa. Toisaalta en nyt sitä välttämättä niin kaipaa, kaikki muukin läheisyys tuntuu hyvältä. Olen muutamaan kertaan yrittänyt tehdä aloitetta menemällä päälle, suutelemalla ja suoranaisesti aloittamalla pikkuhiljaa suuseksin. Mutta mies ei halua!En ole ruma nainen, olen kivannäköinen ja sopusuhtainen, mielestäni erittäin kaunisvartaloinen. Ennen ei ole miesten haluttomuudesta tarvinnut kärsiä. Arki sujuu hyvin, emme riitele juuri koskaan ja jutellaan avoimesti kaikesta.
Olen kuitenkin alkanut miettimään, olisiko hänellä toinen nainen. Työpaikalle on tullut uusi työntekijä, joka on naimissa. Hän on 5 vuotta miestä vanhempi, minä taas puolestani lähes 5 vuotta nuorempi kuin mies on. Hän kertoi tämän naisen avanneen kuntosalin miehensä kanssa ja oli käynyt katsomassa kyseisen paikan nettisivuja. Minulle on alkanut nousta epäilys, että tämä nainen jotenkin on tehnyt vaikutuksen mieheeni ja siitä johtuu tämä ylenpalttinen lepertely minulle sekä haluttomuus. Hän itse vetoaa siihen, että on niin väsynyt, kuitenkin töihin mennään nykyisin paljon iloisempana kuin ennen. En tiedä, voin olla vainoharhainenkin. Olen vilkaissut puhelimen, siinä ei ollut mitään epäilyttävää. Enkä halua sitä tekoa toistaa. En myöskään haluaisi tivata mitään mieheltä, jos ei olekaan mitään syytä. Ainainen epäilykään ei ole mukavaa.
Onko teillä kanssaihmiset mitään ajatuksia tilanteestani ja kenties vihiä miten voisin päästä jyvälle tästä uudesta työpaikan pikkurouvasta?
Vastaukset 12
Vanhimmat
jos on pussit tyhjät niin ei tee mieli.
Kerroit olevasi erittäin kaunisvartaloinen..tuota asiaa pitäisi kysyä mieheltäsi. Hän on tuskin samaa mieltä kanssasi.
Miehesi taitaa olla kanssasi vain säälistä ja välillä saat seksiäkin säälistä. Tosi heino elämä teillä.
Kannattaisi miettiä miehen vaihtoa, koska miehelläsi on jo uusi elämä.
Onkohan täällä ketään järkeviä.
Ja hei muuten, sinä A.S, olet tainnut olla/olet parisuhteessa henkistä väkivaltaa käyttävä?No, voin sanoa sinulle, että ei tunnu tuo sinun kommenttisi missään. Tiedän mitä olen tai mitä en ole, sitä et pysty muuttamaan. Joten säästä tuollainen kommentointi tuleviin yksinäisiin iltoihisi...
Heh ei näytä kirjoituksellani olevan vaikutusta. Aikamoinen reagointi oli mielipiteeseeni.
onnea sun miehellesi uuden suhteen johdosta, taidat olla aika tyranni. Ei ihme kun mies katselee muita.
Sääliksi käy sun kumppanias, jos tollasella sekopäällä sellaista edes on... epäilen.
Et vaikuta mielenterveyteeni kirjoituksellasi, vaikka siihen pyritkin. Reagoida aina voi, niinhän teet itsekin vastailemalla mitä sattuu. Miksi yrität lannistaa minua?Tuleeko sinulle siitä hyvä olo?Ja sitten sanot minua tyranniksi.
Ehkä kirjoitukseni oli sitten todella asiaton ja typerä, pyydän anteeksi, että pahoitin mielesi. Todellakin olisi pitänyt harkita, ennenkuin kirjoittaa tänne tuollaisen ajatuksen ihmisille, mitä kirjoitin. Sehän oli täysin asiatonta, enkä todellakaan ajatellut, että kamalla luonteellani ja tyrannimaisuudellani loukkaisin herkkää täydellistä sieluasi. Jos kirjoitukseni olemassaolo vielä vaivaa sinua, pyydä palstan valvojaa poistamaan se, jotta saat taas yösi nukuttua hyvin.
Jos täällä on ketään, jolla olisi kokemuksia tilanteesta ja oikeasti ikää sen verran, että osaisi vastata mietteisiini rakentavasti, niin kuulen mielelläni mielipiteitä. (Ja tämä viimeinen palsta ei koske sinua A.S!)
vai kenelle osoitit sanasi? Jos minulle, niin oletkin sitten varmaan hyvin perillä minun suhteestani ja millainen se on, kun uskallat näin minulle kirjoittaa. Jos olet sitten täydellinen ihmissuhdetietäjä, osaisitko kenties vastata jotakin konkreettisempaa? Mustasukkaisuus ja pieni epävarmuus on ymmärrettävää, jos kumppani on pettänyt jo aikaisemmin. Se ei ole kuitenkaan sairaanloista. Haluaisin vain mielipiteitä siitä, onko tällainen miehen käytöksen muuttuminen liitettävissä kenties toiseen naiseen vai onko hänellä jokin suhteen syventämisvaihe meneillään. En tiedä tästä toisesta naisesta, jos sellaista edes on, onko kyseessä tuo työpaikan uusi nainen. Se nyt tuli ehkä mieleeni, koska käytös on muuttunut sen jälkeen. Voisihan se olla kuka tahansa. Mitään todisteita minulla ei ole, joten epäilyni voi olla myös turhaa. Siksi en ole siitä miehelleni edes puhunut, vaikka kuulemma tyranni olenkin erään vastanneen mielestä. Minusta se ei ole sopivaa juteltavaa kumppanin kanssa, jos todellakaan ei ole syytä epäillä. Eli halusin vain ajatuksia tuosta ajoittaisesta haluttomuudesta ja siitä, että rakkaudenosoitukset ovat lisääntyneet voimakkaasti. Ehkäpä minua on kerran satutettu jo niin paljon, että en uskalla uskoa, että kyseessä voisi olla suhteen vakavammalle tasolle siirtyminen. Joten tiedän toki epävarmuuden olevan juuri minussa. Mutta miksi pilkata siitä, sitä en ehkä tässä nyt ymmärrä.
Voi voi olet niin herkkä ei voi edes omaa mielipidettä ilmaista.
Sulle pitää siis kertoa niitä lässyn lässyn kommentteja. Eli kaikki on "hyvin" kohta sun miehes taas antaa sulle yhden sääli panon.
Sun kannattas katella itteäs peilistä..
Sinä et tunne minua, etkä tiedä minusta juurikaan mitään. Et tiedä myöskään elämänhistoriaani, mutta luulenpa, että se elämä on tainnut kuitenkin olla sinulle pikkuisen rankempi kuin minulle. Kyllä minä kestän kritiikkiä, jos se on tervettä! Sinun juttusi ei ole terveitä mielipiteitä, ne on täyttä vittuilua, eikä sellaista tarvitse kenenkään lukea!
Ei kai kukaan terve ihminen ole suhteessa säälistä!Tai no ehkä sinä olet...kun sitä asiaa niin tyrkytät. Ehkäpä kirjoitatkin itsestäsi, sitä kutsutaan projektioksi, omat viat siirretään muihin, jotta tulisi parempi olo. Se on defenssi, mutta ei kovin kypsä sellainen. Yleensä murrosikäiset käyttää sitä puolustuskeinona, alkaa tulla olo, että oletkin ehkä sellainen.
Kiitos typeristä neuvoistasi, kyllä minä katson peiliin ihan joka päivä. Tiedän omat vikani ja hyvät puoleni, tiedän myös miltä näytän. Ja lopuksi, pidän enemmän sivistyneistä keskusteluista, kuin tällaisesta lapsellisesta paskanjauhamisesta siitä millainen minä muka olen ja blaa blaa blaa.
Harkitse koomikon uraa, juttus on niin naurettavia tai hae apua ennenkuin roikut jossain puussa köydenjatkona. Sinne sinä tuolla asenteella päädyt omasta toimestasi tai jonkun muun, jolle aikasi päätäs auot.
Älä välitä ton yhen kirjoituksista. Huomasit jo itekin, että tyyppi ei ole kunnossa, joten ei kannata provosoitua. Vaikka kyllä minäkin solmuun jo tollasen idiootin pistäsin!
Ai että mä roikun.....ja missä ? voe voe..
Yritän vähän vastata ja kuvata asioita oman kokemukseni kautta, mikä ei välttämättä tarkoita, että asiat olisivat teillä jotenkin väärin.
Olen naimisissa ja lapsiakin on. Minulla on ollut jonkiasteinen suhde(ei seksiä) toiseen naiseen. Syyllisyyden tunne ja tieto siitä, että tekee väärin vaimoa kohtaan sai aikaan minussa, että yritin ja halusin olla kaikin puolin hyvä mies vaimolle. Hellyyttä, huomiota, kotitöitä ym. annoin paljon ja näin halusin osoittaa vaimolle, että hän on tärkeä ja rakastan häntä. Kun sitten tämä suhde aikanaan jäi menneisyyteen, josta olen myöhemmin kertonukin vaimolle, jätti päälle ne asiat, joita silloin tein, eli edelleen haluan olla hyvä auttavainen ja huomaavainen mies. Seksi kyllä on aina kelvannut, eikä siinä ole ollut mitään ongelmia, mutta ehkä sekin intohimo tuli suhteen aikana muualta kuin vaimosta. Myöhemmin tämä asia kyllä muuttui myös.