Hei vain,
Harvemmin kirjoittelen tälle palstalle, mutta ajattelin nyt kirjoittaa pitkästä aikaa minua häiritsevästä asiasta. Toivon saavani asiallisia vastauksia ja neuvoja, sillä tämä asia oikeasti on vaivannut jo pitkään.
Pari vuotta sitten minulla oli muutama ystävä, jotka kaikki olivat läheisiä minulle ja olimme tekemisissä jatkuvasti keskenämme. Tapana oli vaihtaa kuulumisia ja nähdä silloin tällöin kaupungilla. Tapana oli myös kuunnella toistemme murheita ja koittaa yhdessä miettiä ratkaisua ongelmille. Ystävyyssuhteet olivat todella läheiset kaikkien kanssa ja tulimme hyviin toimeen ilman minkäänlaisia ongelmia. Tämä kaikki on kuitenkin nyt muuttunut.
Menin parisuhteeseen saman ikäisen tytön kanssa, jonka jälkeen ystävät eivät enää ole pitäneet yhteyttä. Kaikki kuulumisien vaihtamiset ovat melkein kokonaan kadonneet. Melko harvoin saatan vaihtaa kuulumisia ystävieni kanssa nykyään parisuhteeseen mentyäni. Murheiden jakaminenkin on loppunut kokonaan. Ennen minulle kerrottiin heti, jos jokin asia vaivasi, mutta eipä kerrota enää. En ole enää nähnyt ystäviäni, vaikka puolin ja toisin tapaamista ollaan ehdoteltu. Jotkut minun ystävistäni eivät edes kysy minulta enää, jos vaikka haluaisinkin nähdä. Joku ystävistäni saattaa kysyä, jos haluan nähdä, mutta kysymistä pidemmälle ei koskaan päästä. Toisin sanoen ajankohdasta ei sovita. Saatan kysyä itse, että "miten onkaan sen tapaamisen laita, milloin kelpaisi nähdä?" Tähän en saa ollenkaan vastausta.
Ystävät eivät juurikaan enää puhu minulle ja kukaan ei ehdota enää tapaamista. Aikaa ja halua huomioida ystäviäni riittää kyllä tyttöystävästä huolimatta, mutta heille ei tunnu kelpaavan? En osaa yhtään sanoa, mitä olen tehnyt väärin, jos edes olen tehnyt jotain väärin. Melkein kaikki yhteydenpito loppui yhtäkkiä yhdessä yössä.
Asia vaivaa kovasti ja kaipaisin neuvoja. Mikä avuksi? :(
Harvemmin kirjoittelen tälle palstalle, mutta ajattelin nyt kirjoittaa pitkästä aikaa minua häiritsevästä asiasta. Toivon saavani asiallisia vastauksia ja neuvoja, sillä tämä asia oikeasti on vaivannut jo pitkään.
Pari vuotta sitten minulla oli muutama ystävä, jotka kaikki olivat läheisiä minulle ja olimme tekemisissä jatkuvasti keskenämme. Tapana oli vaihtaa kuulumisia ja nähdä silloin tällöin kaupungilla. Tapana oli myös kuunnella toistemme murheita ja koittaa yhdessä miettiä ratkaisua ongelmille. Ystävyyssuhteet olivat todella läheiset kaikkien kanssa ja tulimme hyviin toimeen ilman minkäänlaisia ongelmia. Tämä kaikki on kuitenkin nyt muuttunut.
Menin parisuhteeseen saman ikäisen tytön kanssa, jonka jälkeen ystävät eivät enää ole pitäneet yhteyttä. Kaikki kuulumisien vaihtamiset ovat melkein kokonaan kadonneet. Melko harvoin saatan vaihtaa kuulumisia ystävieni kanssa nykyään parisuhteeseen mentyäni. Murheiden jakaminenkin on loppunut kokonaan. Ennen minulle kerrottiin heti, jos jokin asia vaivasi, mutta eipä kerrota enää. En ole enää nähnyt ystäviäni, vaikka puolin ja toisin tapaamista ollaan ehdoteltu. Jotkut minun ystävistäni eivät edes kysy minulta enää, jos vaikka haluaisinkin nähdä. Joku ystävistäni saattaa kysyä, jos haluan nähdä, mutta kysymistä pidemmälle ei koskaan päästä. Toisin sanoen ajankohdasta ei sovita. Saatan kysyä itse, että "miten onkaan sen tapaamisen laita, milloin kelpaisi nähdä?" Tähän en saa ollenkaan vastausta.
Ystävät eivät juurikaan enää puhu minulle ja kukaan ei ehdota enää tapaamista. Aikaa ja halua huomioida ystäviäni riittää kyllä tyttöystävästä huolimatta, mutta heille ei tunnu kelpaavan? En osaa yhtään sanoa, mitä olen tehnyt väärin, jos edes olen tehnyt jotain väärin. Melkein kaikki yhteydenpito loppui yhtäkkiä yhdessä yössä.
Asia vaivaa kovasti ja kaipaisin neuvoja. Mikä avuksi? :(
Vastaukset 3
Vanhimmat
Joitakin miehiä ärsyttää kaveerata seurustelevien kanssa, koska heistä ehkä tuntuu että sä puhut aina vaan jostain tyttöös liittyvästä tai et ole enää niin hauskaa seuraa kuin aiemmin. Tavallaan sinkuilla omat jutut ja varatuilla omat... Vaikka näin ei pitäisi olla! Kannattaa kysyä suoraan mikä niitä vaivaa ja miksei halua enää nähdä. Voi olla että olet huomaamattasi muuttunut seurustelun vuoksi, mistä kaverisi eivät ole pitäneet. Suosittelen suoraa kysymistä :)
Kiitos vastauksestasi. Olen itse ollut samanlainen kuin ennenkin tai niin ainakin olen yrittänyt olla. En hehkuta parisuhteestani ystäville, sillä en halua vaikuttaa siltä, että rehvastelisin muille tyttöystävälläni. Hyvä kun oikeastaan puhun heille tyttöystävästäni ellei he erikseen kysy miten meillä menee. Ennen parisuhteeseen menoa yhteydenpito oli jo hieman vähentynyt entisestään ja se on melkeinpä kokonaan päättynyt ottamatta huomioon muutamaa keskustelua.
Nämä keskustelut ovatkin olleet lähinnä avun pyytämisiä jossakin asiassa. Pari kertaa ollaan kuulumiset vaihdeltu, mutta keskustelu pysähtyy siihen. En ole ollenkaan muuttanut käyttäytymistäni. Olen edelleen se sama ihminen, joka on valmis ottamaan vastaan huolia ja yrittämään ratkaista kyseisiä ongelmia.
Tapaamista ollaan pari kertaa ehdoteltu puolin ja toisin ja eräs ystäväni lupasi ilmoitella, kun tulee taas käymään lähiseuduilla. Hän tuli, mutta ei ilmoittanut siitä minulle. Ihan kuin hän välttelisi minua. Alkaa tuntumaan jo siltä, että en aio tuhannetta kertaa kysellä, että jääköön sitten vaikka ilman. Olen aina joutunut muutenkin katsomaan vierestä kuinka ihmiset melkeinpä jopa käyttävät minua hyväkseen.
Alkaa pikku hiljaa ärsyttämään, mutta eniten minua huolestuttaa se, ettei melkein kukaan ystäväni pidä enää yhteyttä. En ole tehnyt mitään sellaista, josta he olisivat voineet "säikähtää." En sitten tiedä, että liittyykö tämä niin sanottu vältteleminen siihen, että he ajattelevat minun olevan tylsää seuraa, jolla on tylsä elämä niin kuin eräs ystävistäni kerran mainitsi tylsästä elämästäni.
Mitäköhän tässä pitäisi oikeasti tehdä? En viitsisi heti kysyä suoraan, että mikä on asian laita jos kyseessä onkin väärinkäsitys. :/
Entä jos soittaisit yhdelle heistä ja pyytäisit ensiviikon (mikä tahaansa päivä) testaamaan uutta (mitä tahaansa - kahvilaa. lounaspaikkaa. urheilukenttää, supermarkettia, kioskia, maitolaituria jne. keksi itse) aseta tietty aika ja päivä, ellei se sovi, kysy mikä olisi hänelle parempi.
Saa se kuulostamaan tarpeeksi mielenkiintoiselta että toinen haluaisi nähdä sen ja samalla sinut.
Jätä sanat "kelpaisko tavata" pois sanavarastostasi. Saat itsesi kuulostamaan kerjäävältä, asia joka heti vaikuttaa poistyöntävältä. Sano mielummin "olis kiva nähdä ja vaihtaa ajatuksia pitkätä aikaa", tai " vaihdetaan kuulumisia kahvikupin ääressä' tai "tehdään samalla kunnon kävelylenkki tutuilla seuduilla/kaduilla/ympäristössä" jne.
Jättää tapaamisehdotus roikkumaan tuuleen, tyylillä; tuu sit kun sulle sopii, on juuri sitä - tuuleen jätettyä tapaamista.