yks juttu...

Ei kukaan ole seppä syntyessään. Se toki täytyy myöntää, että toiset ovat joissain asioissa lahjakkaampia kuin toiset, tai siis heidän omaksumiskykynsä on nopeampi.

Siis ei syytä epätoivoon. Runsas musiikin harrastaminen auttaa kehittämään rytmitajua ja nuotinlukutaitoa. Lisäksi sisääntulemisen "vaisto" kehittyy, kun on paljon harjoitellut. Sanoisin, että kannattaa olla rohkea sisääntuloissa, meni syteen eli saveen. Kun virheet havaitaan, niin ne on helmpompi korjata.

Mikään minua ei niin paljon ärsytä musiikin teossa (esim. orkesterisoitto tai kuorolaulu) kuin "sisään uiminen". Itsetunto kohdilleen ja soittaa puuta heinää, kunhan tosissaan yrittää!

Kaj Chydenius on joskus sanonut, ettei sellaista ihmistä olekaan, joka ei opettelemalla oppisi laulamaan. Haluaisin uskoa tuon.
Rytmitaju on jokaisella ihmisellä. Kun peruspulssi on hallinnassa, on periaatteessa minkälaisen rytmikuvion tahansa rakentaminen sen päälle mahdollista.
Sävelkorkeuden löytäminen vaatii korvaa, mutta sitäkin voi kehittää. Soittimista voi olla apua, samoin opettajista, mutta kumpikaan ei ole välttämätön. Pitää vain tietää, mitä on tekemässä ja pyrkiä siihen.

Ilmaisuun tarvitaan sitten vielä jotain muutakin. Sen analysoimista monet ovat yrittäneet. Minä en aio.