Ketipinor

Hmm.. ajattelitko, että ihmiset ihan huvikseen täällä varoittelesivat? Tietenkin riippuu siitä mitä ongelmia tarkoitat.

On näillä lääkkeillä haittaa. Olen itsesyönyt kyseistä lääkettä yhdeksän vuotta (olen siitä jo aiemminkin tänne kirjoitellut) ja monenlaista seurausta niillä on ollut. En tosin tiedä onko yhtäaikainen rauhoittava lääke vaikuttanut korostavasti asiaan, mutta monenlaista häikkää on käytöstä seurannut. Lyhyesti sanottuna minulta on mennyt sekä muisti että tunteet tällä lääkityksellä. Muistini on huonontunut huomattavasti, tästä syystä opiskeluni ovat keskeytyneet. Opiskelujen keskeytymisen uskon olevan seurausta myös lääkkeiden jumiuttavasta ja hidastavasta vaiktuksesta. Mikään asia ei tuntunut etenevän, kun söin noita. Neuropsykologisissa tutkimuksissa on osoitettu nuo muistin ja tarkkaavuuden häiriöt, kahteen kertaan testit tehty.

Ja tosiaan tunne-elämäni on todella latistunut. Kaikki äärilaitojen tunteet ovat kadonneet, en tunne iloa enkä surua, en pelkoa enkä paniikkia. Tasaista on. Olen muuttunut täysin toiseksi persoonaksi kuin lääkitystä aloittaessani olin. Ja salakavalaa tässä on, että kaikki tapahtuu pikkuhiljaa, ei yhtäkkiä. Ei muutosta välttämättä huomaa itse kun lääkkeitä syö, on lääkkeistä jo niin pöllyssä. Minä tajusin asian vasta jälkikäteen, kun mietin, että mitä minulle on oikein tapahtunut.

Lopetin itse lääkkeen syömisen, kun aloin saada suun alueen pakkoliikkeitä. Silloin vasta tajusin, että mitä kamaa tämä lääke on. Ongelmallinen oma tilanteeni on ollut juuri sen takia, että olin yksityislääkärin hoidossa yksityisellä vastaanotolla, eikä kukaan muu ollut seuraamassa hoitoani. Luotin lääkäriin ja hänen hoitolinjoihinsa. Olisi itse pitänyt tajuta, että kaikki ei mene kuten pitäisi, mutta mistä sellainen tulee mieleen, jos olettaa että lääkäri tietää. :(

Nytpä sit tän lääkesekoilun jälkeen olen tilanteessa, että energiatasoni ovat nousseet, mutta minun on todella vaikeaa suunnata energiaa mihinkään, sillä olen täysin jumiutunut. Energiaa on, mutten saa mistään otetta, mikään ei tunnu oikein palkitsevalta enää, aivojen palkitsemisjärjestelmä kun on sotkettu kemiallisesti. Lisähankaluuksia tuottaa tietty huonontunut muisti, että vaikka saisinkin fokuksen johonkin asiaan, niin uuden oppiminen on todella vaikeaa, samoin vanhan muistaminen. Että aika tyhjäkäynnillä tässä mennään. Äly ja ymmärrys löytyy, mutta työkalut tämän kapasiteetin käyttämiseen on menetetty. Mielihyvän kokemisen vähenemisen kanssa tämä onkin jo aikamoinen soppa. :(

Nyt mä sit vaan toivon, että pääsen neuropsykologiseen kuntoutukseen, jotta jäljellä olevaa kapasiteettia saataisiin eheytettyä. Ja toiveissa on saada käyttöön joku lääke, jolla saataisiin dopamiinitasoja hieman ylös päin, jotta pääsisin jotenkin eteen päin tästä kaikesta. Että älä syö, jos on jokin muu vaihtoehto. Kokeile muuta. Nämä lääkkeet vievät pidenmän päälle elämänhalun. En tiedä mikä on annostuksesi, mutta mulla oli 275-250mg nuo vuodet ja se oli vitusti liikaa. :(

Olet terve mies?

Ei terve mies syö unettomuuteen mitään ketipinoria, vaan nukkuu kuin tukki koko yön, koska on terve.

Eli valehtelet täällä.

Neuroleptit tuhoaa aivojen unireseptorit?

Suomessa on paljon neuroleptien off-label - käyttöä, vaikka ne ovat todellisuudessa skitsofrenian ja muiden vakavien mielisairauksien hoitoon kehitettyjä lääkkeitä, joissa on vakavia sivuvaikutuksia. Neurolepteja käytetään jopa unettomuuden hoitoon, kuten Ketipinoria, vaikka tämän lääkkeen sanotaan pitkässä käytössä vaurioittavan aivojen unesta vastaavia osia ja jopa mahdollisesti tuhoavan aivojen unireseptorit. Ketiapiinin pitkäaikaiskäyttö voi vahingoittaa pysyvästi aivojen nukahtamisesta vastaavia osia. Kaikkien antipsykoottisten lääkkeiden tavoin pitkäaikainen käyttö voi helposti aiheuttaa pysyviä aivovaurioita. Tästä syystä ketiapiinin tapaisten antipsykoottisia aineiden käyttö tulisi rajoittaa ainoastaan vakavien mielenterveyden ongelmien hoitoon.

Ketipinor tuhoaa otsalohkot ja limbisen järjestelmän, minkä jälkeen oppiminen, tunteet, muisti, motivaatio, aistit ja puhekeskus heikkenevät.
"Skitsofrenia" tai "bipolaarisuus" eivät ole mitään yksittäisiä tunnettuja solutason aivosairauksia. Näiden diagnoosien alla on paljon erilaisia ja eri tavoilla oireilevia ihmisiä. Martin Harrowin 15 ja 20 vuoden tutkimuksissa seurattiin potilaita hyvin pitkäaikaisesti, ja yllättävän suuri osa esimerkiksi skitsofreniadiagnoosin saaneista potilaista lopulta lopetti neuroleptit. Tämä ryhmä myös lopulta pärjäsi paljon paremmin toiminnallisesti kuin neurolepteja syönyt ryhmä.

Neuroleptit lamaavat "antipsykoottisilla" tasoilla aivojen dopamiinipolkuja ja siten korkeampiin ihmisen ajattelun ja tunteiden säätelyyn liittyviä aivojen alueita, kuten otsalohko ja limbinen järjestelmä. Tämän ominaisuuden vuoksi niitä lääkkeitä voidaan käyttää esimerkiksi "skitsofrenian", "bipolaarisuuden" ja nuorten ja vanhusten käytöshäiriöiden kontrollointiin. Nämä lääkkeet eivät varsinaisesti paranna mitään aivoissa olevaa sairautta, ne lamaavat ison osan aivoista. Jotkut potilaat ja varsinkin potilaan läheiset ja muu yhteiskunta voivat kokea "kemiallisen lobotomian" vaikutukset hyödyllisinä, mutta on myös suuri osa "skitsofreniaa" tai "bipolaarista" sairastavia (tarkemmin niillä nimillä diagnosoituja), jotka voivat toiminnallisesti paremmin hyvin pienellä annoksella näitä lääkkeitä tai jopa ilman niitä.

http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ketipinorin-vaaroista-vaietaan-suomessa

Jos jollekin on tullut haittavaikutuksia niin miksi ei ole ajoissa lopettanut ketipinoria.kyllä mäkin lopettaisin (neljän vuoden käyttö) jos mulle tulisi jotain oireita.Olen terve 38-vuotias nainen.ja kyllä mä voin erittäin hyvin.Ajatus kulkee ja tunne-elämä on kunnossa.Ei tässä voi koko ajan pelätä kaikkea.Jos jollekin tulee oireita ketipinorista niin sit lopettaa sen käytön.

Olen käyttänyt Ketipinoria 10 vuotta ja nyt pikkuhiljaa lopetellut eikä ole ongelmia ollut. Jotkut kirjoittelivat ettei voi edes urheilla kun vähentää on niin vaarallista sydämmelle. Minä juoksen noin 100km viikossa ja hengissä ollaan vaikka olen alas lääkkeen ajanut.

On näillä haittavaikutuksia ja osa voi jäädä pysyväksikin, esim veto-oireet jotka voivat olla hyvinkin kivuliaita. Tai sitten kielen ja kasvojen alueella ilmenevät pakkoliikkeet. Lisääkin riittää. Mulla ei ole hyvällä tuurilla tullut mitään. Oon syönyt kaksi vuotta korkeilla annostuksilla kaikenlaisia neuroleptejä psykoosisairauteen. Lääkkeitä aloittaessa on ilmennyt inhottavia oireita mutta on mennyt ohi. Psykoosini uusii jos lääkitys on ollut väärä monta kertaa. Nykyisellä on pysynyt poissa. Ja ilman lääkettä tulee aina. Joten kun vaihe on ollut pitkään tasainen toivon että tätä ruvetaan purkamaan. Jos lääkkeitä en syö ne piikitetään. Joten minua ns pakko lääkitään.