Olen huomannut todella suuren eron sinkkujen ja "sinkkujen" välillä.
Osa kuvittelee että ne jotka eivät heti löydä kumppania tai jotka eivät käy jatkuvasti treffeillä ovat "ikisinkkuja". Itse nimittäisin näitä "kestosinkuiksi" koska joskus heillä on voinut parisuhdetta ollakin, mutta sinkkuus voi kestää ja kestää.
Toisaalta on olemassa "sinkkuja" jotka ovat pari hassua kuukautta sinkkuna ilman parisuhdetta tai sitten vaikkapa vuoden ja tuonakin aikana käydään treffeillä, harrastetaan irtosuhteita ja saattaa olla vakipanokin.
Tällainen ero on jo hyvinkin ratkaisevasti miesten ja naisten välillä. Vaikka naiset haikailevat sanojensa mukaan aina parisuhteesta niin parisuhdemarkkinoiden tilanteen vuoksi naisilla on aina enemmän vientiä ja he tietävät saavansa lähes poikkeuksetta parisuhteen jos vain haluavat.
Tämä tarkoittaa sitä että naiset voivat vapaasti ihastella maailmaa sinkkuina ja käydä treffeillä milloin hyvänsä ilman suurempia paineita koska heillä lopulta on "veto-oikeus".
Mies taas joutuu usein suorastaan epätoivoiseen tilanteeseen etsiessään seuraa joka johtaa negatiiviseen kierteiseen.
Näitä ei pidä sekoittaa siihen miten hyvin ihminen viihtyy yksin.
On naurettavaa kuulla naisilta näitä "jos ei selviä yksin ei voi olla toisen kanssa" vaikka naiset ovat sosiaalisempia ja heille kuten aiemmin on kerrottu on yleensä aina kysyntää.
Kyse ei ole siis "yksin olosta" vaan siitä että sinkkuus on toisille täynnä mahdollisuuksia johtuen pitkälle heidän sukupuolestaan, elämäntilanteestan ja esimerkiksi fyysisestä viehättävyydestä kun taas toisille se voi olla kriisi josta ei ole enää paluuta parisuhteeseen muuta kuin pitkällisen taistelun jälkeen.
Niistä jotka ovat syntynytt kultalusikka pilluraossa eivät koskaan ymmärrä tätä aivan kuten varakkaan perheen kakara ei tajua huono-osaisten asemaa tai työelämässä pärjännyt ei tajua työttömän työnhaun arkea.
Osa kuvittelee että ne jotka eivät heti löydä kumppania tai jotka eivät käy jatkuvasti treffeillä ovat "ikisinkkuja". Itse nimittäisin näitä "kestosinkuiksi" koska joskus heillä on voinut parisuhdetta ollakin, mutta sinkkuus voi kestää ja kestää.
Toisaalta on olemassa "sinkkuja" jotka ovat pari hassua kuukautta sinkkuna ilman parisuhdetta tai sitten vaikkapa vuoden ja tuonakin aikana käydään treffeillä, harrastetaan irtosuhteita ja saattaa olla vakipanokin.
Tällainen ero on jo hyvinkin ratkaisevasti miesten ja naisten välillä. Vaikka naiset haikailevat sanojensa mukaan aina parisuhteesta niin parisuhdemarkkinoiden tilanteen vuoksi naisilla on aina enemmän vientiä ja he tietävät saavansa lähes poikkeuksetta parisuhteen jos vain haluavat.
Tämä tarkoittaa sitä että naiset voivat vapaasti ihastella maailmaa sinkkuina ja käydä treffeillä milloin hyvänsä ilman suurempia paineita koska heillä lopulta on "veto-oikeus".
Mies taas joutuu usein suorastaan epätoivoiseen tilanteeseen etsiessään seuraa joka johtaa negatiiviseen kierteiseen.
Näitä ei pidä sekoittaa siihen miten hyvin ihminen viihtyy yksin.
On naurettavaa kuulla naisilta näitä "jos ei selviä yksin ei voi olla toisen kanssa" vaikka naiset ovat sosiaalisempia ja heille kuten aiemmin on kerrottu on yleensä aina kysyntää.
Kyse ei ole siis "yksin olosta" vaan siitä että sinkkuus on toisille täynnä mahdollisuuksia johtuen pitkälle heidän sukupuolestaan, elämäntilanteestan ja esimerkiksi fyysisestä viehättävyydestä kun taas toisille se voi olla kriisi josta ei ole enää paluuta parisuhteeseen muuta kuin pitkällisen taistelun jälkeen.
Niistä jotka ovat syntynytt kultalusikka pilluraossa eivät koskaan ymmärrä tätä aivan kuten varakkaan perheen kakara ei tajua huono-osaisten asemaa tai työelämässä pärjännyt ei tajua työttömän työnhaun arkea.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tarkoitat kai kultalusikalla ELI pillulla?
Ollessani sinkkuna minulla oli vientiä kyllä tosi paljon ja olisi varmaan vieläkin. Olenkin sosiaalinen tyyppi. Ero ei siis ole miesten ja naisten välinen ero.
No YT-miehet tietysti erikseen, mutta muuten ero on nimenomaan miesten ja naisten välinen ero. Naisilla ja YT-miehillä on se kultalusikka.