Sukujuurien vääristely on yleistä?

Äskettäin 70-vuotta täyttänyt Seija Simola, nyk. Franzen kertoo olevansa 4. polven helsinkiläinen. Kirkonkirjat kertovat omaa tarinaansa.
Hänen isänsä Kauvatsan kanttori Urpo Simola syntyi Janakkalassa, kuten myös Urpon isä Konsta Simola. Konstan isä Juho Koukkula puolestaan oli kotoisin Hausjärven Oitista.
Seijan äiti kauppa-apulainen Anita Nyström syntyi Helsingissä, mutta Anitan äiti Hulda Nyström Helsingin pitäjässä (Helsinge) kuten myös Huldan äiti Mathilda Franzen, jonka mukaan myös Seijan nykyinen sukunimi on otettu.
Kovin lyhyeksi jää tämä helsinkiläisyys.
Idols-kilpailussa menestynyt Stina Girs on Seijan serkun tytär.
Ilmianna
Jaa

46 Vastausta


Ja sinun tarkoituksesi oli...? Ilkeys vai tarkoitukseton luonteen vinoumasta johtuva virtsapäisyys?

Voi itku tämän maailman ihmisiä.
Ilmianna
Jaa
Kyllähän Seija sitten neljännen polven helsinkiläinen on, jos antamasi tiedot pitävät paikkansa. Hänet itsensä otetaan laskuissa mukaan yhtenä polvena.

Samalla laskentaperiaatteella minä olen kuudennen polven tamperelainen.
Ilmianna
Jaa
Olivatko Helsingin pitäjä (nyk. Vantaa) ja Helsinki sama asia?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
Mielestäni on makuasia, haluaako Seija Simolaa pitää neljännen polven helsinkiläisenä vai ei.

Esimerkiksi isoäitini on syntynyt Heinjoella, jolla on nykyään joku venäjänkielinen nimi. Hän pitää silti itseään edelleen heinjokelaisena.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
niin tai näin kirjoitti:
Mielestäni on makuasia, haluaako Seija Simolaa pitää neljännen polven helsinkiläisenä vai ei.

Esimerkiksi isoäitini on syntynyt Heinjoella, jolla on nykyään joku venäjänkielinen nimi. Hän pitää silti itseään edelleen heinjokelaisena.
Tarkistamatta muistelen, että esimerkiksi Pukinmäki oli pitkään Helsingin pitäjää. Niin että asiaa voi käännellä tästäkin näkökulmasta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Eihän noilla Aaretin tiedoilla mitenkään saa seijasta 4. polven helsinkiläistä! Lisäksi Helsingin pitäjä ja Helsinki ovat eri asia. Mutta nykystadilaisten mielestä kuka vaan saa olla helsinkiläinen, jos niin haluaa sanoa?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Ihan omaa "kuuluvuutta" ajatellen, niin kyllä Helsinge ihan Helsingistä käy et tiedä missä toinen alkaa ja toinen loppuu.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Sukututkimuksissa käytetään isälinjaa. Ainoa oikea tapa on seurata sukua äitien kautta koska silloin tällöin lapsen biologinen isä ei ole äidin aviomies.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
Ei välttämättä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Sukututkimuksessa käytetään luonnollisesti niin isä- kuin äitilinjaa , vain tiedoksesi (jos vaikka joskus alat tutkiman oman sukusi historiaa) .
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Kyllähän monelle on arka asia, että suku ei olekaan aatelinen, eikä edes talollinen taikka muutenkaan itsellinen, taikka ei vastaa osotuksia lainkaan. Silloin varmaan jätetään mainitsematta ikäviä tietoja ja tuodaan mieleisiä asioita enempi esille, elli jopa vääristellä.
Vaan eikö se ole juuri koko sukututkimuksen suola, että esille tulee vaikka mitä. Eihän kaikki voi olla mitää kartanonomistajia taikka rikkaita, suurin osahan meistä polveutuu ihan tavallisista maalaisista, torppareita, lampuoteja, mäkitupalaisia, muonamiehiä, loisia ym. Monesta ei löydy kuin jokunen maininta kinkerikirjoista normaalien syntymä, kastettu, kuollut merkintöjen lisäksi. Herkkua on, kun on riidelty oikeudessa ja niistä löytyy nippu paperia. Vanha kirje, aikanaan ihan mitätön arkipäiväinen, nyt löytyessään sitä pitää kädet täristen käsissään ja lukee tippa silmässä historian havinaa, kun isosetä valittaa rahapulaansa isovaarille ja hevosen kavion vikoja.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Totta puhut. Ei kenelläkään ole vain kartanonomistajia sukupuussaan (jos ollaan rehellisiä) . Kun jonkin talon (vaikka sitten kartanon) lapsikatraan luku liikkui usein tuolla 5:stä 10:neen niin ei siinä jokaiselle silloin taloa ja vielä vähemmän kartanoa jäänyt perinnöksi.. Rengiksi siitä useimmiten ensin alettiin - joko syntymätalossa tai sitten jossain muualla ja asuinpaikkakin saattoi muuttua monta kertaa vaikka sen ajan liikkuvuutta ei tämän päivän liikkuvuuteen voikaan verrata. Mukava on myös lukea mistä ihmiset siihen aikaan saatoivat saada rangaistksen - aika usein kyseessä oli juopottelun yhteydessä tehtyjä hölmöyksiä (eli huono käytös) :)
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
En usko, että monikaan vääristää sukujuuriaan tarkoituksella. Sukutukimusta harrastamattomat voivat luottaa liikaa vanhaan perinnetietoon, joka ei ehkä pidä paikkaansa. Kuvitelma aatelisista tai ulkomaisista esi-isistä saattaa olla kiehtova ja sukututkimuksessa paljastuvien tietojen hyväksyminen vaikeaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
4 VASTAUSTA:
Noista vanhoista perimätiedoista vain sen verran, että ihan muutamia olen pystynyt asiakirjoista tarkistamaan. Yhdestäkään ei löytynyt totuuden hiventäkään. Kaikki oli jonkun mielikuvitusta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
sitroen. kirjoitti:
Noista vanhoista perimätiedoista vain sen verran, että ihan muutamia olen pystynyt asiakirjoista tarkistamaan. Yhdestäkään ei löytynyt totuuden hiventäkään. Kaikki oli jonkun mielikuvitusta.
Joo ei noihin perimätietoihin ole juuri luottamista, tarkistaa ne pitää ehdottomasti ja tarkistus tuo kyllä esille melkoisiakin juttuja. Kyllähän perimätiedoissakin on siteeksi tottakin, mutta suurin osa on kyllä täysin keksittyä taikka muunneltua totuutta.
Jo ihan järki sanoo, että kaikki eivät voi olla kartanon omistajia taikka muuta "parempaa väkeä", samoin tietty määrä on on ollut ennenkin rikollisia, varkaita ja muita väärin tekijöitä. Surkeaa on elämä ollut monessa pirtissä, että tämän päivän ihmiseltä nousee tukka pystyyn, jos sellaiseen elämään heitettäisiin. Kyllä sitä elämää on sitten jälkipolvet kaunistelleet kummasti!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Joillekin sukututkimuksen tulos ei ole mieleen, jos perimätieto on erilainen kuin dokumentit. Tehtyäni vuosikausia tutkimusta eräästä perheestä sanoi sukulainen, että olen jättänyt pois sen nuorimman lapsen jälkeläiset. Sanoin, että perheessä oli kaksi lasta, tämä ja tämä, jälkeläiset ovat nämä ja nämä, johon hän huokaisten sanoi, että olen siis jättänyt pois sen kolmannen lapsen ja hänen jälkipolvensa. Ei auttanut mitkään selitykset eikä rippikirjan sivut. Kolmas lapsi oli aivan varma perimätieto, ja minun tutkimukseni oli virheellinen. "Kaikki" tietävät, että se kolmas lapsi oli, vaikka ei nyt muistunut mieleen edes sukupuolta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Noin se varmaan onkin monesti, uskotaan tai ollaan ainakin uskovinaan kaikenlaisiin mieltä kiehtoviin tarinoihin (jotka tosin joskus voivat olla jopa osaksi tottakin ) ja sitä ei sitten ihan mielellään mieltä muuteta .

Minusta sukututkimuskin on jopa enemmän historian tutkimista eikä pelkkää SUKUtutkimusta. Ottaen huomioon että meille on kertynyt tasan 1024 esivanhempaa 10:ssä sukupolvessa, mikä on suunnilleen se aika minkä voi kirkonkirjoista löytää . Me olemme siis "tulos" 1024 ihmisen geeneistä (noin matemaattisesti sanottuna) ja siihen joukkoon mahtuu varmasti yhtä ja toista ja varsinkin toista :)
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
seijan isä
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
silloin asui
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Kirkonkirjathan ne oikeasti kertovat tarinaansa, joka ei välttämättä ole tottakaan.

Noihin aikoihin mm. lapsen syntymäpaikaksi merkittiin isän kotipaikka, vaikka lapsi olisi syntynyt ja asunutkin vaikkapa äitinsa kanssa ties missä muualla.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
4 VASTAUSTA:
Aivan. Esimerkiksi 1920-luvun alussa syntynyt isäni oli niin stadin kundi kuin vaan voi olla. Stadilaisena hän ihannoi stadin slangia ja puhui brassaillen sitä kotona ja veljiensä kanssa ja halusi opettaa sen minullekin. Perhe asui Kalliossa, Vallilassa ja lopuksi Töölössä. Kaikkiin asiakirjoihin hän merkitsi syntyneensä Helsingissä ja niin luki passissakin.

Kun sitten 80-luvulla aloin tehdä sukututkimusta, törmäsin Helsingin seurakuntien keskusrekisterissä hänen syntymätodistukseensa. Sen mukaan hänen syntymäpaikkansa olikin Savonlinna!

Nolona tämä "paljasjalkaisena stadin kundina" itsensä aina esitellyt mies ei halunnut avata 'savolaistaustaansa' yhtään.

Muilta sukulaisilta kuulin ja Säämingin kirkonkirjoista vahvistui, että hänen Kymenlaaksossa syntynyt äitinsä/mummoni oli asunut 1920-luvun alussa pari vuotta Savonlinnassa piikana ja synnyttänyt siellä isäni - ensimmäisen lapsensa, joka oli
lisäksi avioton. Lapsen isä/vaarini, joka oli hämäläinen torpparin poika, oli samaan aikaan merillä ja vailla vakituista osoitetta Suomessa.

Kun toinenkin lapsi oli pian tulossa, pariskunta asettui Helsinkiin ja avioitui. Sen jälkeen lapsen/isäni SYNTYMÄpaikaksi on kirkonkirjoissa merkitty aina Helsinki - eli hänen isänsä kotipaikka, vaikka tosiasiallinen syntymäpaikka oli siis Savonlinna, ja tarkemmin vielä eräs siellä saarella oleva maatila.

Kyllä faijaa kismitti, kun vinoilin miten paljasjalkaisesta savolaisesta oli tullut niin leuhka ja kova stadin kundi. :)
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Stadin kundi kirjoitti:
Aivan. Esimerkiksi 1920-luvun alussa syntynyt isäni oli niin stadin kundi kuin vaan voi olla. Stadilaisena hän ihannoi stadin slangia ja puhui brassaillen sitä kotona ja veljiensä kanssa ja halusi opettaa sen minullekin. Perhe asui Kalliossa, Vallilassa ja lopuksi Töölössä. Kaikkiin asiakirjoihin hän merkitsi syntyneensä Helsingissä ja niin luki passissakin.

Kun sitten 80-luvulla aloin tehdä sukututkimusta, törmäsin Helsingin seurakuntien keskusrekisterissä hänen syntymätodistukseensa. Sen mukaan hänen syntymäpaikkansa olikin Savonlinna!

Nolona tämä "paljasjalkaisena stadin kundina" itsensä aina esitellyt mies ei halunnut avata 'savolaistaustaansa' yhtään.

Muilta sukulaisilta kuulin ja Säämingin kirkonkirjoista vahvistui, että hänen Kymenlaaksossa syntynyt äitinsä/mummoni oli asunut 1920-luvun alussa pari vuotta Savonlinnassa piikana ja synnyttänyt siellä isäni - ensimmäisen lapsensa, joka oli
lisäksi avioton. Lapsen isä/vaarini, joka oli hämäläinen torpparin poika, oli samaan aikaan merillä ja vailla vakituista osoitetta Suomessa.

Kun toinenkin lapsi oli pian tulossa, pariskunta asettui Helsinkiin ja avioitui. Sen jälkeen lapsen/isäni SYNTYMÄpaikaksi on kirkonkirjoissa merkitty aina Helsinki - eli hänen isänsä kotipaikka, vaikka tosiasiallinen syntymäpaikka oli siis Savonlinna, ja tarkemmin vielä eräs siellä saarella oleva maatila.

Kyllä faijaa kismitti, kun vinoilin miten paljasjalkaisesta savolaisesta oli tullut niin leuhka ja kova stadin kundi. :)
Kiitos hienosta tarinasta!
Oma sukuni on tutkimusteni mukaan täysin sekarotuinen, onneksi kukaan ei ole brassaillut stadilaisesta syntyperästään, hämeestä, uudeltamaalta ja varsinais-suomesta me lähinnä ollaan kotoisin.
No, ainakaan geneettisesti periytyviä tauteja ei varmaan löydy, kun esi-isät ja -äidit vaihtoivat välillä paikkakuntaa ja maatakin.
Turkulaisen mieheni kanssa aikoinaan neuvoteltiin lastemme sukunimestä, kerroin hänelle, kuinka Turussa oli venäläisiä varuskuntia ja vielä nykyisin eniten venäläisiä veriryhmiä muuhun Suomeen verrattuna. Siispä lapsille annettiin minun sukunimeni; äiti on aina varma, isä ei! Kirkonkirjoihin merkittiin avioliitossa syntyneet aina lapset isänsä nimiin....
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Sorry vaan jos isä on hämeestä ja äiti kymenlaaksosta ei hän ole silloin savolainen.identiteetti muodostuu siitä missä on lapsuutensa viettänyt.....ei siihen syntymäpaikka vaikuta.....
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Stadin kundi kirjoitti:
Aivan. Esimerkiksi 1920-luvun alussa syntynyt isäni oli niin stadin kundi kuin vaan voi olla. Stadilaisena hän ihannoi stadin slangia ja puhui brassaillen sitä kotona ja veljiensä kanssa ja halusi opettaa sen minullekin. Perhe asui Kalliossa, Vallilassa ja lopuksi Töölössä. Kaikkiin asiakirjoihin hän merkitsi syntyneensä Helsingissä ja niin luki passissakin.

Kun sitten 80-luvulla aloin tehdä sukututkimusta, törmäsin Helsingin seurakuntien keskusrekisterissä hänen syntymätodistukseensa. Sen mukaan hänen syntymäpaikkansa olikin Savonlinna!

Nolona tämä "paljasjalkaisena stadin kundina" itsensä aina esitellyt mies ei halunnut avata 'savolaistaustaansa' yhtään.

Muilta sukulaisilta kuulin ja Säämingin kirkonkirjoista vahvistui, että hänen Kymenlaaksossa syntynyt äitinsä/mummoni oli asunut 1920-luvun alussa pari vuotta Savonlinnassa piikana ja synnyttänyt siellä isäni - ensimmäisen lapsensa, joka oli
lisäksi avioton. Lapsen isä/vaarini, joka oli hämäläinen torpparin poika, oli samaan aikaan merillä ja vailla vakituista osoitetta Suomessa.

Kun toinenkin lapsi oli pian tulossa, pariskunta asettui Helsinkiin ja avioitui. Sen jälkeen lapsen/isäni SYNTYMÄpaikaksi on kirkonkirjoissa merkitty aina Helsinki - eli hänen isänsä kotipaikka, vaikka tosiasiallinen syntymäpaikka oli siis Savonlinna, ja tarkemmin vielä eräs siellä saarella oleva maatila.

Kyllä faijaa kismitti, kun vinoilin miten paljasjalkaisesta savolaisesta oli tullut niin leuhka ja kova stadin kundi. :)
Aha, snadi kartsan kundi ja bulit blääkät ... Hesasta .. ei enää bonjaa et kutsis on hyvä maata, ku soolperi skriinaa ja fogelit sungaa..
:)
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
olevan leuhkat eväät.Eikä aluperäisi helsinkiläisiä voi paljo koska Ruotsi kuningas patisteli Ulvialaisia,Raumalaisia ja länsirannikon asukkaita rakentamaan kaupunkia.
Ilmianna
Jaa
Melko läheisenä voin sanoa, että Seija syntyi Helsingissä, ennen kouluikää muutaman vuoden asunut isän kotitalossa Janakkalan Jokimaalla. Sitten vanhemmat eronneet ja muuttanut äidin kanssa Helsinkiin. Äiti oli voimistelija Anita Lappalainen. Seijan nuorempi edesmennyt täysveli Reijo kävi koulut Jokimaalla mutta Helsingissä hänkin sitten. Urpo piti pitkään kotitilaansa ennen kuin kanttori vakiintui täysiammatiksi. Asui pitkään Kauvatsalla mutta eläkepäiviään vietti Janakkalan Tervakoskella jossa myös kuoli. Kahdesti naimisissa Seijan äidin jälkeen vielä, yhteensä seitsemän lapsen neljän tytön ja kolmen pojan isä, pojista keskimmäinen vielä elossa. Urpo oli varsin Janakkalasta, vanhemmat Konsta Simola ja Elli Koskinen. Hänellä vanhemmat kolme siskoa ja velipuoli.
Ilmianna
Jaa
Ok.
Ilmianna
Jaa
Moni henkilö puhua voi kyllä niitä ja näitä aina silti monille.
Ilmianna
Jaa
Stina Girsin äiti on Urpo Simolan tyttäriä hänkin eli Seijan siskopuoli eikä mikään serkku siis.
Seija on siis Stinan täti.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
Seija itse oli ennen naimisissa Korsuorkesterin laulaja Pekka Hartosen kanssa ja heidän poikansa on hevimuusikko Nico Hartonen. Serkukset ovat sitten siis Stina Girsin kanssa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Hyvä laulaja tämä stinakin on
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Joo.
Ilmianna
Jaa
Urpo teki lauluja ja maalasi tauluja.
Ilmianna
Jaa
Seija vietti kesiä Jokimaalla kävi koulun Helsingissä.
Ilmianna
Jaa
Eronneet ovat Seija Simola ja Pekka Hartonen.
Ilmianna
Jaa
Tavallaan.
Ilmianna
Jaa
Ok.
Ilmianna
Jaa
Sitä halutaan muistaa mikä' tuntuu sopivalta, sukututkimus eri asia. Eikä siinä Helsinkiläisyydessä mitään kehumisen aihetta ole. Suureksi osaksi joilla vain kaksi kättä, mutta ei Black&Deckeriä ja muualta tulleita. Varakkaiden Helsinkiläisten osuus asukkaista häviävän pieni. Lukkari jostain maalta parempi kuin joku helsinkiläinen. Sinänsä sukulaisuudet on selvitettävissä mieskoodista Y-kromosomista 2000 vuotta. Mutta vain onko sukua vai ei. Eniten käytetään aika edullista DNA tutkimusta jolla selviää isyys.
Ilmianna
Jaa
Ok.
Ilmianna
Jaa
Ei ole kun serkun tyttö Stina Girs.
Ilmianna
Jaa
Voi olla Pekankin puolelta Nicon pikkuserkku.
Ilmianna
Jaa
Ketä kiinnostaa, monennenko polven helsinkiläinen joku on? Voi itku ja nauru sentään! Ovatko stadilaiset saaneet teidät narutettua uskomaan omaan paremmuuteensa? Taidatte olla kaikki jostain Pohjois-Karjalasta. Sieltä muuttaneet tunnetusti muuttuvat hetikohta helsinkiläisiksi.

Pohjanmaalla moiselle meriitille nauretaan ja Pohjalaiset helsingissäkin pohjalaisina.
Ilmianna
Jaa
Pohjalaiset PYSYVÄT helsingissäkin pohjalaisina.
Ilmianna
Jaa
Sukututkimus koskee vain ja ainoastaan isälinjaa, eli väite on täyttä huuhaata.
Ilmianna
Jaa
Ihan tarkaan ottaen Stina Girs on Seija äidin sisarpuolen pojan tytär.
Ilmianna
Jaa
Vastustan!
Ilmianna
Jaa

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Sukujuurien vääristely on yleistä?

Äskettäin 70-vuotta täyttänyt Seija Simola, nyk. Franzen kertoo olevansa 4. polven helsinkiläinen. Kirkonkirjat kertovat omaa tarinaansa.
Hänen isänsä Kauvatsan kanttori Urpo Simola syntyi Janakkalassa, kuten myös Urpon isä Konsta Simola. Konstan isä Juho Koukkula puolestaan oli kotoisin Hausjärven Oitista.
Seijan äiti kauppa-apulainen Anita Nyström syntyi Helsingissä, mutta Anitan äiti Hulda Nyström Helsingin pitäjässä (Helsinge) kuten myös Huldan äiti Mathilda Franzen, jonka mukaan myös Seijan nykyinen sukunimi on otettu.
Kovin lyhyeksi jää tämä helsinkiläisyys.
Idols-kilpailussa menestynyt Stina Girs on Seijan serkun tytär.

5000 merkkiä jäljellä

Peruuta