Pelottaako nykyisin enemmän?

Ei matkustelu pelota, vaikka välillä katsellessa lentotapaturmia, mellakoita tai muita ebola uutisia miettii, että koskahan kannattaa jäädä vaan kotiin. Ei tosin ole nyt lähivuosiin mitään saumaa tai halua lähteäkään kummemmin matkustelemaan. Kotimaata pidemmälle.

Ympärsitötuhot, työttömyys yms. mietityttää lähinnä lasten kannalta katsottuna. Millainen tämä maailma tulee olemaan, kun jälkipolvet omat ja muiden lapset tätä tellusta asuttaa. Kaikkeen ei pysty vaikuttamaan siinä määrin, että oikeasti vaikuttaisi isolla volyymilla. Hyvin pieniksi ne omat panokset jää, kun on niin paljon muitakin ihmisiä joiden tekemisiä ei voi hallita tai niihin vaikuttaa. Pitää vaan koittaa omalla kohdalla toimia niin kuin oikeaksi kokee ja katsoa mihin se riittää.

Eikä mua ahdista varsinaisesti, ei jaksaisi elää jos ahdistuisi kaikista epäkohdista. Toki tulee mietittyä sitä omaa panosta ja osuutta asioihin.

Turvallisuus tulee elämänhallinnasta, kyvystä vaikuttaa omiin asioihin ja tietysti pitää osata olla stressaamattakin. Kyllä tuolla kuupassa aina tietoisuus on olemassa, ettei elämä ole turvallista ja kaikki voi äkkiä olla ylösalaisinkin. Ei sitä vaan kannata kaiken aikaa päässään vatvoa ja alkaa pelkäämään. Menee päivä ja asia kerrallaan. Kaikkea ei voi estää parhaalla tahdollakaan.