Suomen valtion velka nousee ensi vuonna 96 miljardiin euroon. Äkkisiltään se tuntuu valtavalta summalta, sillä valtion ensi vuoden menotkin ovat vain runsas puolet siitä.
Mutta yksityiskohtaisempi tarkastelu osoittaa muutakin. Jostakin kumman syystä yleensä puhutaan vain valtioiden bruttoveloista mainitsematta lainkaan, että valtioilla on myös paljon saatavia.
Suomen valtio on muun muassa merkittävä lainanantaja ja sillä on kymmenien miljardien finanssiomaisuus.
Valtion lainasaatavat ja osakesalkku arvioidaan noin 60 miljardiksi euroksi, joten nettovelka nousee ensi vuonna 36 miljardiin euroon.
Korkotuloja, osinkoja, osakkeiden myyntituloja ja muita voittojen tuloutuksia lasketaan kertyvän ensi vuonna lähes 1,87 miljardia euroa. Summa on liki sama kuin korkomenot.
Valtion ja kuntien velat nousevat ensi vuonna yhteensä noin 110 miljardiin euroon. Velka pysyy euromaiden yhteisesti sopimissa rajoissa eli alle 60 prosentissa bruttokansantuotteesta.
Suomen valtiontalous on edelleenkin kestävällä pohjalla, eikä veloistaan huolehtivan maan maine ole vaarassa.
http://www.ksml.fi/mielipide/kolumnit/valtiolla-on-velkaa-ja-saatavia/1233779
Mutta yksityiskohtaisempi tarkastelu osoittaa muutakin. Jostakin kumman syystä yleensä puhutaan vain valtioiden bruttoveloista mainitsematta lainkaan, että valtioilla on myös paljon saatavia.
Suomen valtio on muun muassa merkittävä lainanantaja ja sillä on kymmenien miljardien finanssiomaisuus.
Valtion lainasaatavat ja osakesalkku arvioidaan noin 60 miljardiksi euroksi, joten nettovelka nousee ensi vuonna 36 miljardiin euroon.
Korkotuloja, osinkoja, osakkeiden myyntituloja ja muita voittojen tuloutuksia lasketaan kertyvän ensi vuonna lähes 1,87 miljardia euroa. Summa on liki sama kuin korkomenot.
Valtion ja kuntien velat nousevat ensi vuonna yhteensä noin 110 miljardiin euroon. Velka pysyy euromaiden yhteisesti sopimissa rajoissa eli alle 60 prosentissa bruttokansantuotteesta.
Suomen valtiontalous on edelleenkin kestävällä pohjalla, eikä veloistaan huolehtivan maan maine ole vaarassa.
http://www.ksml.fi/mielipide/kolumnit/valtiolla-on-velkaa-ja-saatavia/1233779
Vastaukset 8
Vanhimmat
Eihän niitä velkoja oikeasti koskaan edes makseta takaisin. Miksei velkaa sitten oteta oman kansan hyväksi, vaan oman kansan oloja vain kurjistetaan?
"Eihän niitä velkoja oikeasti koskaan edes makseta takaisin."
Kyllä velkojen korkoja pitää koko ajan maksaa ja myös velkojakin lyhennellään kun on varaa, jotta korkomenot saadaan pienemmäksi.
"Miksei velkaa sitten oteta oman kansan hyväksi, vaan oman kansan oloja vain kurjistetaan?"
Velkaa on koko ajan otettu nimenomaan kansan hyväksi ylläpidettävien hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen ylläpitämiseksi.
Eikä ole, vaan ulkomaalaisille annettaviksi.
Suomen Pankin osuus on 20 miljardia. Saksan ja Suomen lisäksi eurojärjestelmän harvoja rahoittajamaita olivat Luxemburg, Hollantikriisimaihin juurikaan lupia kyselemättä.
Valtioiden hätäluotot
tukivuoren huippu
Eurovaltioiden ja IMF:n tarjoamat hätäluotot ovat vain pieni osa Kreikan ja muiden kriisimaiden saamasta rahoitustuesta. Suurimmat summat ovat ainakin toistaiseksi liikkuneet kulissien takana huomiota herättämättä.
Siinä kuin euromaiden hätäluotot ja vakausrahaston takaukset ovat suurimmaksi osaksi vasta lupauksia, ovat EKP ja eurojärjestelmän kansalliset keskuspankit panneet toimeksi – satojen miljardien summat ovat jo kiinni kriisimaiden riskeissä.
EKP:n ja euromaiden keskuspankkien tukitoimet ovat vain pieneltä osin julkista ja näkyvää toimintaa.
Suurin osa kriisimaiden tuesta on toteutettu EKP:n ja euromaiden kansallisten keskuspankkien yhdessä muodostaman eurojärjestelmän sisäisinä toimina, joihin EKP sen enempää kuin kansalliset keskuspankitkaan eivät ole erikseen hakeneet valtuuksia kotivaltioidensa parlamenteilta.
Suomen Pankille on kertynyt vastuulleen velkakriisiin liittyviä saatavia tulkinnasta riippuen jopa 20 miljardia euroa.
Velkakirjaostot pieni
osa EKP:n tukitoimista
EKP herätti laajaa huomiota vuosi sitten, kun se lähti eurovaltioiden velkakirjamarkkinoille ja ryhtyi ostamaan kriisivaltioiden velkakirjoja. Tukiostojen selitys oli, että EKP halusi "varmistaa rahapolitiikan välittymistä".
EKP ei ole kertonut velkakirjaostoistaan kuin niiden yhteismäärän, runsaat 70 miljardia euroa. Markkinatoimijat ovat arvioineet, että Kreikan valtion velkakirjoihin olisi käytetty noin 50 miljardia euroa, loput Irlannin ja Portugalin valtionlainoihin.
Ostetut velkakirjat ovat markkina-arvioiden mukaan olleet suurimmaksi osaksi korkeintaan muutaman vuoden mittaisia velkakirjoja. EKP:n arvioidaan maksaneen velkakirjoistaan keskimäärin 80–85 prosenttia niiden nimellisarvosta.
Lievä alennus ostohinnassa tarkoittaa, että EKP:n "sijoitukset" kestäisivät keskimäärin 15–20 prosentin arvonalennuksen ennen kuin EKP joutuisi kärsimään mahdollisessa velkasaneerauksessa tappioita.
Jos velkakirjaostoihin liittyvä sijoitusriski jaetaan euromaiden keskuspankkien kesken niiden niin sanotun EKP:n pääoma-avaimen mukaisin osuuksin, on Suomen Pankin osuus sijoituksesta 1,8 prosenttia eli 1,3 miljardia euroa.
Osa kriisimaiden rahasta
peräisin Suomen Pankista
Tähän keskuspankkirahoitukseen liittyviä riskejä euroma
Suomen Pankin osuus on 20 miljardia. Saksan ja Suomen lisäksi eurojärjestelmän harvoja rahoittajamaita olivat Luxemburg, Hollanti ja yllättäen myös Italia
Target-järjestelmän ylijäämäiset keskuspankit Saatavat eurojärjestelmän keskuspankeilta, mrd eur
Saksa 326
Luxenburg 68
Hollanti 41
Suomi 20
Italia 4
Velalliset ei mahdu, käy tuiolla
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2011/06/08/ekp-ei-lupia-kysele-eurokriisin-pimea-puoli/20118036/12?n=1
Kotitalouksien velat nousivat uuteen ennätykseen äsken lienevät n. 120 mrd euroa. Kotitalouksilla on merkittävät määrät sijoituksia ja talletuksia ym. saatavia mutta kyllä ne lainat pitää silti hoitaa.
minua suoraan sanoen Wituttaa kun luen tätä.
Miten paljon olisimme säästäneet jos olisimme pysyneet markassa
niinkuin omissa valuutoissaan on,Ruotsi,Tanska, Norja, Britit
onko muitakin?
Meidän on erottava koko puljusta, nyt ollaan
http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/77897-evm-sopimus-allekirjoitettu-ja-velkaministerio-osakeyhtio-perustettu
uomen takausten määrä pelkästään ERVV:ssä on nousemassa 7,9 miljardista eurosta jopa 17,5 miljardiin euroon. Kun näihin vastuisiin lisätään kahdenväliset lainamme yli 2 miljardia euroa (Kreikka, Islanti, Latvia) sekä osuutemme komission, kansainvälisen valuuttarahaston ja Euroopan keskuspankin lainoituksesta kriisimaille, on Suomen rahoitusosuus kansantalouteemme ja valtion budjettiinkin (n. 50 mrd ı) nähden kestämättömän suuri.
EVM:n osalta Suomen tilanne ei parane. Valtion budjetin kautta joutuisimme toimintaa pääomittamaan lähes 1,5 miljardia euroa ja antamaan takuita yli 11 miljardia euroa.
Tuo 1,5 miljr. annettiin jo ja sitä vartennotettiin lainaa, luovuimme myös korkotuotoista joita muut maat saavat , saanemmeko näitä koskaan pois.
lukekaa tuo kokonaan ja ne muutkin.