Suhde päättyi ja en oikein edes tiedä miksi vaikka kaikenlaista on ollutkin. Tunteet ei kuitenkaan ole kuolleet varmaan kummaltakaan puolelta tai näin luulen, en tiedä.
Miten te toimitte, haluatteko te tietää toiselta osapuolelta miksi suhde päättyi? Soitteletteko jatai viestittekö känniviestejä ja tilityksiä tai selvinpäinkin? Mitä ajattelette jos tälläisiä saatte? Itse olen itseni hillinnyt, tosin yhden viestin olen laittanut ja enempää en laita vaikka mieleni tekisi saada selville kaikki mikä meni pieleen. Pahinta on kun ei tiedä.
Miten te toimitte, haluatteko te tietää toiselta osapuolelta miksi suhde päättyi? Soitteletteko jatai viestittekö känniviestejä ja tilityksiä tai selvinpäinkin? Mitä ajattelette jos tälläisiä saatte? Itse olen itseni hillinnyt, tosin yhden viestin olen laittanut ja enempää en laita vaikka mieleni tekisi saada selville kaikki mikä meni pieleen. Pahinta on kun ei tiedä.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Voimia sulle. Älä jää yhteen pask!aiseen roikkumaan. Uusia mukavia miehiä on maailma täynnä. Et kertonut kauanko suhteenne kesti, mutta jos alle vuodeen, unohda se vaikkakin olisi vaikeaa. Ikävää, että et saanut tietää syytä suhteen päättymiseen. Itse sain kuulla mitä moninaisenpia syitä, mutta yhtäkään syytä en uskonut. Että joku voisi sellaisten syiden vuoksi lopettaa suhteen. Viimeisessä suhteen päättämisviestissä sitten luki, että hänen puoleltaan ei vain tullut kipinää eli hän ei vain rakastunut noiden neljän kuukauden aikana. Itse kuitenkin luulin, että hän olisi rakastanut. Niin hyvin hän näytteli. Tuli silloin itselle vähän hyväksikäytetty olo. Uskon, että sinunkin tapauksessa jättäminen johtui juuri tuosta rakastumisen tunteen puutteesta. Toiset kun etsivät jotain ihmissuhdetta suurempaa muiden kustannuksella.
Kuinka ei voi tietää MIKSI oma suhde päättyi? MITEN tämä suhde sitten päättyi? Avaa tilannetta vähän enemmän.
Kun se vaan päättyy. Ole onnellinen jos et ole kokenut moista, se on kaikkein kamalinjta mitä voit kokea. Varsinkin jos toinen sanoo että rakastan ja haluan sun kanssa perheen ja olla yhdessä ja sitten vaan loppuu etkä tiedä miksi. Se jää kaiveleen niin helkkaristi, ettei siitä toivu niin vaan samalla tavalla kun jos tietäisi syyn. Sitä jää niin kuin elätteleen toivetta yhteenpaluusta jos toinen sanoo noin, ei sano suoraan ettei halua olla, mutta teot puhuvat toista. Menee niin luotto ihmisiin, ettei sitä uskalla enää niin vaan heittäytyä ja rakastua. Itse ainakin olen loppujen lopuksi herkkä ihminen tunneasioissa, että en pysty heti luottamaan ihmisiin ja unohtamaan edellistä kun ei ne tunteet katoa noin vaan mihinkään ja sitä miettää mikä itsessä oli vikana sitten vai oliko se toinen vaan tunteeton pelimies.
Ja siis haluaisin niin soittaa tai ainakin viestiä miehelle ja "vaatia" kertomaan syyn. Mulla on paska olo ja hän on sen aiheuttanut, niin musta mulla on oikeus tietää. En tiedä olenko ihan pöhkö, mutta tältä musta tuntuu. Musta ihmisillä, aikuisilla ihmisillä, on joku vastuu vastata tekemisistään eikä ihmisiä voi kohdella miten sattuu. Mutta onko se sitten liikaa pyydetty? Tuntuu että jos toinen onkin vaan pelannut jotain peliä, mitä en toisaalta kyllä usko, niin teen itsestäni vaan täysin naurettavan pellen olemalla yhteydessä. Mutta kun haluan tietää. Selvinpäin olisi ehkä viisainta tämäkin asia hoitaa, kun se känniavautuminen lähtee kuitenkin jossain vaiheessa.
Jos suhteenne oli lyhyt ja hän lopetti sen "puun takaa", niin itse en perään soittelis. Tuskin tulet saamaan yhtään tyydyttävää vastausta, jos sitä et tähän saakka ole saanut. Miksi ihmeessä et voi vaan hyväksyä, et tyyppi ei halunnut enää jatkaa teidän juttua. Oli syy mikä tahansa. Hän ei selvästikään tuntenut sua kohtaan tarpeeksi voimakkaasti, ku ei halunnut sun kanssa jatkaa. Anna olla. Jatka omaa elämääsi äläkä tee itsestäsi naurettavaa.
Mieti myös omaa alkoholinkäyttöäsi. Jos tilanne on se, ettet pysty hallitsemaan itseäsi kännissä, niin aika pahalta kuulostaa. Mikään ei ole säälittävämpää kuin überpleksit tyyppi, joka sönköttää jotain känniääliöläppää yöllä eksälle.
Eli vedä ittes pokiin ja jatka elämääs. Yritä päästä tosta itsekeskeisyyden tilasta. Kundi ei ole sulle mitään velkaa eikä sen tarvi mitään selitellä. Se jätti sut.
No mun alkoholinkäyttö on ihan hallinnassa. Suhteen jälkeen nyt kännissä tulee ihan normaalistikin tila, että tulee mieli ottaa yhteyttä siihen exään ja tilittää, en varmaan ole ainoa. En tosiaan sitä halua tehdä, puhelin kun on aina mukana niin se on vaan liian helppo tehdä.
On se helppoa olla hra Huu, tunteeton ihminen joka ei välitä muista ihmisistä yhtään, vaan on sitä mieltä että ihmisiä saa kohdella miten sattuu.
Olen samaa mieltä kuin hra Huu, enkä silti tarkoita, että ihmisiä saa kohdella miten sattuu. En näe, miten se sinun onnellisuuttasi lisäisi, jos mies antaisi jonkin syyn.
Päätä, että otat aikalisän ja esimerkiksi parin kuukauden kuluttua sallit itsellesi ottaa häneen yhteyden (selvinpäin) ja kysyä, mitä oikein tapahtui. Jos se vielä silloin tuntuu tarpeelliselta.
Ei onnellisuutta, mutta helpompi päästä yli. Esim jos miehellä olisi toinen, niin mies olisi mielessäni täysi sika ja en todellakaan haikailisi perään.
Jos kerran olet päättänyt soittaa niin soita, miksi edes kysyit täältä? Itse en soittele enkä tekstittele sen jälkeen, kun toinen on ilmoittanut ettei halua jatkaa, koska haluan säilyttää omanarvontuntoni sekä omissa että hänen silmissään.
Tuommoissessa suhteen alkuvaiheessa tapahtuvassa erossa ei normaalisti ole mitaan selkeaa syyta; "jattajan" mielessa suhde ei vain jostain syysta toimi. On se etaisyys, yhteisten harrastusten puute, arsyttavat tavat, vastenmieliset vanhemmat, vaaranmerkkinen auto. Seurustelu on koeaikaa, jolloin katsellaan, josko yhteinen polku loytyy ja yhdessa ja kahdestaan muiden kanssa tuntuu mukavalta. Molemmilla on oikeus jossain vaiheessa todeta, ettei se nyt sitten onnistunut tama homma. Miksi sitten ei sanota sita, miksi ei onnistu. Voihan olla, etta toinen sanoo, mutta sina et sita syyksy hyvaksy. Tai toinen ei halua sanoa jotain, mika sinua loukkaisi.
Kaiken kaikkiaan, toiselta on mahdoton saada vastausta, joka oloa helpottaisi. Ero, ei sen syy, on se joka raastaa. Siis olettaen, etta eron hyvaksyy. Jos et sita hyvaksy, odotat syyta, joka on jotenkin sellainen, minka jotenkin pystyisit muuttamaan ja siten saamaan toisen takaisin. Mutta tuo on turhaa, koska ei sita ihan pikkuasioista suhteita lopeteta. Auton vaihto tai tukan varjays ei muuta mitaan.
Olin pari kuukautta sitten jattavana osapuolena, joten katselen asiaa (talla kerralla) silta kantilta. Muutamalle kommentoijalle voin sanoa, etta ei se jattajakaan aina hirvio ole eika hankaan tuskatta huomiseen heraa.
Erinomainen kirjoitus!
Minun mielestäni suhteen päättyessä molempien on hyvä tietää syy, miksi kävi miten kävi. Tämän jälkeen ei enää pidä olla missään yhteyksissä. Kun suhde päättyy, paluuta entisen ei ole, miksi siis tuhlata energiaa asian vatvomiseem.
Timot ei kerro syitä, eikä vastaa seurauksista.
Itseäkin ärsyttää että nainen ei voinut kertoa syytä vaikka kysyin.
Se että nainen vastaa vain että ei sussa ole mitään vikaa ja tyyliin vaan kehuu niin mistä tiedät mikä sussa oli turnoff ja siinä on suuri vaara toistaa virheet seuraavan naisen kanssa.
Jos sinulle syytä ei kerrottu, niin se johtuu siitä, että sinussa on jotain erityistä vikaa. Olet joko liian pieni, tylsä tai köyhä. Naiset luulevat olevansa jaloja ja tekevänsä oikein, kun eivät loukkaa miehiä kertomalla oikeita syitä. Siinä naiset ovat väärässä, mutta tämä asia tuskin koskaan tulee muuttumaan.
Nyt sitten vasta kyselenkin ja kaivan sen totuuden esille.
Jotain erityistä vikaa pakosti on kyllä mitä hän ei vain kerro loukkaamisen pelosta, mutta olen tässä itsekin arvellut menee tuohon tylsyyden piikkiin, keskustelu olisi nimittäin voinut sujua paremmin ja sitten luulisin osasyyn olevan myös heikko koulutukseni/ammattini.
Mä en ainakaan tajua miksei voida sanoa suoraan. Jos seksi ei toimi, voi sanoa, tuskin yllätys kummallekaan. Jos ei mitään yhteistä, voi sanoa. Jos toiveet erilaiset voi sanoa. Jos ei kehtaa sanoa et joku on vaikka tylsä, niin keksii sit vaikka et meil ei synkkaa. Mutta kun ei sanota mitään, niin onko pahempaa! Sitten toinen vaan pohtii omia vikojaan, vaikka syy ei ees olisi ees hänen vikansa. Parin viikon tapailut ehkä eri, mutta jos kuukausiakin jo tapailtu tiiviisti tsi seurusteltu, niin kyllä voisi olla rehti ja kertoa.
Itselläni oli kanssa monia vuosia sitten kaukosuhde ja ihastuin tähän naiseen ensinäkemältä ja suhteemme kesti useamman kuukauden.
Hän katkaisi yhteydenpidon ykskaks vailla mitään selityksiä ja se oli raastavaa että miksi?
Tapasin hänet sattumalta uudestaan vuosien jälkeen ja menin pokkana kysymään että miksi hän näin teki selittämättä.
Vastaus tuli siten että edes minuun katsomatta "että en ollut hänelle se oikea" .
Tajusin myöhemmin kyllä olleeni edellisen suhteen laastari ja hän ehken jatkoi sitä suhdetta tai sitten ei...että olin vain välivaihe että hän jatkoi elämäänsä.
Vieläkin monien vuosienkin ja useampien omien suhteidenkin jälkeen muistelen välillä häntä haikeudella mutta elämä jatkuu ja tämä on muisto vain menneestä.
Meillä on exän kanssa lapsia, että pakkokin olla väleissä. Keskustellaan me sitten salaa puolisoiltamme muustakin. Lähinnä ruokavalioista, paskoista nykyisistä parisuhteistamme, seksielämästämme, muista säädöistämme ja mitä nyt sattuu. Exällä on tunteita mua kohtaan. Mulle ex on kaveri muitten joukossa. Vähän kuin veli joten romanttiset ajatukset on aikalailla yök. Tottakai välillä tapellaan, mut sekin on semmosta oman elämänsä kanssa kiukuttelua ja nykyisille puolisoille pidettyä esitystä.
Yleensäkin pettäminen on surullista, mutta se että sen tekee exän kanssa kuten sinä on vieläkin valitettavampaa.
Ai mä vai? En mä exän kanssa mitään säädä. Kyllä sillä on ihan omat säädöt ja mulla omat. Pettää meidänkin puolisot meitä, että mitä väliä.
Kuten totesin, surullista :(