16 megapikseliä vs 20.1 megapikseliä

Riippuu kennon koosta ja laadusta, mutta jos ovat muuten samanlaisia niin 16 megasessa on parempi dynamiikka ja 20 megasessa suurempi erottelukyky.

Kuvanlaatu perustuu ihan muihin asioihin kuin pikseleiden määrään.

Kennojen ominaisuudet ovat hiljalleen kehittyneet. Jos kennot ovat samanikäisiä ja keskenään vertailukelpoisia teknologialtaan, niin suuremman resoluution tarjoava 20-megainen antaa hyvissä olosuhteissa otettuihin kuviin ainakin periaatteessa enemmän suurennus-/rajausvaraa. Vähemmässä valossa taas 16-megainen saattaa tuottaa laadukkaampaa kuvaa (vähemmän kohinaa, enemmän dynamiikkaa).

Itselläni on pokkarissa 12 Mpix ja järkkärissä 16 Mpix. Molemmat riittävät tarpeisiini mainiosti. Jälkimmäisen erottelutarkkuus riittää laadukkaisiin A3-kokoisiin kroppaamattomiin suurennoksiin enkä ole ainakaan toistaiseksi osannut kaivata sen enempää.

Turhaa touhua koko vertailu noiden kesken. Ihmissilmälle on samantekevää kummalla megepikselimäärällä kuvaa. Mieluummin panostaa rahallisesti vähemmän turhuuteen. On kuin vertailisi volvoa ja bemaria. Kmpikin on riittävän hyvä tarkoitukseensa. Ehkä liiankin tyyriitä kun ajatellaan sitä puolen tunnin istumista siinä...
Jos tekee seinän kokoisia suurennoksia, tulee optiikka ja kenno tärkeiksi. Muuten tavallinen harrastaja on tyytyväinen 7 megan kennoonkin kun suurennos rajoittuu A4 kokoon.

Mulla on 2008 ostettu canonin pokkari 7 megalla ja nikonin järkkäri d700. Kuvanlaatu on kummassakin loistava. Harrastajalle harrastajakoossa.

Järjestelmäkameran mukaan otto /mukana kuljetus on tietynlaista tavaran rahtaamista. Olkapää tai kaula on koetuksella ja takuulla saa jännetupin tulehdukset lihasten kokoaikaisesta jännitystilasta (töissä sitä saa riittävästi).

Suunnittelen siirtyväni pienikokoiseen kompaktikameraan, mieluusti vesitiiviiseen.
Kameralta edellyttäisin tiettyjä samoja ominaisuuksia kuin järkkärillä on. Itse optiikka ja kompaktin tele riittää mainiosti. Kamerassa saisi olla syvyysterävyyden säätömahkut ja liitäntäjalka ulkoiselle mikille, jalustakierre ja näyttöruudun lisäksi optinen etsin.
Se miksi siirryn, vältyn lisäoptiikalta ja valtavan painon kuskaamisesta. Mieluusti otan pitkille metsäretkille muutakin kannettavaa reppuun kuin kameravarustus.
Nykykompaktilla paino max 500 g pärjää tavallinen taavi kivasti.
Totta mooses, jos kuvaa lintuja tai muuta sellaista, on iso järkkäri paras vaihtoehto. Mutta se rahtaaminen....

Pitääkö pokkarin mahtua taskuun?
Fujifilm X100S = 127 x 74 x 54 mm
Panasonic LF1 = 103 x 62 x 28 mm

Olen myös kompaktiin siirtyvä. Kiitos asiallisista tiedoista.
Syynä siirtyä kompaktiin on tosiaan tuo rahtaaminen ja tilaa vievät apparaatit.
Kameran lisäksi on mukana kiikarit, termospullo, vettä, evästä, banaani ja välipalaa. Pikkukirves ja varavaatetusta tarpeen mukaan, ehkä jalustakin. Muutakin pikkusälää on jonkin verran mukana mm puhelin, peili (silmässä roska), tupakat jne.
Kamera ja kiikarit ovat esillä repun ulkopuolella hihnoilla ja 300n putki on repussa.
Reppu on siis aika täysi vaikka kamera ei siellä olekaan.
Olkapäällä tai kaulassa kantaminen on tosi vastenmielistä ja rasittavaa. Lisäksi saa varoa kolhiintumista ja roskaantumista
Runko, nikkorin zoomi 18-105 ja 300 mm pois niin paino putoaa. Nämä korvaisi yksi ainoa n500g painava kamera.

Laitoin järkkärin kaappiin odottamaan tarvittavaa käyttöä.
Nykyisin "aina mukana" kamerana Sony RX 100 mk2.
Kamera on PIENI ja todella hyvä ja monipuolinen, ei häpeä yhtään omistamieni Canonin punapantaisten rinnalla.
Lisälaitteet vain ovat jumalattoman hinnakkaita!