Taskurahoista

Joka maassa on oma minimi, joko laissa/säädöksissä määrätty tai muuten vain yleisti hyväksytty summa. Jossain maissa se myös vaihtelee alueittain, esim. Sveitsissä on eri kantoneissa eri säädökset.
Itse olen Sveitsissä Luzernin kantonissa ja saan minimin eli 700 frangia (reilu 500€) kuussa eikä siitä oteta minulta mitään vähennyksiä (vaikka säädösten mukaan siitä saa vähentää muutaman kympin kuluja). Sen lisäksi minulla on perusedut, vakuutus, lennot, puhelinliittymä, ylläpito ja kortti julkisiin.

Palkasta maksan itse kaiken, mitä kodin ulkopuolella teen ilman perhettä. Jos olen perheen mukana jossain, he maksavat esim. ruuat ja pääsymaksut. Maksan itse bensat, jos käytän autoa omiin tarkoituksiin.

Sveitsi on kallis maa, joten täällä tuo minimi on aika suuri. En silti menisi halvemmassakaan maassa perheeseen, jossa saisin alle 400€ kuussa edut, koska haluan matkustella vapaalla. Kyllähän 200€ riittää mainiosti pikkushoppailuun lähikaupungeissa tai bilettämiseen, mutta itse en välitä sellaisesta, vaan haluan käydä mahdollisimman monissa paikoissa tämän vuoden aikana, myös naapurimaissa. Olisi myös hienoa, jos malttaisin laittaa vähän rahaa säästöönkin :D

Aupairina olo on kuitenkin TYÖTÄ ja aika rankkaa sellaista (paitsi jos töitä on 10h viikossa jolloin vahdit kilttiä rauhallista kirjoja lukevaa lasta) ja kyllä siitä kannattaa vaatia työmäärää vastaava palkka. Älä ajattele sitä viikkorahana, koska et kuitenkaan ole kotona omassa perheessä, jossa saat tarvittaessa lisää rahaa isoihin ostoksiin ja vanhemmat maksaa lomailut jne. Olet vieraassa perheessä vieraassa maassa ja itsestäsi ja rahoistasi vastuussa. Jos vielä maksat vaikka puhelinliittymän tai kielikurssin itse, 200 eurolla ei paljon shoppailla, juhlita tai seikkailla.

Aupairin olisi aina hyvä pitää säästössä sen verran rahaa, että jos perheessä yhtäkkiä tilanteet kuumenee ja tuntuu, että pakko päästä pois/kotiin, on varaa lentää Suomeen tai vaihtaa perhettä tms. Tai minkä vain tilanteen varalle hätärahaa. Vaikka teillä olisi paperiasiat ja vakuutukset ja kaikki kunnossa, perhe voi heittää sinut pihalle koska tahansa ja siinä olet sitten vieraassa maassa yksin itkemässä jossain kunnantalolla tai Suomen suurlähetystössä tai vastaavassa. Ja jos haluat lähteä, sinulla on kuukauden irtisanomisaika. Kuukausi on pitkä aika, jos sinua kohdellaan huonosti. Jos haluat lähteä nopeammin, rikot sopimusta eikä perhe ole velvollinen maksamaan lentojasi eikä välttämättä suostu maksamaan mahdollisia maksamatta olevia palkkoja lähdöstäsi kuultuaan.

Lomat tai vapaapäivät eivät vaikuta palkkaan, se on sama joka kuussa. Ylitöistä tietty korvaukset. Maasta riippuen aupairille kuuluu vuodessa 4-5 viikkoa palkallista lomaa (ei siis vähennä sen kuun palkkaa vaikka pitäisit viikon tai pari lomaa kalenterikuukauden sisällä). Lomat pitää sopia etukäteen niin, että ajankohta sopii perheelle.

Kannattaa siis sisäistää, että aupairina olo on työtä, joka on rankkaa. Muiden aupairien kanssa jutellessa on huomattu, että lähes poikkeuksetta perheen vanhemmat tuottavat enemmän vaivaa ja väsymystä kuin lapset. Lastenhoito on helpoin osa, siihen päälle siivoamista, mahdollista parisuhde/perheriidan välikätenä olemista, vanhempien ongelmien ja stressin kaatamista niskaasi, valittamista pikkuasioista, palkanmaksua myöhässä... Paljon on tietty hyvääkin ja kokonaisuutena aupairius on plussan puolella, mutta älä unohda/väheksy työn rankkuutta ja vaadi aiitä kunnon korvaus. Sitten on myöhäistä pyytää palkankorotusta, kun työ osoittautuukin rankemmaksi kuin miltä sopimusta tehdessä kuulosti. Varaudu siis kaikkeen ja pyydä heti kättelyssä summaa, joka on enemmän kuin vain tarpeeksi.