Miksi näillä palstoilla käy

yleiskuvani näistä

enimmäkseen sellaisia ja jotka jo nykykristikunnassa ovat vähemmistössä (siis vaikka olisivatkin tulleet kertapamauksella uskoon, useimmat silti jo pystyvät ymmärtämään heistäkin, ettei se kaikilla samalla tavalla mene, eikä ole minkäänlainen merkki paremmasta "uskovuudesta") ja jotka ovat kertapamauksella tulleet uskoon ja sitten epäilevät tosiaan kaikkia muita, jotka saattavat lähestyä Herraansa varovaisemmin ja asiat kirkastua hitaasti tavallaan ja joka tapa on usein paljon kestävämpi kuin haihtuvat kokemukset. ja mikä itse asiassa on juuri ollutkin heidän parjaamiensa kirkkojen tehtävä, siis kestäväisyys ajassa.

Nimittäin joistakuista kertaheitolla tulleista saa jopa kuvan, että pitää keinotekoisesti pitää yllä jonkinlaista uskovaisuuden olotilaa, tai että itse uskovaisuudesta tulee se pääasia. Meillähän on lisäksi täällä eräs henkilö, joka sanoo olleensa uskossa ja oliko se 30 v. tuon olotilan jälkeen, tullutkin ateisti. Eli täytyy olla siis joukossa paljon niitäkin, joilla on vain ollut jonkinlainen suggestion kaltainen olotila, jossa sitten on keinotekoisesti pysytelty syystä tai toisesta (ystävät jne., kliffaa tekemistä jne, vaikka ei olla välttämättä tiedostettu asiaa). En nyt väitä tietenkään, että heistä kaikki tällaisia olisivat, mutta ihmetyttää tuo hinku, jossa sitten aletaan vääntämään maailmanloppuun asti lapsikasteista ja kaikesta omasta huonosta käytöksestä huolimatta kuvitellaan itseään vielä uskovien päämieheksi vähintään neuvoja muille antamaan.

64

105

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • yleiskuvani näistä

      Sanon tämän siis sen takia, että tämä on ollut suuri yllätys palstoja lukiessani, tämä ylenmääräinen uskoon tulleiden kertapamahduksella muiden tuomitseminen ilman muuta ei-uskoviksi. Kristillisistä lehdistähän ei kuitenkaan tätä kuvaa saa, vaan päinvastoin, monet jotka kertaheitolla ovat tulleet uskoon, ymmärtävät yllättävän paljon jo eri tavoista Kristuksen kirkastumisessa itsekullekin ja ihmisten erilaisista poluista Jumalan tykö.

      Siksi ihmettelen tätä suurta edustavuutta täällä ja jatkuvaa jankutusta ja luuloa omasta uskonsa paremmuudesta (ja seuraavaksi sitten alkaakin kastevääntö yleensä).

      Luulisin jopa, että tuollainen käytös estää useimpia etenemässä matkallaan, sillä väärään aikaan häiritty voi todellakin lähteä sitten takapakkia tai edetä vielä hitaammin matkallaan tai vain saada väärän käsityksen. Osaan kuvitella, minkälaisen kuvan sitten jo vieraantuneet saavat koko asiasta. Yleensähän noilla yksilöillä on sitten vielä outo käsitys muutenkin, he pauhaavat lähinnä täällä sen vuoksi, että luulevat muiden ilman muuta joutuvan kadotukseen. Miksi Jumala lähettäisi tällaisia kertomaan näin tärkeästä asiasta? Joita ei kukaan voi ottaa vakavissaan? ei edes toinen kristitty.

      • -..-.-

        Kirje efesolaisille 1
        Hänessä on teihinkin, sittenkuin olitte kuulleet totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin, uskoviksi tultuanne pantu luvatun Pyhän Hengen sinetti

        "Sanon tämän siis sen takia, että tämä on ollut suuri yllätys palstoja lukiessani, tämä ylenmääräinen uskoon tulleiden kertapamahduksella muiden tuomitseminen ilman muuta ei-uskoviksi. "
        Etkö itse tee samoin ? Arvostelet heitä .
        "Miksi näillä palstoilla käy
        yleiskuvani näistä enimmäkseen sellaisia ja jotka jo nykykristikunnassa ovat vähemmistössä " Jeesuskin oli vähemmistössä ja varoitti kulkemasta vain joukon mukana, ilman omaa suhdetta häneen. Ja varoitti fariseuksista.

        Onko joku pyytänyt sinua tekemään ANALYYSIÄ tästä palstasta ? Tämä on YLEINEN PALSTA, ei mikään yksien hiekkalaatikko.


      • yleiskuvani tästä
        -..-.- kirjoitti:

        Kirje efesolaisille 1
        Hänessä on teihinkin, sittenkuin olitte kuulleet totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin, uskoviksi tultuanne pantu luvatun Pyhän Hengen sinetti

        "Sanon tämän siis sen takia, että tämä on ollut suuri yllätys palstoja lukiessani, tämä ylenmääräinen uskoon tulleiden kertapamahduksella muiden tuomitseminen ilman muuta ei-uskoviksi. "
        Etkö itse tee samoin ? Arvostelet heitä .
        "Miksi näillä palstoilla käy
        yleiskuvani näistä enimmäkseen sellaisia ja jotka jo nykykristikunnassa ovat vähemmistössä " Jeesuskin oli vähemmistössä ja varoitti kulkemasta vain joukon mukana, ilman omaa suhdetta häneen. Ja varoitti fariseuksista.

        Onko joku pyytänyt sinua tekemään ANALYYSIÄ tästä palstasta ? Tämä on YLEINEN PALSTA, ei mikään yksien hiekkalaatikko.

        Tuo on myös yksi tuntomerkkinne. Olette oman käytöksenne vuoksi jääneet johonkin vähemmistöön ja luette sitten Raamatusta, älä pelkää sinä piskuinen joukko ja näin sitten eräänlainen kierre on valmis. Tulee siis luulo omasta pienen joukon pelastumisesta ja hätä kertoa muille, vaikka kuinka ala-arvoisesti , naurettavasti, huonokäytöksisesti, sillä pääasia huonon käytökseen sallimiseen on keksitty itselle, että muka pelastaa ihmissieluja kadotukselta. Kuitenkaan yksikään näistä ei olisi koskaan saanut esim. itseäni uskomaan yhtään mihinkään. Kyllä se jostain muualta on tullut, muiden onneksi onnistuneempien kristityiden kautta (ovat sitten tulleet tai ei kertaheitolla uskoon, tai kuka milläkin tavalla). Siis kiihkottomampien taholta ja yleensä että ylipäätään kirkkoa on ollut olemassakaan. Itse asiassahan Raamattu on kaikkein tehokkain tässä, eikä se olisi säilynyt tietenkään, ilman kirkkoja. Usein sekoitatte sen lisäksi nykylänsimaailman tilan yleensä luterilaisuuteen. Tämähän on vain ihan Uudessa Testamentissakin jo todettu, että näin lopulta käy, ihmiset luopuvat Jumalasta (enkä tarkoita pelkästään ateismia, vaan yleensäkin kristinuskon rapistumista). Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, ollaanko jostain tietystä kirkosta tai kristillisesta haarasta, milloin kastetaan jne., vaan ihan vain yleistasolla kristinuskon rappeutumisesta. Yleiskuva on siis, että täällä käy aggressiivisia ja vihamielisiä kristittyjä, enkä minä puhu pelkästään tästä palstasta.


      • -..-.-
        yleiskuvani tästä kirjoitti:

        Tuo on myös yksi tuntomerkkinne. Olette oman käytöksenne vuoksi jääneet johonkin vähemmistöön ja luette sitten Raamatusta, älä pelkää sinä piskuinen joukko ja näin sitten eräänlainen kierre on valmis. Tulee siis luulo omasta pienen joukon pelastumisesta ja hätä kertoa muille, vaikka kuinka ala-arvoisesti , naurettavasti, huonokäytöksisesti, sillä pääasia huonon käytökseen sallimiseen on keksitty itselle, että muka pelastaa ihmissieluja kadotukselta. Kuitenkaan yksikään näistä ei olisi koskaan saanut esim. itseäni uskomaan yhtään mihinkään. Kyllä se jostain muualta on tullut, muiden onneksi onnistuneempien kristityiden kautta (ovat sitten tulleet tai ei kertaheitolla uskoon, tai kuka milläkin tavalla). Siis kiihkottomampien taholta ja yleensä että ylipäätään kirkkoa on ollut olemassakaan. Itse asiassahan Raamattu on kaikkein tehokkain tässä, eikä se olisi säilynyt tietenkään, ilman kirkkoja. Usein sekoitatte sen lisäksi nykylänsimaailman tilan yleensä luterilaisuuteen. Tämähän on vain ihan Uudessa Testamentissakin jo todettu, että näin lopulta käy, ihmiset luopuvat Jumalasta (enkä tarkoita pelkästään ateismia, vaan yleensäkin kristinuskon rapistumista). Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, ollaanko jostain tietystä kirkosta tai kristillisesta haarasta, milloin kastetaan jne., vaan ihan vain yleistasolla kristinuskon rappeutumisesta. Yleiskuva on siis, että täällä käy aggressiivisia ja vihamielisiä kristittyjä, enkä minä puhu pelkästään tästä palstasta.

        Miksi moinen paasaus, mutta et kykene vastamaan kysymyksiini ? Ja edelleen ARVOSTELET,nyt minua.Oletko ihan terve ?


      • yleiskuvani tästä
        -..-.- kirjoitti:

        Miksi moinen paasaus, mutta et kykene vastamaan kysymyksiini ? Ja edelleen ARVOSTELET,nyt minua.Oletko ihan terve ?

        Ihmettelin todellisuudessa, miksi et kristittynä ymmärtänyt sangen selkeätä tekstiäni. Vai etkö ole lukenut Raamatusta, mitä Jeesus sanoo, siitä lähteestä?

        Etkö ole koskaan kuullut sanontaa, kannettu vesi ei kaivossa pysy?

        Ilmaisin itseäni lyhyesti ja selkeästi, mutta sinä sen väänsit joksikin omituiseksi ja arvostelit kaiken lisäksi, joten annoinpa tulla.

        Mitä hyötyä kristikunnalle itse arvelet olevasi tuollaisista yksittäisistä riitelijöistä, joista nyt tuossa alussa kuvailin? Ei ole juolahtanut mieleesi, että kaikki ihmiset eivät lue kristillisiä lehtiä ja näin ollen eivät tiedä totuutta, vaan näillä palstoilla käyvät yksittäiset aggressiiviset kristityt pilaavat kaiken maineen ja antavat lisäksi sen kuvan, että muka kaikki riitelisimme keskenämme. Yleensä kuitenkin onkin sitten kyse jostain oudosta porukasta, joka on saanut päähänsä, että vietetään "sapattia" väärän päivänä tai muuta. Ja tämä asia on todellakin silmiinpistävä täällä. En todellakaan itse tiennyt tällaisten olemassaolosta, ennen kuin Suomi24:lle eksyin uskontopalstoille. Kun sentään vapaat suunnat ovat aikamoinen vähemmistö, miten he saavat näin suuren metelin aikaan ja kristikunnan yleiskuvan näyttämään tältä, ja heistäkin vain ne riitelijäyksilöt? Onko tämäntyyppisillä ihmisillä minkäänlaista vastuuta Jumalan edessä, minkä kuvan he kristikunnasta antavat yleisellä tasolla? Onneksi näitä palstoja nyt tuskin kovinkaan moni lukee. Ja jos lukee, niin häipyy kyllä paikalta kiireesti. Olen aivan varma, että alkukristittyjen vainot eivät johtuneet vastaavanlaisesta käytöksestä, vaan ihan muusta.


    • huomioitani vain

      Tällä palstalla lienee vain pari tuollaista äänekkäämpää kirkon mollaajaa ja luterilaisten uskon lyttääjää. Ei niitä kyllä montaa ole, mutta kun he tekevät sitä lähes päivittäin, saa kuvan, että heitä olisi enemmänkin. Joten mielestäni heidät voi ohittaa ja kertoa kiihkottomasti oman mielipiteensä vaikka niistä eri tavoista tulla uskoon. Se onkin hämmästyttävää, että jos kerran aidosti uskoon tullaan, niin silloin jokaisen pitäisi ymmärtää, että työn tekee Jumala, joka vetää jokaista omalla tavallaan puoleensa. Ei ole vain yhtä tapaa tulla uskoon!

      Tuosta uskon jälkeen ateistiksi sanoisin, että lienee kyse henkilöstä, joka koskaan ei uskoon ole tullutkaan vaan joka liikkui uskovien parissa (ja vähän epämääräisessäkin porukassa) muuten vain ja esiintyi uskovana. No sellainenhan ei todellakaan kestä.

      Mutta sen sanoisin, että varmaan on molemmin puolin väärää käsitystä, sekä hitaasti kiiruhtavilla että nopsasti napsahtavilla toistensa uskon laadusta.

      Se on se oma minä, joka kasteet ja muut epäolennaisuudet nostaa jankutusten aiheiksi. Ja tietenkin tämä väline, netti, jossa on niin helppoa tölväistä.

      • Juu, "eräs henkilö" tuli uskoon kertaheitolla, ja siinä sitä mentiin eteenpäin. 30 vuotta meni, kun vähitellen olin alkanut epäillä koko juttua, ja jätin uskon.

        Olin niin kauan uskovien kanssa tekemisissä, että eräs lause jäi kummalliseksi: "Minulla on nyt uskonkriisi". Siis vaikka on tiennyt Jumalan olevan, niin sitä silti epäillään. Moni varmaan on sellainen, että vaikka ei ole ihan varma, niin uskoo silti, jotkut varmaan ympäristön paineessa.

        Olenkin ajatellut uskon olevan "suggestiotila": miten muuten voi ajatella uskoa Allahiin, Hai-jumalaan, Zeusiin. Afroditeen? Ja myös Jeesukseen?


      • aloittajan kommentti
        helsinkijokkeri kirjoitti:

        Juu, "eräs henkilö" tuli uskoon kertaheitolla, ja siinä sitä mentiin eteenpäin. 30 vuotta meni, kun vähitellen olin alkanut epäillä koko juttua, ja jätin uskon.

        Olin niin kauan uskovien kanssa tekemisissä, että eräs lause jäi kummalliseksi: "Minulla on nyt uskonkriisi". Siis vaikka on tiennyt Jumalan olevan, niin sitä silti epäillään. Moni varmaan on sellainen, että vaikka ei ole ihan varma, niin uskoo silti, jotkut varmaan ympäristön paineessa.

        Olenkin ajatellut uskon olevan "suggestiotila": miten muuten voi ajatella uskoa Allahiin, Hai-jumalaan, Zeusiin. Afroditeen? Ja myös Jeesukseen?

        Olet todennäköisesti ollut juuri sellaisessa porukassa jossa vettä on koko ajan kannettu kaivoon ja näin olet luullut olevasi uskossa. Kannettu vesi ei kaivossa pysy.

        Kristus tulee lopulta lähteeksi, ja vaikka ei maailmassa olisi yhtäkään, joka ei usko, se ei sieltä enää mihinkään lähde, eivätkä mitään epäilyt tai pohdinnat pysty riistämään sitä enää ihmiseltä. Mutta kyse matkasta, eikä mistään paikallaan seisomisesta ja käsien heiluttelusta hurmostilassa ikuisuuksiin asti.


      • aloittajan kommentti
        helsinkijokkeri kirjoitti:

        Juu, "eräs henkilö" tuli uskoon kertaheitolla, ja siinä sitä mentiin eteenpäin. 30 vuotta meni, kun vähitellen olin alkanut epäillä koko juttua, ja jätin uskon.

        Olin niin kauan uskovien kanssa tekemisissä, että eräs lause jäi kummalliseksi: "Minulla on nyt uskonkriisi". Siis vaikka on tiennyt Jumalan olevan, niin sitä silti epäillään. Moni varmaan on sellainen, että vaikka ei ole ihan varma, niin uskoo silti, jotkut varmaan ympäristön paineessa.

        Olenkin ajatellut uskon olevan "suggestiotila": miten muuten voi ajatella uskoa Allahiin, Hai-jumalaan, Zeusiin. Afroditeen? Ja myös Jeesukseen?

        Se en siis ole minä, joka uskoo, vaan Kristus, joka uskoo minussa.


      • sano selkeästi
        aloittajan kommentti kirjoitti:

        Olet todennäköisesti ollut juuri sellaisessa porukassa jossa vettä on koko ajan kannettu kaivoon ja näin olet luullut olevasi uskossa. Kannettu vesi ei kaivossa pysy.

        Kristus tulee lopulta lähteeksi, ja vaikka ei maailmassa olisi yhtäkään, joka ei usko, se ei sieltä enää mihinkään lähde, eivätkä mitään epäilyt tai pohdinnat pysty riistämään sitä enää ihmiseltä. Mutta kyse matkasta, eikä mistään paikallaan seisomisesta ja käsien heiluttelusta hurmostilassa ikuisuuksiin asti.

        Mitä oikein halusit sanoa ? Tekstisi on varsin sekava ?


      • aloittajan kommentti
        sano selkeästi kirjoitti:

        Mitä oikein halusit sanoa ? Tekstisi on varsin sekava ?

        Veden kantaminen kaivoon on sellaista, että hoetaan Jeesus, Jeesus, Jeesus...

        Suggestoidutaan hurmostilaan ja halutaan pysyä siinä. Kaikki henkilöt, jotka tavataan, puhuvat vain Jeesuksesta. Ei uskalleta edes olla sellaisten kanssa, joiden joka toinen sana ei ole Jeesus. Ristikoissakin pitää olla Jeesus-sanoja. Rockia saa kuunnella, mutta siinä pitää olla Jeesus-sanat. Näin ollen on ympäröity itsensä eräänlaisella uskovaisuudella, joka tähtääkin pelkkään uskovaisuuteen, mutta tietenkään minkäänlaista epäuskoa se ei pysty kohtaamaan, tai esim. erilaista kristittyä, joka ei ole tismalleen jostain samaa mieltä. Jos ollaan jossain paikassa vähän aikaa, jossa ei ole ympäröity Jeesus-sanaa runsaasti viljelevillä ihmisillä, ollaankin menettämässä uskoa heti. Ei kestetä sitä, että on erimielisyyksiä, ei mitään koetuksia. Ei ihmetellä maailman kärsimyksiä tai uskalleta kysyä kysymyksiä itseltä, vaan yritetään vain olla siinä samassa tilassa, siis säilyttää usko, joka on todellisuudessa kannettu itseen, mutta joka haihtuu heti ensimmäisten koettelemusten ja vaikeuksien tullessa. Sillä ei siis ole pitkäkestoisuutta. Se loppuu heti, kun uskojatkin ympäriltä loppuvat, tai ne halutut hurmostilat ja kokemukset. Nyt tämä on vielä lisääntymässä, kun amerikkalainen ja muu hurmoksellinen kokemisen halu ja muu karismaattisuus valtaa alaa. Jos ei Jumala tee ihmeitä liukuhihnalta, Häntä ei sitten enää olekaan olemassa. Jne. jne.


      • miten on
        aloittajan kommentti kirjoitti:

        Veden kantaminen kaivoon on sellaista, että hoetaan Jeesus, Jeesus, Jeesus...

        Suggestoidutaan hurmostilaan ja halutaan pysyä siinä. Kaikki henkilöt, jotka tavataan, puhuvat vain Jeesuksesta. Ei uskalleta edes olla sellaisten kanssa, joiden joka toinen sana ei ole Jeesus. Ristikoissakin pitää olla Jeesus-sanoja. Rockia saa kuunnella, mutta siinä pitää olla Jeesus-sanat. Näin ollen on ympäröity itsensä eräänlaisella uskovaisuudella, joka tähtääkin pelkkään uskovaisuuteen, mutta tietenkään minkäänlaista epäuskoa se ei pysty kohtaamaan, tai esim. erilaista kristittyä, joka ei ole tismalleen jostain samaa mieltä. Jos ollaan jossain paikassa vähän aikaa, jossa ei ole ympäröity Jeesus-sanaa runsaasti viljelevillä ihmisillä, ollaankin menettämässä uskoa heti. Ei kestetä sitä, että on erimielisyyksiä, ei mitään koetuksia. Ei ihmetellä maailman kärsimyksiä tai uskalleta kysyä kysymyksiä itseltä, vaan yritetään vain olla siinä samassa tilassa, siis säilyttää usko, joka on todellisuudessa kannettu itseen, mutta joka haihtuu heti ensimmäisten koettelemusten ja vaikeuksien tullessa. Sillä ei siis ole pitkäkestoisuutta. Se loppuu heti, kun uskojatkin ympäriltä loppuvat, tai ne halutut hurmostilat ja kokemukset. Nyt tämä on vielä lisääntymässä, kun amerikkalainen ja muu hurmoksellinen kokemisen halu ja muu karismaattisuus valtaa alaa. Jos ei Jumala tee ihmeitä liukuhihnalta, Häntä ei sitten enää olekaan olemassa. Jne. jne.

        Joko pian pääset siihen asi aasi?


      • aloittajan kommentti
        miten on kirjoitti:

        Joko pian pääset siihen asi aasi?

        Sanoinpa vain, että tuo on todennäköisesti ollut Jokkerin ympäristö. Hän sitten vain yhtäkkiä havahtui, ettei uskokaan. Ei se ole pelkkää Jeesus-nimen hokemista. Joku tuon tapainen sen on täytynyt olla. Ja ilmeisesti jokin ympäristön paine saanut sitten myös tuohon mukaan, mikä itselle jää arvoitukseksi, sillä ei minua ainakaan mikään painostus kohtaa mistään puolelta, paremminkin päinvastoin, kristinusko ei mitenkään näy katukuvassa eikä missään muuallakaan, enkä ole missään seuroissa, jossa minun pitäisi esittää uskovani. Mutta jokainen tietysti kuvittelee, että kaikilla muilla on samoin, siis oman elämänkohtalonsa mukaisesti. Juuri se, että on saanut myös rauhassa ja painostamatta uskoa ja etsiä Jumalaansa, on erittäin arvokas juttu ihmiselle.


      • aloittajan kommentti kirjoitti:

        Olet todennäköisesti ollut juuri sellaisessa porukassa jossa vettä on koko ajan kannettu kaivoon ja näin olet luullut olevasi uskossa. Kannettu vesi ei kaivossa pysy.

        Kristus tulee lopulta lähteeksi, ja vaikka ei maailmassa olisi yhtäkään, joka ei usko, se ei sieltä enää mihinkään lähde, eivätkä mitään epäilyt tai pohdinnat pysty riistämään sitä enää ihmiseltä. Mutta kyse matkasta, eikä mistään paikallaan seisomisesta ja käsien heiluttelusta hurmostilassa ikuisuuksiin asti.

        En minä ole omaa uskoani muilta katsonut. Usko on henkilökohtaista. Nuorempana eräs pastori piti mahdollisena, että minusta tulee jotain suurta uskon piirissä. Kaipa olin sen oloinen.

        Mutta olen sillä lailla katsonut muita uskovia omien toimieni ja kokemusteni kautta. En kyennyt tekemään sitä mitä Jeesus Raamatussa edellyttää, joten katsoin miten ne muut. He olivat samassa tilanteessa. He kuittasivat kaiken "Jeesus on Herra; hallelujaa"- tyyliin.

        Minä olin jo ottanut etäisyyttä, ja tuntui että muut pettävät vain itseään. Minä siis aloin ajatella asioita. Raamattu ei toteutunut, eikä kukaan kyennyt tekemään niitä tekoja. Näin oman ja muiden uskon turhana.

        Mutta jos itse olet tilanteessa, että koet Jumalan ja Jeesuksen konkreettisesti, niin OK. Minä en kyllä koskaan. Kerran ex-vaimoni kysyi tunnenko minä Jumalan läsnäolon seurakuntasalissa kuten hän, mutta tunsin vain seinät.


      • aloittajan kommentti
        helsinkijokkeri kirjoitti:

        En minä ole omaa uskoani muilta katsonut. Usko on henkilökohtaista. Nuorempana eräs pastori piti mahdollisena, että minusta tulee jotain suurta uskon piirissä. Kaipa olin sen oloinen.

        Mutta olen sillä lailla katsonut muita uskovia omien toimieni ja kokemusteni kautta. En kyennyt tekemään sitä mitä Jeesus Raamatussa edellyttää, joten katsoin miten ne muut. He olivat samassa tilanteessa. He kuittasivat kaiken "Jeesus on Herra; hallelujaa"- tyyliin.

        Minä olin jo ottanut etäisyyttä, ja tuntui että muut pettävät vain itseään. Minä siis aloin ajatella asioita. Raamattu ei toteutunut, eikä kukaan kyennyt tekemään niitä tekoja. Näin oman ja muiden uskon turhana.

        Mutta jos itse olet tilanteessa, että koet Jumalan ja Jeesuksen konkreettisesti, niin OK. Minä en kyllä koskaan. Kerran ex-vaimoni kysyi tunnenko minä Jumalan läsnäolon seurakuntasalissa kuten hän, mutta tunsin vain seinät.

        No jaa. Juurihan tässä selitin, ettei sen tarvitse olla koko ajan jotain "tuntemusta". Ei se, että Kristus tulee lähteeksi, tarkoita, että on koko ajan Kristuksen läsnäolon tunne.

        Enkä ole liioin ihmisiä, jotka kuittaavat mitään Jeesus on Herra, halleluujaa -tyyliin.

        Voisit todellakin kertoa, oliko tuo jokin vapaa suunta, usein tyyli millä kerrot siitä, jotenkin vaikuttaa siltä. Toki tuossahan on ollut aika hurja sidos, jos vaimosi uskoi tällaiseen. Ei siinä sitten oikein ilmeisesti kehdannut sanoa mitään...Taas olen sitten näemmä ollut onnekas. Mutta kaipa se on eräänlaista varovaisuutta luonteessa.


      • aloittajan kommentti
        aloittajan kommentti kirjoitti:

        No jaa. Juurihan tässä selitin, ettei sen tarvitse olla koko ajan jotain "tuntemusta". Ei se, että Kristus tulee lähteeksi, tarkoita, että on koko ajan Kristuksen läsnäolon tunne.

        Enkä ole liioin ihmisiä, jotka kuittaavat mitään Jeesus on Herra, halleluujaa -tyyliin.

        Voisit todellakin kertoa, oliko tuo jokin vapaa suunta, usein tyyli millä kerrot siitä, jotenkin vaikuttaa siltä. Toki tuossahan on ollut aika hurja sidos, jos vaimosi uskoi tällaiseen. Ei siinä sitten oikein ilmeisesti kehdannut sanoa mitään...Taas olen sitten näemmä ollut onnekas. Mutta kaipa se on eräänlaista varovaisuutta luonteessa.

        Sitä voisi kuvata paremminkin vertauskuvaannollisesti, että se on eräänlainen pohjavire, rauhallinen ja tiedän missä vesisuoni on, jolloin voin hakea elämän vettä juotavaksi.


      • aloittajan kommentti kirjoitti:

        No jaa. Juurihan tässä selitin, ettei sen tarvitse olla koko ajan jotain "tuntemusta". Ei se, että Kristus tulee lähteeksi, tarkoita, että on koko ajan Kristuksen läsnäolon tunne.

        Enkä ole liioin ihmisiä, jotka kuittaavat mitään Jeesus on Herra, halleluujaa -tyyliin.

        Voisit todellakin kertoa, oliko tuo jokin vapaa suunta, usein tyyli millä kerrot siitä, jotenkin vaikuttaa siltä. Toki tuossahan on ollut aika hurja sidos, jos vaimosi uskoi tällaiseen. Ei siinä sitten oikein ilmeisesti kehdannut sanoa mitään...Taas olen sitten näemmä ollut onnekas. Mutta kaipa se on eräänlaista varovaisuutta luonteessa.

        Alun perin olin aivan luterilainen, mutta vaimoni innostui reippaammasta meiningistä, ja aloimme käymään Elävä Sana- seurakunnassa. En kokenut sitä koskaan omakseni. Minua lähinnä hävetti se touhu.

        Koska toinen oli niin innoissaan, en kovin paljon viitsinyt sanoa mitään.


      • aloittajan kommentti
        helsinkijokkeri kirjoitti:

        Alun perin olin aivan luterilainen, mutta vaimoni innostui reippaammasta meiningistä, ja aloimme käymään Elävä Sana- seurakunnassa. En kokenut sitä koskaan omakseni. Minua lähinnä hävetti se touhu.

        Koska toinen oli niin innoissaan, en kovin paljon viitsinyt sanoa mitään.

        Nuorena on sitä paitsi kokematon tuollaisessa, eikä osaa sanoa, ettei tämä ole oikein genreäni. Mutta miten siinä sitten 30 v. peräti olit? Milloin teille avioero tuli?

        Onneni siis sekin, että nuorena rimputtelin kuten nuorten kuuluu (vaikken ateisti ollutkaan, mutta tuskinpa Kristuskaan varsinaisesti ihan oli avautunut), enkä väärään aikaan alkanut itsekään itselleni tuputtaa mitään. Sitten vasta päälle kolmekymppisenä, jolloin ihminen jo varsin itsenäinen olento ja osaa myös sanoa ei, kun se pitää sanoa, ja aloin sitten syvemmin kiinnostumaan asiasta. Oli siis aikani. Mutta en minä ole koskaan kiinnostunutkaan vapaista suunnista. Muistan vielä, kuinka minulla oli kerran miesystäväkin, joka oli luterilainen ja kävi samalla helluntailaisten menoissa. En olisi ikinä lähtenyt hänen kanssaan helluntailaisseurakuntiin ja tunnistin heti, että ei ole genreäni. Onneksi suhde oli vain platoninen, eikä hän miehenä vetänyt puoleensa. Mutta olin sen ikäinen, ettei minun enää mihin tahansa lähdetty viemään. Olin jopa hieman huolissani hänestä, kun hän puhui kielillä. (Ajattelin, että toivottavasti ne helluntailaiset eivät nyt sekoita hänen päätään liikaa. Mutta oli hän kyllä yllättävän tervejärkinen.)


      • aloittajan kommentti
        helsinkijokkeri kirjoitti:

        Alun perin olin aivan luterilainen, mutta vaimoni innostui reippaammasta meiningistä, ja aloimme käymään Elävä Sana- seurakunnassa. En kokenut sitä koskaan omakseni. Minua lähinnä hävetti se touhu.

        Koska toinen oli niin innoissaan, en kovin paljon viitsinyt sanoa mitään.

        Oliko tuo Elävä Sana jo silloin tuollainen menestysteologinen, karismaattinen seurakunta? Nykyään kuulemma jo Haginista vaikutteita saanut. Taitaa olla aika villiä menoa.

        Onneksi minua ei saisi ikinä astumaan tuosta ovesta sisään. Kuulemma ennen vanhaan vanhanaikaisilla helluntailaisillakin oli siinä vielä jotain järkeä mukana.

        Osaakohan noita enää kukaan varoa, näitähän putkahtelee kuin sieniä sateella, ja mitä villimpi meno, sitä enemmän luullaan uskossa olevansa. Tolkuton ylikarismaattisuus tai sanotaan nykyään sanalla uuskarismaattisuus on leviämässä.

        Mitä minä sanoin, ihmiset haluavat villiä menoa.


      • aloittajan kommentti kirjoitti:

        Nuorena on sitä paitsi kokematon tuollaisessa, eikä osaa sanoa, ettei tämä ole oikein genreäni. Mutta miten siinä sitten 30 v. peräti olit? Milloin teille avioero tuli?

        Onneni siis sekin, että nuorena rimputtelin kuten nuorten kuuluu (vaikken ateisti ollutkaan, mutta tuskinpa Kristuskaan varsinaisesti ihan oli avautunut), enkä väärään aikaan alkanut itsekään itselleni tuputtaa mitään. Sitten vasta päälle kolmekymppisenä, jolloin ihminen jo varsin itsenäinen olento ja osaa myös sanoa ei, kun se pitää sanoa, ja aloin sitten syvemmin kiinnostumaan asiasta. Oli siis aikani. Mutta en minä ole koskaan kiinnostunutkaan vapaista suunnista. Muistan vielä, kuinka minulla oli kerran miesystäväkin, joka oli luterilainen ja kävi samalla helluntailaisten menoissa. En olisi ikinä lähtenyt hänen kanssaan helluntailaisseurakuntiin ja tunnistin heti, että ei ole genreäni. Onneksi suhde oli vain platoninen, eikä hän miehenä vetänyt puoleensa. Mutta olin sen ikäinen, ettei minun enää mihin tahansa lähdetty viemään. Olin jopa hieman huolissani hänestä, kun hän puhui kielillä. (Ajattelin, että toivottavasti ne helluntailaiset eivät nyt sekoita hänen päätään liikaa. Mutta oli hän kyllä yllättävän tervejärkinen.)

        30 vuotta tuli 1972-2002 suunnilleen. Uskoni tosin hiipui loppua kohti, koska en ensinnäkään tuntenut Jumalan rakkautta, mutta ihmisten rakkauden kyllä. Ajattelin, ettei Jumalaa taida ollakaan, muutenhan sen kyllä tuntisi ja kokisi. Uskoni oli siis paremminkin uskottelua: ei ollut kunnollista uskon kohdetta.

        Itse olin rauhallinen nuori, ja 30- vuotiaana tuntui, ettei tullut elettyä nuoruutta kuten olisi pitänyt. Siis vähän "irroitella". Avioeroa harkitsin pitkään, mutta lasten takia se venyi 21 vuoteen. Loppusysäys siihen tuli juuri siitä, että vaimoni viihtyi liiankin hyvin niissä vapaissa suunnissa, kun itse olin jo luopunut uskosta. Ajauduimme hyvin paljon erilleen. Toinen syy, että olin jo lapsesta asti tykännyt miespuolisista, ja tuntui että olen väärässä liitossa muutenkin. Miehen kanssa elämäni on luontevampaa.

        Kiva kuitenkin, että sinä olet sinut kokemustesi kanssa, vaikka ei aina menekään kuten kuvitella voisi. Parisuhteet eivät aina onnistu myöskään. Itse olen avioeron jälkeen ollut tarkempi, ja moni seurustelu päättyi, jos huomasin jotain sellaista, jota en jaksaisi koko elämää. Olen aika kova "jättämään".


      • aloittajan kommentti kirjoitti:

        Oliko tuo Elävä Sana jo silloin tuollainen menestysteologinen, karismaattinen seurakunta? Nykyään kuulemma jo Haginista vaikutteita saanut. Taitaa olla aika villiä menoa.

        Onneksi minua ei saisi ikinä astumaan tuosta ovesta sisään. Kuulemma ennen vanhaan vanhanaikaisilla helluntailaisillakin oli siinä vielä jotain järkeä mukana.

        Osaakohan noita enää kukaan varoa, näitähän putkahtelee kuin sieniä sateella, ja mitä villimpi meno, sitä enemmän luullaan uskossa olevansa. Tolkuton ylikarismaattisuus tai sanotaan nykyään sanalla uuskarismaattisuus on leviämässä.

        Mitä minä sanoin, ihmiset haluavat villiä menoa.

        No Elävässä Sanassa hypitään ja huudellaan ja välillä joku alkaa puhua kielillä. Sellainen hurmahenkinen, ja musiikki tehty tempaamaan mukaansa.

        Siitä on tosin minulla jo 10 vuotta, joten en tiedä mitä siellä nykyään. Ex-vaimoni käy siellä yhä. Tuollainen meininki kadottaa jotain, ja antaa tilalle jotain halpahintaista. Olet siis oikeassa; halutaan villiä menoa.


      • yhteiskristillinen
        aloittajan kommentti kirjoitti:

        Nuorena on sitä paitsi kokematon tuollaisessa, eikä osaa sanoa, ettei tämä ole oikein genreäni. Mutta miten siinä sitten 30 v. peräti olit? Milloin teille avioero tuli?

        Onneni siis sekin, että nuorena rimputtelin kuten nuorten kuuluu (vaikken ateisti ollutkaan, mutta tuskinpa Kristuskaan varsinaisesti ihan oli avautunut), enkä väärään aikaan alkanut itsekään itselleni tuputtaa mitään. Sitten vasta päälle kolmekymppisenä, jolloin ihminen jo varsin itsenäinen olento ja osaa myös sanoa ei, kun se pitää sanoa, ja aloin sitten syvemmin kiinnostumaan asiasta. Oli siis aikani. Mutta en minä ole koskaan kiinnostunutkaan vapaista suunnista. Muistan vielä, kuinka minulla oli kerran miesystäväkin, joka oli luterilainen ja kävi samalla helluntailaisten menoissa. En olisi ikinä lähtenyt hänen kanssaan helluntailaisseurakuntiin ja tunnistin heti, että ei ole genreäni. Onneksi suhde oli vain platoninen, eikä hän miehenä vetänyt puoleensa. Mutta olin sen ikäinen, ettei minun enää mihin tahansa lähdetty viemään. Olin jopa hieman huolissani hänestä, kun hän puhui kielillä. (Ajattelin, että toivottavasti ne helluntailaiset eivät nyt sekoita hänen päätään liikaa. Mutta oli hän kyllä yllättävän tervejärkinen.)

        Jos olet Raamattua lukenut eikö armolahjat ole sinulle tutut? Nehän on ihan luonnollinen lahja ja niitä meidän pyydetään rukoilemaan itsellemme. Itse viihdyn parhaiten vapaiden suuntien kokouksissa vaikka olenkin luterilainen. Tänäänkin olin baptistien kokouksessa ja oli hyvää opetusta ja rukousta.


      • yhteiskristillinen
        helsinkijokkeri kirjoitti:

        Alun perin olin aivan luterilainen, mutta vaimoni innostui reippaammasta meiningistä, ja aloimme käymään Elävä Sana- seurakunnassa. En kokenut sitä koskaan omakseni. Minua lähinnä hävetti se touhu.

        Koska toinen oli niin innoissaan, en kovin paljon viitsinyt sanoa mitään.

        Elävä Sana onkin ääri karismaattinen ja opettaa menestysteologiaa. Ei käy minun hengelle.


      • antiääri
        yhteiskristillinen kirjoitti:

        Elävä Sana onkin ääri karismaattinen ja opettaa menestysteologiaa. Ei käy minun hengelle.

        Oli myös Herzogin kutsujien joukossa....


      • aloittajan kommentti
        yhteiskristillinen kirjoitti:

        Jos olet Raamattua lukenut eikö armolahjat ole sinulle tutut? Nehän on ihan luonnollinen lahja ja niitä meidän pyydetään rukoilemaan itsellemme. Itse viihdyn parhaiten vapaiden suuntien kokouksissa vaikka olenkin luterilainen. Tänäänkin olin baptistien kokouksessa ja oli hyvää opetusta ja rukousta.

        Toki saattaa jossain tervettäkin karismaattisuutta ilmetä, mutta se ei vain ole koskaan ollut genreäni. Sitä paitsi onhan omassa kirkossammekin tervettä karismaattisuutta kuten esim. Hengen uudistus, mutta sekään ei itseäni kiinnosta. Samaten katolilaisilla on jonkin verran tervettä karismaattisuutta, mutta kun ei vedä puoleensa, ei vedä puoleensa. Se ei ikään kuin ole tarkoitettu minulle. Tässä oppii sillä tavalla tuntemaan itsensä ja sen, mihin Jumala on asettanut ja mikä on minulle sopivaa. Varmaan minulla todennäköisesti on mm. hengen erottamisen lahjoja ja ties mitä lahjoja, mutta tyydyn enemmän näihin tavallisiin. Usein noissa on kuitenkin niin korostuneina pelkkkä selvien, näkyvien karismaattisten armolahjojen hakeminen, että siitä tulee ikään kuin itsetarkoitus, ja unohtuu pääasia. Karismaattinen-sanaakin käytetään vain selvistä ja näkyvistä manifestaatioista, eikä ihan tavallisesta uskosta. Ylistys-sanaa käytetään vain kovaäänisestä tietyntyyppisestä musiikista, vaikka taivaalliset sfäärit tavoittava musiikki on sävelletty aikaa sitten ja on todellista ylistysmusiikkia ja tehty aikana, jolloin todelliset maestrot sävelsivät Jumalalle näitä sielun tavoittavia kappaleitaan. Eli en sovita sellaista peruukkia päähän, joka ei sovi minulle. Eikä sen tarvikaan sopia. Älä unohda, että siellä Jumalan valtaistuimen edessä on seitsemän henkeä,(vaikkakin sitä yhtä samaa Pyhää Henkeä) kuten Raamatussa sanotaan. Joten kaipa nämä makuasiat vähän juontuvat sieltä sitten? Se on ihan hyvä, että Jumala on laittanut minut luterilaiseen kirkkoon, kaipaan tällaista enemmän, ja vaikka tämä kirkko lahoaisi alta, (tosin ei ehkä ehdi ennen kuolemaani) on jo uusi syntymässä tilalle. Eikä todellakaan mitään hurmahenkistä sekoilua. Nimenomaan juuri nyt täytyy olla tukevasti jalat maassa, ja pitäkää hatuistanne kiinni, sillä eksytys ei tule pelkästään liberaaliteologiasta, vaan nimenomaan myös karismaattiselta puolelta. Ja voimalla tuleekin. Sen lisäksihän ihmisethän ovat muutenkin ilmiselvästi seonneet ja villiintymässä, siis maallisetkin.


      • yhteiskristillinen kirjoitti:

        Jos olet Raamattua lukenut eikö armolahjat ole sinulle tutut? Nehän on ihan luonnollinen lahja ja niitä meidän pyydetään rukoilemaan itsellemme. Itse viihdyn parhaiten vapaiden suuntien kokouksissa vaikka olenkin luterilainen. Tänäänkin olin baptistien kokouksessa ja oli hyvää opetusta ja rukousta.

        Kyllä niitä armolahjoja näkyi, mutta ne ovat minusta yhtä tyhjän kanssa; siis kielillä puhumiset ja profetoimiset. Kunnon hommaa olisi parantaa sairaita, mutta se loisti poissaolollaan. Itsekin jäin paranemista vaille. Sellaista olen myös Raamatusta lukenut.


      • yhteiskristillinen
        aloittajan kommentti kirjoitti:

        Toki saattaa jossain tervettäkin karismaattisuutta ilmetä, mutta se ei vain ole koskaan ollut genreäni. Sitä paitsi onhan omassa kirkossammekin tervettä karismaattisuutta kuten esim. Hengen uudistus, mutta sekään ei itseäni kiinnosta. Samaten katolilaisilla on jonkin verran tervettä karismaattisuutta, mutta kun ei vedä puoleensa, ei vedä puoleensa. Se ei ikään kuin ole tarkoitettu minulle. Tässä oppii sillä tavalla tuntemaan itsensä ja sen, mihin Jumala on asettanut ja mikä on minulle sopivaa. Varmaan minulla todennäköisesti on mm. hengen erottamisen lahjoja ja ties mitä lahjoja, mutta tyydyn enemmän näihin tavallisiin. Usein noissa on kuitenkin niin korostuneina pelkkkä selvien, näkyvien karismaattisten armolahjojen hakeminen, että siitä tulee ikään kuin itsetarkoitus, ja unohtuu pääasia. Karismaattinen-sanaakin käytetään vain selvistä ja näkyvistä manifestaatioista, eikä ihan tavallisesta uskosta. Ylistys-sanaa käytetään vain kovaäänisestä tietyntyyppisestä musiikista, vaikka taivaalliset sfäärit tavoittava musiikki on sävelletty aikaa sitten ja on todellista ylistysmusiikkia ja tehty aikana, jolloin todelliset maestrot sävelsivät Jumalalle näitä sielun tavoittavia kappaleitaan. Eli en sovita sellaista peruukkia päähän, joka ei sovi minulle. Eikä sen tarvikaan sopia. Älä unohda, että siellä Jumalan valtaistuimen edessä on seitsemän henkeä,(vaikkakin sitä yhtä samaa Pyhää Henkeä) kuten Raamatussa sanotaan. Joten kaipa nämä makuasiat vähän juontuvat sieltä sitten? Se on ihan hyvä, että Jumala on laittanut minut luterilaiseen kirkkoon, kaipaan tällaista enemmän, ja vaikka tämä kirkko lahoaisi alta, (tosin ei ehkä ehdi ennen kuolemaani) on jo uusi syntymässä tilalle. Eikä todellakaan mitään hurmahenkistä sekoilua. Nimenomaan juuri nyt täytyy olla tukevasti jalat maassa, ja pitäkää hatuistanne kiinni, sillä eksytys ei tule pelkästään liberaaliteologiasta, vaan nimenomaan myös karismaattiselta puolelta. Ja voimalla tuleekin. Sen lisäksihän ihmisethän ovat muutenkin ilmiselvästi seonneet ja villiintymässä, siis maallisetkin.

        Sinuna menisin rauhassa Herran eteen ja kysyisin hänen tahtoaan. Kuuntele tarkkaan mitä Hän sanoo.


      • yhteiskristillinen
        helsinkijokkeri kirjoitti:

        Kyllä niitä armolahjoja näkyi, mutta ne ovat minusta yhtä tyhjän kanssa; siis kielillä puhumiset ja profetoimiset. Kunnon hommaa olisi parantaa sairaita, mutta se loisti poissaolollaan. Itsekin jäin paranemista vaille. Sellaista olen myös Raamatusta lukenut.

        On myös parantajan lahjat omaavia ihmisiä. Tunnen henkilökohtaisestikin muutaman. Itselleni en ole uskaltanut pyytää tätä lahjaa. Mutta olen saanut toisten kautta saanut parantua ja nähnyt muiden parantuvan. Henkien erottamisen lahja minulla tuntuukin olevan jo. Rukoillaan mitkä olisivat meille tärkeimmät lahjat työhömme.


      • aloittajan kommentti
        yhteiskristillinen kirjoitti:

        On myös parantajan lahjat omaavia ihmisiä. Tunnen henkilökohtaisestikin muutaman. Itselleni en ole uskaltanut pyytää tätä lahjaa. Mutta olen saanut toisten kautta saanut parantua ja nähnyt muiden parantuvan. Henkien erottamisen lahja minulla tuntuukin olevan jo. Rukoillaan mitkä olisivat meille tärkeimmät lahjat työhömme.

        Kuka tahansa ihminen voi rukoilla kenen tahansa puolesta, missä tahansa asiassa, ja Jumala vastaa tai sitten ei. Tämä on yksi tyypillinen luulo, mikä vapailla suunnilla on. Esim. ilmeisesti minut on nyt luokiteltu "uskonnolliseksi" kristityksi, joka kuuntelee sfäärimusiikkiaan, eikä koskaan ole esirukoillut kenenkään puolesta, tai saanut koskaan rukousvastauksia.

        Olenpa kerran rukoillut Jumalaa, kun korvaani ei parannettu missään muualla, ja taivaallinen Ihmeparantaja päätti parantaa sen, eikä siinä tarvittu dollarin kuvat silmissä varustettua henkilöä rukoilemassa. Rukoilin aivan yksin. Joillekuille olen saanut apua, tietyissä elämänvaikeuksissa. Mutta rukousvastausautomaattina en Jumalaa pidä, eikä Hän ole minun käskettävissäni. En ole siis ns. menestysteologi ja näe Jumalaa sellaisena, jonka pitäisi tehdä minusta ja kaikesta ilman mitään vaikeuksia ja elämänkipua olevaa olentoa, ja Hän vain taikoisi kaiken pöytään ja eteeni. Minusta tuo ihmeparannuslinja johtaa aina siihen.


      • aloittajan kommentti kirjoitti:

        Sitä voisi kuvata paremminkin vertauskuvaannollisesti, että se on eräänlainen pohjavire, rauhallinen ja tiedän missä vesisuoni on, jolloin voin hakea elämän vettä juotavaksi.

        Tuo oli todella hyvin ilmaistu!


      • aloittajan kommentti kirjoitti:

        Toki saattaa jossain tervettäkin karismaattisuutta ilmetä, mutta se ei vain ole koskaan ollut genreäni. Sitä paitsi onhan omassa kirkossammekin tervettä karismaattisuutta kuten esim. Hengen uudistus, mutta sekään ei itseäni kiinnosta. Samaten katolilaisilla on jonkin verran tervettä karismaattisuutta, mutta kun ei vedä puoleensa, ei vedä puoleensa. Se ei ikään kuin ole tarkoitettu minulle. Tässä oppii sillä tavalla tuntemaan itsensä ja sen, mihin Jumala on asettanut ja mikä on minulle sopivaa. Varmaan minulla todennäköisesti on mm. hengen erottamisen lahjoja ja ties mitä lahjoja, mutta tyydyn enemmän näihin tavallisiin. Usein noissa on kuitenkin niin korostuneina pelkkkä selvien, näkyvien karismaattisten armolahjojen hakeminen, että siitä tulee ikään kuin itsetarkoitus, ja unohtuu pääasia. Karismaattinen-sanaakin käytetään vain selvistä ja näkyvistä manifestaatioista, eikä ihan tavallisesta uskosta. Ylistys-sanaa käytetään vain kovaäänisestä tietyntyyppisestä musiikista, vaikka taivaalliset sfäärit tavoittava musiikki on sävelletty aikaa sitten ja on todellista ylistysmusiikkia ja tehty aikana, jolloin todelliset maestrot sävelsivät Jumalalle näitä sielun tavoittavia kappaleitaan. Eli en sovita sellaista peruukkia päähän, joka ei sovi minulle. Eikä sen tarvikaan sopia. Älä unohda, että siellä Jumalan valtaistuimen edessä on seitsemän henkeä,(vaikkakin sitä yhtä samaa Pyhää Henkeä) kuten Raamatussa sanotaan. Joten kaipa nämä makuasiat vähän juontuvat sieltä sitten? Se on ihan hyvä, että Jumala on laittanut minut luterilaiseen kirkkoon, kaipaan tällaista enemmän, ja vaikka tämä kirkko lahoaisi alta, (tosin ei ehkä ehdi ennen kuolemaani) on jo uusi syntymässä tilalle. Eikä todellakaan mitään hurmahenkistä sekoilua. Nimenomaan juuri nyt täytyy olla tukevasti jalat maassa, ja pitäkää hatuistanne kiinni, sillä eksytys ei tule pelkästään liberaaliteologiasta, vaan nimenomaan myös karismaattiselta puolelta. Ja voimalla tuleekin. Sen lisäksihän ihmisethän ovat muutenkin ilmiselvästi seonneet ja villiintymässä, siis maallisetkin.

        ”Nimenomaan juuri nyt täytyy olla tukevasti jalat maassa, ja pitäkää hatuistanne kiinni, sillä eksytys ei tule pelkästään liberaaliteologiasta, vaan nimenomaan myös karismaattiselta puolelta. Ja voimalla tuleekin.”

        Tätä aihetta olen tutkaillut jo pitkään. Mikä on eksytystä ja mikä ei. Mutta Raamatun mukaan se tulee joka kautta. Jostain syystä olen vähän samoilla linjoilla että kavahdan kaikkea mikä vetää puoleensa suurilla tunteilla tai kiihkolla. Mutta tämä ei niin yksikertainen asia ole, jotta vielä siitä muuta osaisin sanoa.


      • aloittajan kommentti kirjoitti:

        Kuka tahansa ihminen voi rukoilla kenen tahansa puolesta, missä tahansa asiassa, ja Jumala vastaa tai sitten ei. Tämä on yksi tyypillinen luulo, mikä vapailla suunnilla on. Esim. ilmeisesti minut on nyt luokiteltu "uskonnolliseksi" kristityksi, joka kuuntelee sfäärimusiikkiaan, eikä koskaan ole esirukoillut kenenkään puolesta, tai saanut koskaan rukousvastauksia.

        Olenpa kerran rukoillut Jumalaa, kun korvaani ei parannettu missään muualla, ja taivaallinen Ihmeparantaja päätti parantaa sen, eikä siinä tarvittu dollarin kuvat silmissä varustettua henkilöä rukoilemassa. Rukoilin aivan yksin. Joillekuille olen saanut apua, tietyissä elämänvaikeuksissa. Mutta rukousvastausautomaattina en Jumalaa pidä, eikä Hän ole minun käskettävissäni. En ole siis ns. menestysteologi ja näe Jumalaa sellaisena, jonka pitäisi tehdä minusta ja kaikesta ilman mitään vaikeuksia ja elämänkipua olevaa olentoa, ja Hän vain taikoisi kaiken pöytään ja eteeni. Minusta tuo ihmeparannuslinja johtaa aina siihen.

        Jumala tekee parannustyötä silloin kun se oikeasi katsoo – huolimatta siitä mitä mieltä me ihmiset olemme. Todellakaan ei tarvita kalliita ja nimekkäitä esirukoilijoita tai hurmaavia joukkokokouksia. Jumala ei todellakaan ole mikään automaatti.


      • yhteiskristillinen kirjoitti:

        On myös parantajan lahjat omaavia ihmisiä. Tunnen henkilökohtaisestikin muutaman. Itselleni en ole uskaltanut pyytää tätä lahjaa. Mutta olen saanut toisten kautta saanut parantua ja nähnyt muiden parantuvan. Henkien erottamisen lahja minulla tuntuukin olevan jo. Rukoillaan mitkä olisivat meille tärkeimmät lahjat työhömme.

        Jeesus sanoo Markus 16, että "Minun seuraajanani seuraavat nämä merkit: he parantavat sairaat panemalla kädet heidän päälleen".

        Käsitän, ettei se ole "armolahja", vaan uskovan ominaisuus. Minä itse olen käynyt vaikka kuinka monessa parantamistilaisuudessa, mutta ainuttakaan paranemista en ole ikinä nähnyt. Itse paranin eräästä ainakin 10 vuotta vaivanneesta taudista sen jälkeen, kun olin luopunut uskosta.

        Jeesuksen sanoista päätellen paraneminen pitäisi olla "automaatti". Hän lähetti seuraajiaan monesti evästyksellä "parantakaa siellä sairaat ja julistakaa Jumalan valtakuntaa". Myös Johannes kastajalle viesti: "Sokeat saavat näkönsä, rammat kävelevät..."


      • aloittajan kommentti
        helsinkijokkeri kirjoitti:

        Jeesus sanoo Markus 16, että "Minun seuraajanani seuraavat nämä merkit: he parantavat sairaat panemalla kädet heidän päälleen".

        Käsitän, ettei se ole "armolahja", vaan uskovan ominaisuus. Minä itse olen käynyt vaikka kuinka monessa parantamistilaisuudessa, mutta ainuttakaan paranemista en ole ikinä nähnyt. Itse paranin eräästä ainakin 10 vuotta vaivanneesta taudista sen jälkeen, kun olin luopunut uskosta.

        Jeesuksen sanoista päätellen paraneminen pitäisi olla "automaatti". Hän lähetti seuraajiaan monesti evästyksellä "parantakaa siellä sairaat ja julistakaa Jumalan valtakuntaa". Myös Johannes kastajalle viesti: "Sokeat saavat näkönsä, rammat kävelevät..."

        Usko nyt jo vihdoinkin, että tuo porukka, missä olet käynyt, ei ole ollut tervehenkistä, eikä sen vuoksi voi leimata kaikkia kristittyjä. Se on ollut vain ollut yksi pikkuruinen joukko, millä ei koko laajassa kristikunnan osassa ole mitään suurta osaa. Sieltä löytyy tällaisia joukosta, eikä niitä kukaan ehdi valvomaan.

        Mitä tuohon paranemiseen tulee, näen asian niin, että Kristus oli noussut kuolleista ja sen jälkeen vuodatettiin voima taivaasta eli Pyhä Henki ja sitä tietenkin esiintyi,mutta näissä nykyajan ilmiöissä on monesta muusta kyse. Eli se oli siis alussa käytettävä, kun sitä tarvittiin. Nyt sen sijaan ihmiset juoksevat ihmeitten perässä, eikä Jumalalla ole aikomustakaan palkita pelkkiä ihmeitten perässä juoksijoita. Esim. jo nykyinen kielillä puhuminen on ihan eri juttu. Miksi läpeensä suomalaisessa seurakunnassa puhutaan kielillä? Kielet oli tarkoitettu siihen, että diasporassa olevat juutalaiset ymmärtäisivät sanoman (eivätkä osanneet opetuslasten kieltä), koska oli määrä viedä ensin juutalaisille. Nykyään siitäkin on tehty hupinumero, ja jo Paavali yritti saada ihmisiä aisoihin, kun he hilluivat ikionnellisina turhia pöpöttämässä. Ollaan jopa todettu, että sitten kun joku on ymmärtänyt, mitä sanotaan, siellä onkin jollain alkuasukaskielellä pilkattu Jumalaa väkevästi. Jos kiristät Jumalalta manifestaatiota itsestään, et tule sitä ikinä saamaan.


      • aloittajan kommentti
        aloittajan kommentti kirjoitti:

        Usko nyt jo vihdoinkin, että tuo porukka, missä olet käynyt, ei ole ollut tervehenkistä, eikä sen vuoksi voi leimata kaikkia kristittyjä. Se on ollut vain ollut yksi pikkuruinen joukko, millä ei koko laajassa kristikunnan osassa ole mitään suurta osaa. Sieltä löytyy tällaisia joukosta, eikä niitä kukaan ehdi valvomaan.

        Mitä tuohon paranemiseen tulee, näen asian niin, että Kristus oli noussut kuolleista ja sen jälkeen vuodatettiin voima taivaasta eli Pyhä Henki ja sitä tietenkin esiintyi,mutta näissä nykyajan ilmiöissä on monesta muusta kyse. Eli se oli siis alussa käytettävä, kun sitä tarvittiin. Nyt sen sijaan ihmiset juoksevat ihmeitten perässä, eikä Jumalalla ole aikomustakaan palkita pelkkiä ihmeitten perässä juoksijoita. Esim. jo nykyinen kielillä puhuminen on ihan eri juttu. Miksi läpeensä suomalaisessa seurakunnassa puhutaan kielillä? Kielet oli tarkoitettu siihen, että diasporassa olevat juutalaiset ymmärtäisivät sanoman (eivätkä osanneet opetuslasten kieltä), koska oli määrä viedä ensin juutalaisille. Nykyään siitäkin on tehty hupinumero, ja jo Paavali yritti saada ihmisiä aisoihin, kun he hilluivat ikionnellisina turhia pöpöttämässä. Ollaan jopa todettu, että sitten kun joku on ymmärtänyt, mitä sanotaan, siellä onkin jollain alkuasukaskielellä pilkattu Jumalaa väkevästi. Jos kiristät Jumalalta manifestaatiota itsestään, et tule sitä ikinä saamaan.

        Itse asiassa on sääli, että olit niin nuori, ettet ymmärtänyt viedä vaimoasi pois sieltä.


      • aloittajan kommentti
        helsinkijokkeri kirjoitti:

        Jeesus sanoo Markus 16, että "Minun seuraajanani seuraavat nämä merkit: he parantavat sairaat panemalla kädet heidän päälleen".

        Käsitän, ettei se ole "armolahja", vaan uskovan ominaisuus. Minä itse olen käynyt vaikka kuinka monessa parantamistilaisuudessa, mutta ainuttakaan paranemista en ole ikinä nähnyt. Itse paranin eräästä ainakin 10 vuotta vaivanneesta taudista sen jälkeen, kun olin luopunut uskosta.

        Jeesuksen sanoista päätellen paraneminen pitäisi olla "automaatti". Hän lähetti seuraajiaan monesti evästyksellä "parantakaa siellä sairaat ja julistakaa Jumalan valtakuntaa". Myös Johannes kastajalle viesti: "Sokeat saavat näkönsä, rammat kävelevät..."

        Esim. tuo mies, jonka tunsin aikoinaan, hänhän teki ihan järkityötä ja auttoi alkoholisteja. Muistaakseni hän oli jonkilaisen sosiaalialan koulutuksen saanut ja ihan järjellisessä toimistossa töissä auttamassa alkoholisteja. Se ei siis ollut sillä tavalla pelkkää hurmoksellista toimintaa hurmoksen vuoksi.


      • yhteiskristillinen
        aloittajan kommentti kirjoitti:

        Kuka tahansa ihminen voi rukoilla kenen tahansa puolesta, missä tahansa asiassa, ja Jumala vastaa tai sitten ei. Tämä on yksi tyypillinen luulo, mikä vapailla suunnilla on. Esim. ilmeisesti minut on nyt luokiteltu "uskonnolliseksi" kristityksi, joka kuuntelee sfäärimusiikkiaan, eikä koskaan ole esirukoillut kenenkään puolesta, tai saanut koskaan rukousvastauksia.

        Olenpa kerran rukoillut Jumalaa, kun korvaani ei parannettu missään muualla, ja taivaallinen Ihmeparantaja päätti parantaa sen, eikä siinä tarvittu dollarin kuvat silmissä varustettua henkilöä rukoilemassa. Rukoilin aivan yksin. Joillekuille olen saanut apua, tietyissä elämänvaikeuksissa. Mutta rukousvastausautomaattina en Jumalaa pidä, eikä Hän ole minun käskettävissäni. En ole siis ns. menestysteologi ja näe Jumalaa sellaisena, jonka pitäisi tehdä minusta ja kaikesta ilman mitään vaikeuksia ja elämänkipua olevaa olentoa, ja Hän vain taikoisi kaiken pöytään ja eteeni. Minusta tuo ihmeparannuslinja johtaa aina siihen.

        Raamatussa on selvät ohjeet esirukouksesta ja parantumisesta. Ei minulla ole muuta käsitystä.


      • yhteiskristillinen
        aloittajan kommentti kirjoitti:

        Usko nyt jo vihdoinkin, että tuo porukka, missä olet käynyt, ei ole ollut tervehenkistä, eikä sen vuoksi voi leimata kaikkia kristittyjä. Se on ollut vain ollut yksi pikkuruinen joukko, millä ei koko laajassa kristikunnan osassa ole mitään suurta osaa. Sieltä löytyy tällaisia joukosta, eikä niitä kukaan ehdi valvomaan.

        Mitä tuohon paranemiseen tulee, näen asian niin, että Kristus oli noussut kuolleista ja sen jälkeen vuodatettiin voima taivaasta eli Pyhä Henki ja sitä tietenkin esiintyi,mutta näissä nykyajan ilmiöissä on monesta muusta kyse. Eli se oli siis alussa käytettävä, kun sitä tarvittiin. Nyt sen sijaan ihmiset juoksevat ihmeitten perässä, eikä Jumalalla ole aikomustakaan palkita pelkkiä ihmeitten perässä juoksijoita. Esim. jo nykyinen kielillä puhuminen on ihan eri juttu. Miksi läpeensä suomalaisessa seurakunnassa puhutaan kielillä? Kielet oli tarkoitettu siihen, että diasporassa olevat juutalaiset ymmärtäisivät sanoman (eivätkä osanneet opetuslasten kieltä), koska oli määrä viedä ensin juutalaisille. Nykyään siitäkin on tehty hupinumero, ja jo Paavali yritti saada ihmisiä aisoihin, kun he hilluivat ikionnellisina turhia pöpöttämässä. Ollaan jopa todettu, että sitten kun joku on ymmärtänyt, mitä sanotaan, siellä onkin jollain alkuasukaskielellä pilkattu Jumalaa väkevästi. Jos kiristät Jumalalta manifestaatiota itsestään, et tule sitä ikinä saamaan.

        Lue mitä Paavali kirjoittaa armolahjoilta.


      • aloittajan kommentti
        helsinkijokkeri kirjoitti:

        Jeesus sanoo Markus 16, että "Minun seuraajanani seuraavat nämä merkit: he parantavat sairaat panemalla kädet heidän päälleen".

        Käsitän, ettei se ole "armolahja", vaan uskovan ominaisuus. Minä itse olen käynyt vaikka kuinka monessa parantamistilaisuudessa, mutta ainuttakaan paranemista en ole ikinä nähnyt. Itse paranin eräästä ainakin 10 vuotta vaivanneesta taudista sen jälkeen, kun olin luopunut uskosta.

        Jeesuksen sanoista päätellen paraneminen pitäisi olla "automaatti". Hän lähetti seuraajiaan monesti evästyksellä "parantakaa siellä sairaat ja julistakaa Jumalan valtakuntaa". Myös Johannes kastajalle viesti: "Sokeat saavat näkönsä, rammat kävelevät..."

        Se oli tosi hyvä, että keskustelimme vähän tarkemmin tästä, koska minulle nyt selvisi,miksi sinä olet ateisti. Jos olit vuosikausia sellaisessa seurassa, todennäköisesti aika sulkeutuneessa, jossa opetettiin, että pelkästään näkyvää sen pitääkin olla, ja sitten näit omin silmin, ettei mitään ollut. Asia selvä. Se aina auttaa ymmärtämään, miten joku on päätynyt johonkin.


      • yhteiskristillinen kirjoitti:

        Lue mitä Paavali kirjoittaa armolahjoilta.

        Niin .Paavali. Hän on lähes kaikessa eri mieltä kuin Jeesus. Paavalihan sanoikin, että se olkoon kirottu, joka opettaa toisin kuin hän. Jeesus on siis "kirottu". Minä olen käsittänyt, että Paavali kehitti koko kristinuskon: siksi hän uskalsi sanoa olevansa tuomitsemassa maailman. Jeesus on siinäkin toista mieltä; hän ei missään puhu Paavalista mitään, eikä että kyseinen hemmo tulee tuomitsemaan.

        Minä en ALOITTAJA pane mitään painoa sille Elävä Sanalle, vaan pelkästään Jeesuksen sanoille. Jos ne eivät toteudu, niin koko uskonto on heikoilla. Ja itseasiassa vaimoni alkoi käydä niissä vapaissa suunnissa vasta myöhemmin, ja minä sitten myös.

        Profetiat ja kielilläpuhumiset ovat hyvin arvelluttavia tosiaan. Paavalin mukaan ainakin puhuivat niin, että osasivat puhua vastapuolen kieltä, jos oli ulkomaalainen. Siinä jotain järkeä olisikin.


      • ?????¿
        helsinkijokkeri kirjoitti:

        Niin .Paavali. Hän on lähes kaikessa eri mieltä kuin Jeesus. Paavalihan sanoikin, että se olkoon kirottu, joka opettaa toisin kuin hän. Jeesus on siis "kirottu". Minä olen käsittänyt, että Paavali kehitti koko kristinuskon: siksi hän uskalsi sanoa olevansa tuomitsemassa maailman. Jeesus on siinäkin toista mieltä; hän ei missään puhu Paavalista mitään, eikä että kyseinen hemmo tulee tuomitsemaan.

        Minä en ALOITTAJA pane mitään painoa sille Elävä Sanalle, vaan pelkästään Jeesuksen sanoille. Jos ne eivät toteudu, niin koko uskonto on heikoilla. Ja itseasiassa vaimoni alkoi käydä niissä vapaissa suunnissa vasta myöhemmin, ja minä sitten myös.

        Profetiat ja kielilläpuhumiset ovat hyvin arvelluttavia tosiaan. Paavalin mukaan ainakin puhuivat niin, että osasivat puhua vastapuolen kieltä, jos oli ulkomaalainen. Siinä jotain järkeä olisikin.

        Etkö viihtynytkään ateistien kanssa ?


      • ?????¿ kirjoitti:

        Etkö viihtynytkään ateistien kanssa ?

        Olen kyllä ateismi-palstallakin ollut ja jopa kirjoitellut.


      • aloittajan kommentti kirjoitti:

        Se oli tosi hyvä, että keskustelimme vähän tarkemmin tästä, koska minulle nyt selvisi,miksi sinä olet ateisti. Jos olit vuosikausia sellaisessa seurassa, todennäköisesti aika sulkeutuneessa, jossa opetettiin, että pelkästään näkyvää sen pitääkin olla, ja sitten näit omin silmin, ettei mitään ollut. Asia selvä. Se aina auttaa ymmärtämään, miten joku on päätynyt johonkin.

        "Näkyvää sen pitääkin olla". Tosiaan NÄKYVÄÄ. Kaikki kaatuivat aina kaadettaessa. Minä seisoin jaloillani voidakseni osoittaa kaatumisten tapahtuvan, jos itse haluaa, ja olla yhtä hyvä kuin muutkin tietyssä yhteisössä.


    • Mediamaisteri

      Tämä palsta lienee paras mahdollinen paikka kirkon jäsenistölle katsoa itseään peilistä millaisia he oikeasti ovat.

      Kun kuuntelee kirkon viranomaisten arviota kirkostaan niin niistä suorastaan hyökyy silmille massiivinen torjunta. Tätä torjuntaa voidaan syystä luonnehtia maaniseksi. Kirkon viranomaiset ovat jo kauan sitten menneet sen ohi, että itse voisivat tiedostaa mitä ovat. Jokin outo voima on heidät käytännön tasolla sokaissut.

      Siksi on niin tärkeää että täällä on henkilöitä jotka vielä kerran jaksavat pitää peiliä kirkon edustajien naaman edessä. Uskon että kirkon piirissä on ihmisiä joilla on vielä ns. oma järki päässä ja herkkä omatunto Jumalan edessä.

    • Jaana Jihad

      Tyhjät tynnyrit kolisevat eniten.

      • nyt selvisi

        Ai sinäkö se olitkin joka kolisee ...


    • Maisalis

      Niiin, kyllä minäkin olen tästä palstasta saanut aika ahdasrajaisen kuvan. Monet eivät halua tunnustaa, että uskossa on monia polkuja ja Jumalaa voi lähestyä jokainen omalla tavallaan. Käsittääkseni juuri tämä yksilöllisyys, uskon individualismi on yksi luterilaisuuden keskeisimpiä pilareita. Emme tarvitse välittäjiä keskustellaksemme Isämme kanssa.

      • Näin se menee

        On vain yksi tie pelastukseen ja se tie on Jeesus Kristus.


      • elisabeth-håkan

        Eikö Rasmattu sano, että Jeesus on välimies ihmisen ja Jumalan välillä? Kukaan ei tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani... Kuulostaako yhtään tutulta?


      • YRJÄNÄ

        Ettet olisi eksynyt? Mieleen on jäänyt erään saarnamiehen sanat: " Jeesus tie on kapeneva tie."


      • elisabeth-håkan
        YRJÄNÄ kirjoitti:

        Ettet olisi eksynyt? Mieleen on jäänyt erään saarnamiehen sanat: " Jeesus tie on kapeneva tie."

        Mikä sitten on oikea tie?


    • --"--

      Oliko Lutherin reformin perustana todellakin individualistinen raamatuntulkinta Maisalis ? Kerro mihin väitteesi perustuu ?

    • Aikoinaan laitoin saman merkille että täällä ovat kovaa äänessä sellaiset kristityt, joilla ei olekaan aivan samat säännöt kuin muilla. Enkä puhu pelkästään vapaista suunnista tai muistakaan liikkeistä pelkästään. Mutta ilmeisesti näiden piirissä opetetaan paljon sellaista, minkä sitten mieltää kukin omalla tavalla.

      ”…eikä ole minkäänlainen merkki paremmasta "uskovuudesta") ja jotka ovat kertapamauksella tulleet uskoon ja sitten epäilevät tosiaan…”, ”…muiden tuomitseminen ilman muuta ei-uskoviksi.”

      Se ehdottomuus oikeassa olemisesta kai johtaa siihen, että kaikkien muiden usko koetaan vääräksi? Näin voi ehkä tuntea olevansa parempi kuin ne muut?

      ”…saa jopa kuvan, että pitää keinotekoisesti pitää yllä jonkinlaista uskovaisuuden olotilaa…”
      Olen elämäni aikana seurannut monia, joilla uskoon tuleminen on ”kerta pamaus”. Suurimmalta osalta se on tuonut mukanaan paljon positiivisia asioita. Mutta monen olen huomannut olevansa ensin niin haltioissaan ja kun kuhertelukausi on ohi, sitä olotilaa haetaan tavallaan takaisin. Sitten seuraa pysähdys ja irtaantuminen esim. liikkeestä. Joillakin seuraa luopuminen Jumalasta.

      ”…omasta huonosta käytöksestä huolimatta kuvitellaan itseään vielä uskovien päämieheksi vähintään neuvoja muille antamaan.”, ”… sillä pääasia huonon käytökseen sallimiseen on keksitty itselle, että muka pelastaa ihmissieluja kadotukselta.”

      No, tästä on käyty täälläkin monia keskusteluja. Ehkä joillakin ei vain se itsekontrolli pelaa ja ehkä se usko on koettu niin että nyt sitten saa elää kuin pellossa? Että koska tunteet ovat vahvoja, niitä saa pidäkkeettä valuttaa. Ikävä vain että silloin ne ohjeet ja nuhteet ovat aika tyhjiä: ” Älä tee niin kuin minä teen vaan tee niin kuin minä sanon”.

      ”Osaan kuvitella, minkälaisen kuvan sitten jo vieraantuneet saavat koko asiasta.”

      Samoin, ja tiedänkin että näin käy. Ei ketään enää kiinnosta koko evankeliumi koska asia yhdistetään näihin ”julistajiin”. Asia sitten selitetään että kun se Jumalan sana niin pelottaa vaikka kyse ei ole ollenkaan siitä. Enemmän julistaja itse pelottaa vaikka Sana kiinnostaisikin, ei siitä haluta keskustella tuollaisen julistajan kanssa.

      En tiedä miksi tästä ei saisi keskustella vaikka se on yleisesti tunnettu asia?

      Huomautan jälleen, että en tarkoita tässä kaikkia vaan sitä pientä joukkoa, mikä tekee näin.

      • aih ja voih

        Kylläpä sinulla on kovat luulot omasta kristillisyydestäsi.
        Tunnut olevan sitä liberaalisiipeä jonka toiminta on koko kirkon vienyt kuilun partaalle noilla söperryksillään.


      • Erikoisoperaatiot

        Paljossa puheessa on syntihyväksynnän vaara.

        Jumalan antamilla säännöillä pyrin elämään. Jos annetut säännöt poikkeuavat Jumalan antamista säännöistä niin kyse on eksytyksestä.

        Tärkeää asiaa kuitenkin vaikkakin voisi miettiä mistä ympäripyöreä kiertelevyys Jumalan esittämien tosiasioiden suhteen on putkahtanyt matkan varrella mukaan. Ilmeisesti olet elänyt teoriapainoitteisessa, joitakin ajattelun kulkusuuntia tukkineessa ympäristössä, ilmeisen ateistipitoisessa sellaisessa.

        Mitä enemmän Jumalan puhtan sanan parissa aikaasi vietät, sitä kivemmalta elämän tulisi alkaa tuntua.


    • Maisalis

      Tällä palstalla kirjoitamme pääasiassa me, jotka esiinnymme kristittyinä vaikka todellisuudessa olemme muita. Välillä me esiinnymme konservatiiveina ja välillä liberaaleina, usein esiinnymme myös vapaiden suuntien edustajina. Keskustelemme mielellämme keskenämme ja pyrimme ensisijaisesti antamaan vaikutelman, että kristityt riitelevät keskenään. Jos huomaamme, että luterilaiset tai muutkin kristityt keskustelevat asiallisesti keskenään, yritämme heti pilata keskustelun ja saada aikaan riitelyä. Tätä me teemme siksi koska pelkäämme kristinuskoa. Palstalla ei paljon muita kirjoittajia olekaan kuin me, mutta se ei haittaa meitä, päinvastoin.

      • yeah yeah

        Yeah yeah. Vaikka et olekaan nyt oikea maisalis, on todettava, että täällä on ihan oikeitakin. Muistan kuinka alussa ajattelin, eräistä suorastaan karikatyyreistä (tv-sarjojen karikatyyr kristityistä), onko kyseessä jekku, mutta sitten oli todettava, että ihan oikeasta oli kyse. Toki jekuttajia on välissä. Mutta erityisesti nuo kaksi huomattavaa persoonaa ovat kyllä valitettavasti ihan oikeita. Molemmat toki tämän kirkon ulkopuolisia, mutta ei se aina heidän puheistaan käynyt ilmi. Yksi heistä on ajanut tehokkaasti vastustamansa asian edistymistä kirkosssamme voimalla, vaikka tarkoitus on tietysti ollut päinvastainen. Ja vaikka kirkkomme olisi kuinka konservatiivinen, ei se kelpaisi hänelle, sillä vietämme vääränä päivänä sapattiamme....Mutta se ei tule aina julki, joten kyllä varmaan moni sekoittaa hänet ihan luterilaiseenkin.


      • yeah yeah

        Enkä sitä sano, se oikea maisalis saattaa tosiaan olla jekuttaja, joka yrittää saada jonkinlaista riitaa väliin.


      • Maisalis
        yeah yeah kirjoitti:

        Yeah yeah. Vaikka et olekaan nyt oikea maisalis, on todettava, että täällä on ihan oikeitakin. Muistan kuinka alussa ajattelin, eräistä suorastaan karikatyyreistä (tv-sarjojen karikatyyr kristityistä), onko kyseessä jekku, mutta sitten oli todettava, että ihan oikeasta oli kyse. Toki jekuttajia on välissä. Mutta erityisesti nuo kaksi huomattavaa persoonaa ovat kyllä valitettavasti ihan oikeita. Molemmat toki tämän kirkon ulkopuolisia, mutta ei se aina heidän puheistaan käynyt ilmi. Yksi heistä on ajanut tehokkaasti vastustamansa asian edistymistä kirkosssamme voimalla, vaikka tarkoitus on tietysti ollut päinvastainen. Ja vaikka kirkkomme olisi kuinka konservatiivinen, ei se kelpaisi hänelle, sillä vietämme vääränä päivänä sapattiamme....Mutta se ei tule aina julki, joten kyllä varmaan moni sekoittaa hänet ihan luterilaiseenkin.

        Kyllä minä olen aivan oikea Maisalis. Huomattavia persooniahan tällä palstalla ei ole yhtäkään, enkä ole jekuttajiakaan huomannut. Oikeita kristittyjä täällä ei ole montakaan, heillä on muita keskusteluareenoja. Lähinnä täällä on meitä hiki päässä omaa asiaansa ajavia ei-kristittyjä esiintymässä kristittyinä. Eihän meitä kukaan aitoina pidä, mutta aina voi itselleen uskotella niin.


      • Maisalis
        yeah yeah kirjoitti:

        Enkä sitä sano, se oikea maisalis saattaa tosiaan olla jekuttaja, joka yrittää saada jonkinlaista riitaa väliin.

        En ole jekuttaja, älä vähättele päämäärääni. Tämä ei ole lasten leikkiä.


      • toden sanoit

        Palstan tilanne on juurikin sellainen kuin Maisalis edellä kuvaa. Siksi täällä eivät kirjoittajat kauaa viihdy.


      • 7+1
        toden sanoit kirjoitti:

        Palstan tilanne on juurikin sellainen kuin Maisalis edellä kuvaa. Siksi täällä eivät kirjoittajat kauaa viihdy.

        Samaa mieltä.


    • tympeää

      Tämäkin ketju on samaa trollien jaaritusta kuin muukin palstalla.

      • 33+33

        Sitä itseään.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Korjaa toki jos...

      Koet että ymmärsin sinut kuitenkin aivan väärin. Jännittäminen on täyttä puppua kun et muitakaan miehiä näköjään jännitä
      Ikävä
      29
      2705
    2. Mitä aiot sanoa, kun ja jos tapaatte seuraavan kerran?

      Oletko päättänyt etukäteen?
      Ikävä
      91
      1034
    3. Koetko sä mitään

      Syyllisyyden tunteita siitä mitä teit mulle?
      Ikävä
      58
      901
    4. Mies muistatko kun näit

      Mut ensimmäisen kerran? Missä se oli? Hyvää yötä.
      Ikävä
      66
      875
    5. olet kaiken rakkauden arvoinen

      Olisinpa kertonut kuinka rakastuin sinuun. Kuinka hyvältä tunnuit siinä lähelläni, kunpa en olisi väistänyt vastapäätyy
      Ikävä
      26
      847
    6. Ellen Jokikunnas paljasti somessa ison perheuutisen - Ralph-poika elämänmuutoksen edessä!

      Ellen Jokikunnas ja Jari Rask sekä Ralph-poika ovat uuden edessä. Tsemppiä koko perheelle ja erityisesti Ralphille! Lu
      Suomalaiset julkkikset
      6
      827
    7. Olisi kiva

      Tietää, mitä oikein ajattelet minusta tai meistä? Mitä meidän välillä on? Salattua tykkäämistä, halua, himoa? Onhan tämä
      Ikävä
      37
      800
    8. Mikä koirarotu muistuttaa kaivattuasi eniten?

      Koirien piirteet muistuttavat usein ihmisten ja omistajiensa piirteitä.
      Ikävä
      65
      794
    9. Oot mun koko maailma

      Ei ole koskaan ollut ketään, joka olisi niin täydellinen minulle kuin sinä mies ❤️ Ikävöin sua🥹
      Ikävä
      75
      724
    10. Nainen, jos kuuntelet ja tottelet, niin sinulle on hyvä osa

      Ominpäin toimiessasi olet jo nähnyt mihin se on johtanut. Olen jo edeltä sen sinulle kertonut ja näen sen asian ja totuu
      Ikävä
      135
      718
    Aihe