erota vai yrittää vielä..?

uuvuksissa

Yhteistä eloa takana 5v. Asumme avoliitossa, miehellä ei lapsia ja mulla kaks alaikäistä jotka asuvat kanssamme. Parisuhdeongelmia ollut läpi vuosien. Alkuun mulla oli luottamuspulaa; mies jäi kiinni valheista ja töpeksi humalassa. Olin itse eronnut alkoholistista joten tein heti selväksi etten juopottelua katsele. Tilanne koheni ja vietimme perusarkea perheen kanssa. Kuitenkin monesti mulle tuli tunne että mies ei välitä minusta ja lapsista. Jos ehdotin reissua tai kahdenkeskistä aikaa, ei hän innostunut. Läheisyys väheni ja seksi myös. Miehelle tuli haluttomuutta. En usko että toista naista oli kuviossa. Mies on kuitenkin vaalinut oman ajan saamista. Itse monesti suhtauduin hänen suunnitelmiin varauksella sillä oma aika tarkoittaa miehellä täydellistä irtiottoa kotoa; useimmiten ryypiskelyä. On hän lähtenyt myös riidan päätteeksi ovet paukkuen ja sulkenut kännyn etten saa yhteyttä. Ilmoitellu itsestään seur päivänä. Mies väittää että olen vieraannuttanut hänet kavereista. Itse olen eri mieltä. En ole ite kovin sosiaalinen eikä kyläilyt niin kiinnosta. Olen kuitenkin sanonut miehelleni että näkisi kavereitaan. Niin ei kuitenkaa tee mutta riidan yhteydessä kyllä muistaa mainita että se on mun syy. Lisäks mainittakoon et miehellä on huvin tiivis suhde äitiinsä ja sisaruksiinsa. Ramppaa heillä jatkuvasti kun pyytävät mieheltäni apua mm. johonkin hommaan. Lisäksi anoppi teettää hänellä myös naapurien ja suvun hommia, lupailee niitä poikansa puilesta. Tästä meille tullut myös riitaa. Nyt mies otti taas lähtöpassit. Sanoi tarvitsevansa omaa aikaa ja meni siskonsa nurkkiin. Mulle tämä tuli täytenä yllätyksenä. Tottakai suutuin koska en nähnyt lähtöön syytä. Ei olla oltu yhteydessä enkä aio miehelle soitella. En tiiä mitä tekis, oon niin väsyny ja pettyny tähän kaikkeen.... :(

4

368

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Heippa

      Mielestäni on hyvä, että olet pysähtynyt pohtimaan suhteenne tilaa. Kirjoitat, että alkuun sulla oli luottamuspulaa. Entä nyt? Koetko, että voit luottaa mieheen? Luottamuspula nakertaa suhdetta helposti ja vähitellen.

      Ajattelen, että jokainen on itse vastuussa kavereistaan ja ihmissuhteistaan ja siksi toisen syyttäminen kavereiden vieraannuttamisesta tuntuu kohtuuttomalta. Mutta onko sinulla omia kavereita? Onko sinulla yhtään läheistä ystävää? Kenelle sinä kerrot asioita silloin kun sinulla on huolia?

      Anopin lupaileminen poikansa puolesta kuulostaa tietysti anopin ylivallalta. Mutta onko niin, että tähän hänellä on poikansa suostumus? Aikuinen poika voisi halutessaan pitää kiinni omasta määräysvallastaan.

      Miten lapsesi voivat tässä suhteessa? Millainen suhde heillä on mieheen? Kirjoitat, että et tiijä mitä tekisit ja olet väsynyt ja pettynyt. Toivon että pystyt ensin lepäämään ja sitten kaikessa rauhassa arvioimaan, mielellään jonkun toisen ihmisen kanssa yhdessä, mitä toivot tältä ihmissuhteelta, millä edellytyksillä haluatte ja voitte jatkaa yhdessä. Tärkeä pohdittava asia on myös sinun lastesi hyvinvointi. Ha ansaitsevat äidin, joka jaksaa.

      Toivon sulle voimia
      Päivi-pappi Hämeestä

      • alkuperäinen

        Kiitos vastauksesta. Niinpä, paljon on mietittävää. Kun saisi ajatukset jotenkin kasaan.. onneksi mulla on ystäviä kelle puhua murheita. Tukea olen heiltä saanut. Ja ymmärrystä. Siitä olen kiitollinen. Mieheeni olin saanut luottamuksen ja vasta kertonutkin hänelle hyvin vaikeitakin asioita. Nyt luottamus on taas mennyt. En voi luottaa ihmiseen joka on noin arvaamaton ja kykenee loukkaamaan minua näin. Lisäksi en voi luottaa siihen että hän olisi tukenani. Ennen kuin hän lähti pyysin häntä itkien jäämään mikä oli nöyryyttävää, koska silti hän lähti. Lisäksi loukkaa ettei hän puhunut mitään lapsille joiden kanssa kuitenkin asuttu yhdessä. Missä aikuisen vastuu? Lapset tietysti ihmetelleet miehen katoamista ja vaistoavat ettei kaikki ole ok. Välit sitä ennen olleet ihan on. Mitä anoppiin tulee, ei miesosaa sanoa hänelle ei. Usein olemme tästäkin keskustelleet, mutta mies ei halua nähdä tilannetta siten. On vain sitä mieltä että haluaa auttaa äitiään, vaikka se vaikuttaa vahvadti parisuhteeseemme. Loukkaa että mies kirmaa pienissäkin asioissa äidin helmoihin, mutta ei vaivaudu selvittelemään meidän välejä tai antamaan minulle aikaa. Mitä kavereihin tulee olen kanssasi samaa mieltä. Itse hän on vastuussa niistä suhteista samoin kun minä omistani. Kaiken lisäksi luottamusta on nakertanut alkuun se, että ensimmäiseen vuoteen hän ei kertonut että hänellä on hyvä naispuolknen ystävä. Syytti minua siitä että olen tullut heidän väliin. Ihmettelen sitä, sillä miten voisin tulla kun en hänestä tiennyt. Kerran hän on kuulteni soittanut naiselle humalassa ja haukkunut minut pystyyn. Yhteydenotot naiseen tekee selkäni takana. Mitä muuta se lisää kuin epäluottamusta välillemme? En tiedä mitä teen. Mies ollut mo ta päivää soittamatta. Itse mietin ottavani yhteyttä koska tämä on naurettavaa. Toisaalta en haluaisi soitella perään epätoivoisena ja taas nöyrtyen..


      • jussijussijussijussi
        alkuperäinen kirjoitti:

        Kiitos vastauksesta. Niinpä, paljon on mietittävää. Kun saisi ajatukset jotenkin kasaan.. onneksi mulla on ystäviä kelle puhua murheita. Tukea olen heiltä saanut. Ja ymmärrystä. Siitä olen kiitollinen. Mieheeni olin saanut luottamuksen ja vasta kertonutkin hänelle hyvin vaikeitakin asioita. Nyt luottamus on taas mennyt. En voi luottaa ihmiseen joka on noin arvaamaton ja kykenee loukkaamaan minua näin. Lisäksi en voi luottaa siihen että hän olisi tukenani. Ennen kuin hän lähti pyysin häntä itkien jäämään mikä oli nöyryyttävää, koska silti hän lähti. Lisäksi loukkaa ettei hän puhunut mitään lapsille joiden kanssa kuitenkin asuttu yhdessä. Missä aikuisen vastuu? Lapset tietysti ihmetelleet miehen katoamista ja vaistoavat ettei kaikki ole ok. Välit sitä ennen olleet ihan on. Mitä anoppiin tulee, ei miesosaa sanoa hänelle ei. Usein olemme tästäkin keskustelleet, mutta mies ei halua nähdä tilannetta siten. On vain sitä mieltä että haluaa auttaa äitiään, vaikka se vaikuttaa vahvadti parisuhteeseemme. Loukkaa että mies kirmaa pienissäkin asioissa äidin helmoihin, mutta ei vaivaudu selvittelemään meidän välejä tai antamaan minulle aikaa. Mitä kavereihin tulee olen kanssasi samaa mieltä. Itse hän on vastuussa niistä suhteista samoin kun minä omistani. Kaiken lisäksi luottamusta on nakertanut alkuun se, että ensimmäiseen vuoteen hän ei kertonut että hänellä on hyvä naispuolknen ystävä. Syytti minua siitä että olen tullut heidän väliin. Ihmettelen sitä, sillä miten voisin tulla kun en hänestä tiennyt. Kerran hän on kuulteni soittanut naiselle humalassa ja haukkunut minut pystyyn. Yhteydenotot naiseen tekee selkäni takana. Mitä muuta se lisää kuin epäluottamusta välillemme? En tiedä mitä teen. Mies ollut mo ta päivää soittamatta. Itse mietin ottavani yhteyttä koska tämä on naurettavaa. Toisaalta en haluaisi soitella perään epätoivoisena ja taas nöyrtyen..

        Pitäisikö sinun kääntää uusi sivu elämässäsi? Mieti miten vapauttavaa olisi asua lasten kanssa keskenään ilman tuota. Miksi sinä itket sen perään, kun olet itsekin todennut, ettei välitä ja että on epäluotettava. Minustakin olisi nöyryyttävää, kun se toinen ei selvästikään välitä.


    • Hei alkuperäinen.

      Onpa kiva, että sinulla on ystäviä, jotka tukevat sinua. Juuri nyt tarvitset heitä ja tarvitset sitä, että voit keskustella ystäväsi/ystäviesi kanssa. Kirjoitat, että et tiedä mitä teet. Uskon, että asiat kuitenkin valkenevat vähitellen. Minusta näyttää siltä, että juuri nyt olet vahvasti pettynyt ja loukkaantunut. Jos mies on monta päivää soittamatta, on tietenkin vaikea ryhtyä korjaamaan suhdetta.

      Mitä tapahtuisi, jos tienne erkanisivat? Mikä olisi pahinta? Mikä olisi helpottavaa? Mitä menettäisit – ja mille uudelle olisi tilaa? Tekstistäsi välittyy se, että haluat selvittää välinne. Se on hyvä ja tarpeellista joka tapauksessa.

      Voimia sinulle ja hyvää syksyä
      Tervehtien Päivi-pappi Hämeestä

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Onhan tää tyhmää ajatella sua kun tuskin ees muistat mua

      Hyvää yötä sinne jonnekin. 💔
      Ikävä
      26
      2584
    2. Ikuiset kaipaajat

      Miksette vaan mene sen kaipauksen kohteen luokse ja puhu sille suoraan? Mitä järkeä on kaipailla jotain puolituttua vuo
      Ikävä
      77
      2516
    3. Persut rahoittavat velkarahalla rikkaiden ökyelämää

      Minkä vuoksi persut eivät leikkaa rikkailta, joilla on maksukykyä? Tuskinpa tuo persujen käytös saa Suomen kansalta hyv
      Maailman menoa
      69
      2340
    4. Riikka ottaa miljardi euroa EU:n yhteisvelkaa Suomelle

      Niin kääntyi irvipersun takki taas, vaikka vaalilupauksissa oli ettei yhteisvelkaa Suomi enää koskaan ota. No nyt otti m
      Maailman menoa
      23
      2140
    5. Kerro kaivattusi etunimi

      Naisille
      Ikävä
      84
      1789
    6. En tiedä ymmärrätkö

      Kuinka paljon merkitset mulle. Näet minut minuna etkä silti käännä selkääsi. Tökit jatkuvasti kepillä jäätä ja menit ehk
      Ikävä
      7
      1609
    7. Veronmaksajat kustantavat yrittäjien eläkkeitä jo yli 500 miljoonalla

      Suomalaista yrittäjää ei kommunistista erota. Aktiivisen "yrittämisen" maksattaa yritystukina yhteiskunnalla, ja vieläpä
      Yrittäjyys
      21
      1404
    8. Kun ei numeroa

      niin en edes voi viestittää, et suunnitelmiin tuli muutos. Ikävä on, ja kasvaa vaan🤍
      Ikävä
      31
      1392
    9. Kenenkä halli se on tulessa nelostiellä

      11 yksikköä paikalla
      Pyhäjärvi
      5
      1154
    10. Se on siinä

      Jami kun vielä loppuu niin Lappajärvellä ei oo yhtään mitään toimintaa.Purkamista piisaa kymmenen vuoden ajalle.Maakunna
      Lappajärvi
      34
      973
    Aihe