Ero ja tosi elämä

Totta, eron jälkeen elämä kiristyy entistä enemmän ja se tulisikin ottaa huomioon sitä eroa tehdessä.
Nyt sitten olet todella yksin lapsien kanssa, lapset tarvitsevat kuitenkin ihan saman määrän huoltoa kuin aikaisemmin.

Joten jostakin täytyy osat luopua jos eroaa, siitä on hyvä keskustella lasten kanssa ja luoda heidän kanssaan hyvä suhde, sellainen oma rinki, silloin selviätte.

Sitä uutta ihmistä siihen on ihan turha hakea perusteella, että hän ottaa osan vastuusta eli hoitaa lapsia ja kotia. Se ei yksinkertaisesti onnistu, lapset eivät ole valmiita vieraan kanssa toimimiseen, vaikka kuinka niin haluaisitte. eikä vieraskaan toisen lapsia mielellään hoida.

Lapset vaativat, mutta on isommille hyvin selkeästi tuotava esiin, että mikä on mahdollista ja mikä ei. Toisilla lapsilla saattaa olla kaikenlaisia leluja , mopoja alaikäisillä, tottahan sinunkin lapsesi haluaisi, mutta kun ei onnistu täytyy kertoa tosiasiat ja sekin että on luvatonta olla mopoa alaikäisellä.
Voitte vaikka sopia jonkinlaisesta säästöohjelmasta, sillä kyllä lapsenne ansaitsee saada luvatussa iässä myös mopon.

No nämä joille on ostettu kaikki nämä vekottimet, he onkin sitä varten, että ei tarvitse olla lapsen kanssa. En ymmärrä vanhempaa, joka tietoisesti rikkoo lakia ja samalla tekee toisen perheen elämästä pahan, kun lapsi siellä tuon perusteella alkaa rankumaan mopoa esim.

Erossa pitäisi ne omat lapset ottaa todella lähelle ja kertoa heille avoimesti hyvästä ja pahasta ja sopia perheen yhteisistä asioista, ei koskaan saisi nousta se uuden metsästys tai palvonta omien lapsien edun yläpuolelle.

Ota yhteys pikimmiten perheneuvolaan. Joskus menee epävarman eroisän tie niinkin että uupumisen uhalla tehdään kaikki mitä äidin oletettaisiin tekevän ja vielä ylikin, ylipäätään kaikkeen mitä isot lapset keksivät kysyä tai käskeä ollaan suostumassa.
Tanskalainen sarja aiheesta on tullut sunnuntaipäivisin puolenpäivän aikaan, katsopa muutama osa ja vertaa omaan perhe-elämääsi.
eli takaisin alkulauseeseen. Yhdessä lasten/nuorisopsykologin tms. kanssa teette peisäännöt selväksi: "Näin kodissamme arki toimii"!
Esim. koskapa et ole koti-isä vaan työssäkäyvä ja lapset jo teinejä, niin juokseva vuoro tai viikkovuoro kullekin seuraavissa askareissa: yleisten kodin tilojen siivous (WC, keittiö, olkkari, eteinen jne.), ruuanlaitto, tiskit, pyykit. Rahankäytöstä selkeä budjetti, esim. taloustöiden kunnolla tekemisen jälkeen viikkoraha 20 euroa. Kaikenlaiseen ylellisyyden ja rihkaman mankumiseen selkeä EI.
Kuvitelma, että ei uskalla sanoa poikkipuolista sanaa veetuileville teineille, koska tapahtuu xxx, ei perustu muuhun kuin pelkuruuteen elämän haasteiden edssä. Menkööt sitten teinit äidin riesaksi, jos eivät kestä normaalielämää tai minimi-kurinpitoa. Vai olisiko sijaiskoti parempi heille? Tuon ikäisille nimenomaan vastuunotto kodin rutiineista ja kauniin käytöksen oppiminen ovat kasvattajan/vanhemman avainsuoritteita. Tässä kohtaa eroavat menestyjien ja luusereiden polut, osittain oman topiminnan ja osittain vanhempien kyvykkyyden perusteella. Muista jutella perheneuvolassa myös omista tunteistasi, omasta jaksamisestasi. Ja ota lomaa, lähde viikoksi etelään sillä välin kun lapset ovat äidillään.