Olen tässä jo useamman kerran vakavasti miettinyt, että jättäisin tämän palstan, kun ei täällä ole mitään asiallisia keskusteluita koskaan, mutta nyt olen vihdoin tajunnut, että täällä on todella paljon hyviä ja asiallisia keskusteluita, mutta päätän silti jättää palstan lääkärini neuvosta, sillä tämä kuulemma vaikeuttaa parantumistani vaikeasta homoseksuaalisuudesta.
Ensi kuussa menen muutenkin eräälle eheytymisleirille, jota järjestetään sivarin käyneille homoseksuaalisuutensa kanssa kamppaileville miehille, eikä siellä ole nettiyhteyttä, joten kirjoitteluun tulee pakostakin tauko. Tuolla leirillä järjestetään sotilaskoulutusta ja opetellaan millaista on olla aito suomalainen mies, eikä mikään sivarihomo.
Kiitos niille muutamalle palstan kirjoittajalle, jotka ovat kannustaneet minua hyväksymään itseni sellaisena kuin olen, eli vaikeasta homoudesta kärsivänä keski-ikäisenä miehenä. Erityiskiitos pimppalooralle, jonka kanssa käydyt yksityiset keskustelut ja pimppalooran lähettämät alastonkuvat saivat minut vihdoin tajuamaan, että en ole kiinnostunut naisista. Toinen erityiskiitos kuuluu Naisasialooserille siitä, että hänen linkkaamansa paidaton kuva itsestään sai minut tajuamaan, että himoitsen miehen vartaloa ja tämä oivallus on auttanut minut eheytymisen tielle. Luulen muuten, että Naisasialooserikin kamppailee tämän saman sairauden kanssa, josta olen nyt pikkuhiljaa toipumassa ja kannustankin Naisasialooseria hyväksymään vaikean homoutensa ja tulemaan kanssani tuolle eheytymisleirille, jossa opettelemme poikien kanssa puolijuokkueteltassa kylki kyljessä maaten eräilytaitoja ja tulemme tutuiksi toistemme pierunhajujen kanssa, kuten kunnon heteromiehen kuuluukin.
Lopuksi vielä toivotan Jumalan siunausta kaikille palstan kirjoittajille ja muistutan, että homoilu ei ole mikään ratkaisu naisettomuuteen, kuten minä luulin ja homoudesta voi parantua Jumalan rakkauden ja sotilastaitojen avulla. Aamen ja hyvästi.
Ensi kuussa menen muutenkin eräälle eheytymisleirille, jota järjestetään sivarin käyneille homoseksuaalisuutensa kanssa kamppaileville miehille, eikä siellä ole nettiyhteyttä, joten kirjoitteluun tulee pakostakin tauko. Tuolla leirillä järjestetään sotilaskoulutusta ja opetellaan millaista on olla aito suomalainen mies, eikä mikään sivarihomo.
Kiitos niille muutamalle palstan kirjoittajalle, jotka ovat kannustaneet minua hyväksymään itseni sellaisena kuin olen, eli vaikeasta homoudesta kärsivänä keski-ikäisenä miehenä. Erityiskiitos pimppalooralle, jonka kanssa käydyt yksityiset keskustelut ja pimppalooran lähettämät alastonkuvat saivat minut vihdoin tajuamaan, että en ole kiinnostunut naisista. Toinen erityiskiitos kuuluu Naisasialooserille siitä, että hänen linkkaamansa paidaton kuva itsestään sai minut tajuamaan, että himoitsen miehen vartaloa ja tämä oivallus on auttanut minut eheytymisen tielle. Luulen muuten, että Naisasialooserikin kamppailee tämän saman sairauden kanssa, josta olen nyt pikkuhiljaa toipumassa ja kannustankin Naisasialooseria hyväksymään vaikean homoutensa ja tulemaan kanssani tuolle eheytymisleirille, jossa opettelemme poikien kanssa puolijuokkueteltassa kylki kyljessä maaten eräilytaitoja ja tulemme tutuiksi toistemme pierunhajujen kanssa, kuten kunnon heteromiehen kuuluukin.
Lopuksi vielä toivotan Jumalan siunausta kaikille palstan kirjoittajille ja muistutan, että homoilu ei ole mikään ratkaisu naisettomuuteen, kuten minä luulin ja homoudesta voi parantua Jumalan rakkauden ja sotilastaitojen avulla. Aamen ja hyvästi.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Voimii sulle Darkkis :) On iha rohkasevaa et sä pystyt viimeinki näkee asiat eri lailla, se et sul on ollu jotai epäselvyyttä sun seksuaalisen suuntautumisen kanssa ei tee susta sen huonompaa miestä, ja hei, tää on 2014, antaa kaikkien kukkien kukkii
Kiitos sulle Minde kun oot mulle yrittänyt järkeä täällä puhua. Sen jälkeen kun aloin käymään eheyttävässä terapiassa mun vanhempien painostuksesta, niin mä olen alkanut hyväksymään näitä juttuja. Sinne sivariinkin mä menin vain sen vuoksi, kun mä pelkäsin että siellä armeijassa mulla on liikaa houkutuksia niiden muiden nuorten miesten kanssa ja kun mä en niitä mun homoseksuaalisia taipumuksia vielä silloin voinut oikein hyväksyä enkä ymmärtää. Sivariin meneminen on ollut ehkä mun elämäni suurin virhe, kun se olisi just ollut parasta vaan mennä sinne miesten kouluun eli armeijaan, niin musta ei olisi tullut tällaista sivarihomoa, jonka elämä on yhtä itkua ja tuskaa.
Mutta nyt, kiitos terapian, mä aion mennä sinne eheytysleirille ja ottaa vahingon takaisin ja aion nukkua oikeen lusikka-asennossa muiden miesten kanssa siellä metsän keskellä. Kun siellä kuitenkin muutkin homoutta sairastavat miehet painii näiden samojen ongelmien kanssa, niin me voidaan turvallisesti kokeilla siellä rajojamme kenenkään häiritsemättä, kun sitä varmaan on monilla muillakin siellä se pelko, että siellä teltassa saattaa sitten tapahtua jotain kiellettyä, kun lauma homoja pakkautuu ahtaaseen telttaan keskellä ei-mitään, mutta just nää pelot ne pitää vaan kohdata jos aikoo jatkaa tällä eheytymisen tiellä ja just tästä mä aionkin ottaa selvää siellä, että kiitos vaan sulle Minde ja kiitos muillekin, jotka on mulle tästä homoudesta huomauttanut, että kiitti vaan!!!!!!!!!!
No joo mun poikkis kyl kävi sivarin mut se ei koskaa tosiaa oo ollu mikää "iktevä ja valittava sivarihomo" ni kylhä se joillekki käy, sun tapaukses tietenki se intti ois ilmeisesti ollu sittenki paljo parempi ku oisit voinu siel sit miehistyy ja kokee niit tärkeitä asioita toverien kanssa, siel varmaa ois tullu myös paljo kavereit joitte kans vois baaris käydä :)
Kaikkea hyvää sulle jatkossa ja toivottavasti parannut homoudestasi.
Ei homoudesta tarvitse "parantua", Darkkis! Olet syntynyt homoksi ja et voi muuttua heteroksi vaikka haluaisit. Yritä mielummin hyväksyä itsesi ja oman seksuaalisen suuntautumisesi. Kaikkea onnea kuitenkin!