niin vaikeaa ymmärtää, että joku haluaa elää sinkkuna vaikka loppuelämänsä. Pidän työnteosta, mutta tunnen itseni ja olen sen verran epäsosiaalinen, että minulle riittää työpaikan sosiaaliset suhteet. Kaiken muun ajan haluan viettää lasteni kanssa ja tarvitsen paljon yksinoloa. Ja saada tehdä mitä haluaa. Ei ole minkäänlaista kiinnostusta aloittaa seurustelua kenenkään kanssa. Sellaista miestä ei ole olemassakaan jonka vuoksi haluaisin luopua minulle tärkeästä omasta ajasta. Sitten, kun jään eläkkeelle voisin etsiä kaverin, jonka kanssa voisin käydä tanssimassa, ettei tarvitse sietää humalaisia tanssijoita.
Kuinka on
onnellinen näin
276
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ihmisillä on kova usko, että heidät itsensä onnelliseksi tekevät asiat toimivat kaikilla muillakin. Toisekseen se kuulemma luo turvallisuuden tunnetta, kun kanssaihmisten arvot, valinnat ja elämä on samanlaista kuin itselläkin.
Aloittaja, tuota minäkin olen ihmetellyt!
Mua pidetään ihan kummajaisena kun sanon, että parisuhteessa en ole,en halua olla, enkä tule olemaan. Mulla on kaksi lasta, hyvä ammatti ja toimeentulo. Meillä on oma koti joka on vain meidän. Nautin lasten kanssa olosta ja elämisestä, heitä en antais ikinä pois mihinkään hintaan! Miestä en kaipaa tähän enkä ymmärrä mitä sillä tekisin?
Mulla on työ jossa tapaan paljon ihmisiä päivittäin. Pari hyvää ystävää. Ja tietysti rakkaat lapseni. Se riittää.
Tiedän että ärsytän monia koska olen itsenäinen ja vaadin omaa tilaa ja rauhaa. Se on heidän ongelmansa.