Tarjaa naurattaa

"Tasavallan presidenttiä kuulemma naurattaa se, etteivät yritysjohtajat ota uskoakseen, että Suomi on maailman kilpailukykyisin maa. Taitaa olla Mäntyniemessä vitsit vähissä, kun ei muuta nauramisen aihetta löydy. Yhä kasvavaa työttömien insinöörien ja diplomi-insinöörien joukkoa ei naurata lainkaan se ettei kirjoituspöydän takana tehty tutkimus tee maastamme kilpailukykyistä muuten kuin paperilla.

Työpaikkoja tähän "kilpailukykyiseen" maahan piti juuri tulla kouluttamalla kaikki ylioppilaiksi ja melkein kaikki akateemiseen loppututkintoon asti.

Kun presidentti nauramiseltaan ehtii, hän voisi kertoa työttömille insinööreille, mistä löytää työpaikan. Sen sijaan hän kulkee maailmalla kertomassa, että miinoista luovutaan, joka maksaa monta miljardia markkaa korotettuina veroina, tai kiirehtimässä meitä ensimmäisten joukossa päästökauppaan, joka korottaa sähkön hintaa kahdellakymmenelläviidellä prosentilla.

Tekisi edes kerran tehdä jotain sellaista, joka loisi eikä tuhoaisi työpaikkoja Suomessa. Toivottavasti hänelle riittää yksi kausi. Voi olla ettei kansantalous kestä toista."

Koko juttu http://www.tekniikkatalous.fi/doc.te?f_id=635794
9752
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

Olen samaa mieltä tästä kilpailukykyisestä maasta. Opiskelin Insinööriksi ja valmistuin työttömäksi. Ei kyllä paljoa naurata kun työt karkaavat muihin "kilpailukykyisiin" maihin kuten Kiinaan.

Ihmettelen myös suuresti miksi jokaisen pitäisi olla korkeakoulun käynyt? Olisiko ollut alkuperäinen idea että täällä on johto, Inssit, ekonomit sun muut ja itse työ tehdään muussa maassa? Tiedä häntä...

Äänestä
  • TEKNOLOGIA-SUOMEN UUSIN UHKA: TYÖVOIMAPULA

    Nokia tarvitsee vuosittain pari tuhatta uutta insinööriä. Se on saman
    verran kuin heitä koko Suomessa valmistuu. Vaikka Nokia onkin
    suomalaisessa elinkeinoelämässä suurin ja kaunein, muitakin
    tarvitsijoita on. Tuhannen insinöörin vajaus on vuositasolla niin
    suuri, että toimitusjohtaja Jorma Ollila puhuu jo kasvun rajoista. On
    investoitava muualle, koska täällä ei riitä resursseja.

    Myös Nokia Telecommunicationsin henkilöstöjohtaja Kirsi-Marja
    Kuivalainen pitää työvoimapulaa ongelmana.

    - Pulaa tietynlaisesta osaamisesta on. Tällä hetkellä kaikkein
    kysytyintä väkeä ovat ohjelmisto-osaajat. Vuosituhannen vaihtuminen
    ja euron tuleminen teettävät nyt niin paljon ohjelmointityötä, että
    työvoimapula on maailmanlaajuinen ilmiö. Mutta on muitakin
    osa-alueita. Ainakin Nokia aikoo kasvaa jatkossakin sellaista
    vauhtia, ettei työvoimapula ole lähiaikoina ohimenevä ilmiö,
    Kuivalainen sanoo.

    Elinkeinoelämää on opittu kuuntelemaan

    Oppiminen on pitkä prosessi, eikä ihmisten kouluttaminen korkeaa
    osaamista vaativiin tehtäviin käy hetkessä. Kuivalainen huomauttaa,
    että jo peruskoulun ainevalinnat saattavat vaikuttaa tuleviin
    koulutusmahdollisuuksiin.

    - Ratkaisevinta on, että lukiovaiheessa huolehditaan riittävästä
    matematiikan ja luonnontieteiden opetuksesta.

    Usein koulutusjärjestelmää on kritisoitu myös siitä, ettei
    elinkeinoelämää tunneta eikä yritysten näkemyksiä oteta huomioon.

    - Tässä asiassa on viime vuosina kehitytty hirveästi. Nykyisin
    elinkeinoelämä otetaan mukaan koulutuksen suunnitteluun. Koulutusta
    kehitettäessä on selvästi kuultu mitä me olemme sanoneet, Kuivalainen
    kiittelee.

    Osaamista on monenlaista

    Kun Kirsi-Marja Kuivalainen puhuu osaajista, hän ei tarkoita vain insinöörejä.

    - On monenlaista osaamista ja niistä muodostuu kokonaisuus. Eivät
    insinöörit tee yksin menestystuotteita. Tarvitaan myös myyntiä,
    markkinointia, laskentaosaamista, juristeja ja vaikka mitä.

    Lähes kaikki Nokialle palkattavat ihmiset testataan, eikä kaikkia
    tarjokkaita oteta. On oltava "asenteiltaan ja arvoiltaan sopiva",
    kuten toimitusjohtaja Jorma Ollila on asian ilmaissut.

    - Meille halutaan ihmisiä, jotka ovat aktiivisia, oma-aloitteisia,
    avoimia ja joilla on hyvät kommunikointitaidot. Usein ihmiset
    kuuluvat johonkin tiimiin. Ja jokaisen Nokian työntekijän pitää
    haluta oppia uutta. Voi käydä niinkin, että jokin osaaminen menettää
    kokonaan merkityksensä. Silloin pitää oppia jotakin uutta ja
    relevanttia osaamista.

    Nokia - liian iso Suomelle?

    Mitä tapahtuu, jos kokonaisen kansakunnan osaaminen menettää
    merkityksensä? Jos Nokia hyytyy, Helsingin arvopaperipörssikin
    hyytyy, mutta miten käy kansantalouden? Onko kaikki munat pantu
    samaan koriin ja onko Nokia yksinkertaisesti liian iso Suomelle?

    - Meidän mielestämme Suomi tarvitsee muutakin kuin Nokian. Ja muuta
    on jo nytkin. Suomalaisilla on osaamista bioteknologiassa ja monilla
    muilla alueilla. Me toivomme, että Suomi menestyy näillä aloilla myös
    jatkossa.

    Moni huippuosaaja kääntää kysymyksen toisinpäin: entä jos Suomi on
    liian pieni?

    - Ei meillä ole nähtävissä, että sellaiset suomalaiset huippuosaajat,
    joille voidaan Suomessa tarjota riittävän kiinnostavia tehtäviä,
    olisivat lähdössä minnekään.

    Suomalainen mutta ei yksin suomalaisten

    Suomalaisilta jää helposti huomaamatta, että kansallisylpeytemme
    Nokia on jo ajat sitten kasvanut kansainväliseksi suuryritykseksi. Se
    ei markkinoi itseään tai tuotteitaan suomalaisuudella, eikä sitä
    maailmalla välttämättä edes suomalaiseksi mielletä.

    - Meillä on kansainvälisiä tuotteita, joita myydään sillä että ne
    ovat korkealaatuisia, edistyksellisiä ja käyttäjäystävällisiä. Ei ole
    asiakkaan kannalta relevanttia, että ne ovat suomalaisia.

    Kuivalaisen mielestä Nokia on kuitenkin ylpeä suomalaisuudestaan ja
    suomalaisuus näkyy myös yrityksen kulttuurissa.

    Teksti: Kati Martinson


    -------------------------------------------------------------------------------
    Posted by Lauri Hirvonen on October 29, 1998 at 01:16:09:

    Nokian eräs ongelma on osaavan työvoiman saanti.
    Nokia on julkistanut, että kasvu on noin 25 - 35 % ensi vuonna.
    Nokia on arvioinnut, että Suomessa se voisi saada noin 2000 uutta
    sopivaa työntekjää. Tämä ei riitä. Nokia tarvitsee enemmän.
    Siksi Nokia kasvaa myös Suomen ulkopuolella.

    Siksi Nokia on aktiivisesti mukana kehittämässä Suomessa
    koulutusta, jotta tulevaisuudessa olisi enemmän osaajia.
    Mutta koulutus on valtiovallan vastuulla, ei Nokian.
    Nokia voi vain auttaa siinä joissakin asioissa.

    Toisaalta, Nokiankaan kasvu tai tulevisuuden työpaikat
    eivät ratkaise kaikkien suomalaisten työpaikka tarvetta.
    Suomessa on syntyvyys ollut noin 65.000 henkilöä vuodessa.
    Korkeamman koulutuksen saa ikäluokasta noin 30.000 henkilöä.
    Siksi koulutusta pitää olla monen muotoista ja erilaisiin osaamisiin
    tähtäävää. Myös Nokia tarvitsee erilaisia osaajia palvelukseensa.
    Nyt on lisääntynyt tarve palvelu- ja sisältötuotannon osaajille.
    Missä sellaisia koulutetaan?

    Yksityishenkilönä kirjoitettu.

    T. Lauri Hirvonen

    Google Home - Advertising Programs - Business Solutions - About Google

    Äänestä

  • J. Ollila kirjoitti:

    TEKNOLOGIA-SUOMEN UUSIN UHKA: TYÖVOIMAPULA

    Nokia tarvitsee vuosittain pari tuhatta uutta insinööriä. Se on saman
    verran kuin heitä koko Suomessa valmistuu. Vaikka Nokia onkin
    suomalaisessa elinkeinoelämässä suurin ja kaunein, muitakin
    tarvitsijoita on. Tuhannen insinöörin vajaus on vuositasolla niin
    suuri, että toimitusjohtaja Jorma Ollila puhuu jo kasvun rajoista. On
    investoitava muualle, koska täällä ei riitä resursseja.

    Myös Nokia Telecommunicationsin henkilöstöjohtaja Kirsi-Marja
    Kuivalainen pitää työvoimapulaa ongelmana.

    - Pulaa tietynlaisesta osaamisesta on. Tällä hetkellä kaikkein
    kysytyintä väkeä ovat ohjelmisto-osaajat. Vuosituhannen vaihtuminen
    ja euron tuleminen teettävät nyt niin paljon ohjelmointityötä, että
    työvoimapula on maailmanlaajuinen ilmiö. Mutta on muitakin
    osa-alueita. Ainakin Nokia aikoo kasvaa jatkossakin sellaista
    vauhtia, ettei työvoimapula ole lähiaikoina ohimenevä ilmiö,
    Kuivalainen sanoo.

    Elinkeinoelämää on opittu kuuntelemaan

    Oppiminen on pitkä prosessi, eikä ihmisten kouluttaminen korkeaa
    osaamista vaativiin tehtäviin käy hetkessä. Kuivalainen huomauttaa,
    että jo peruskoulun ainevalinnat saattavat vaikuttaa tuleviin
    koulutusmahdollisuuksiin.

    - Ratkaisevinta on, että lukiovaiheessa huolehditaan riittävästä
    matematiikan ja luonnontieteiden opetuksesta.

    Usein koulutusjärjestelmää on kritisoitu myös siitä, ettei
    elinkeinoelämää tunneta eikä yritysten näkemyksiä oteta huomioon.

    - Tässä asiassa on viime vuosina kehitytty hirveästi. Nykyisin
    elinkeinoelämä otetaan mukaan koulutuksen suunnitteluun. Koulutusta
    kehitettäessä on selvästi kuultu mitä me olemme sanoneet, Kuivalainen
    kiittelee.

    Osaamista on monenlaista

    Kun Kirsi-Marja Kuivalainen puhuu osaajista, hän ei tarkoita vain insinöörejä.

    - On monenlaista osaamista ja niistä muodostuu kokonaisuus. Eivät
    insinöörit tee yksin menestystuotteita. Tarvitaan myös myyntiä,
    markkinointia, laskentaosaamista, juristeja ja vaikka mitä.

    Lähes kaikki Nokialle palkattavat ihmiset testataan, eikä kaikkia
    tarjokkaita oteta. On oltava "asenteiltaan ja arvoiltaan sopiva",
    kuten toimitusjohtaja Jorma Ollila on asian ilmaissut.

    - Meille halutaan ihmisiä, jotka ovat aktiivisia, oma-aloitteisia,
    avoimia ja joilla on hyvät kommunikointitaidot. Usein ihmiset
    kuuluvat johonkin tiimiin. Ja jokaisen Nokian työntekijän pitää
    haluta oppia uutta. Voi käydä niinkin, että jokin osaaminen menettää
    kokonaan merkityksensä. Silloin pitää oppia jotakin uutta ja
    relevanttia osaamista.

    Nokia - liian iso Suomelle?

    Mitä tapahtuu, jos kokonaisen kansakunnan osaaminen menettää
    merkityksensä? Jos Nokia hyytyy, Helsingin arvopaperipörssikin
    hyytyy, mutta miten käy kansantalouden? Onko kaikki munat pantu
    samaan koriin ja onko Nokia yksinkertaisesti liian iso Suomelle?

    - Meidän mielestämme Suomi tarvitsee muutakin kuin Nokian. Ja muuta
    on jo nytkin. Suomalaisilla on osaamista bioteknologiassa ja monilla
    muilla alueilla. Me toivomme, että Suomi menestyy näillä aloilla myös
    jatkossa.

    Moni huippuosaaja kääntää kysymyksen toisinpäin: entä jos Suomi on
    liian pieni?

    - Ei meillä ole nähtävissä, että sellaiset suomalaiset huippuosaajat,
    joille voidaan Suomessa tarjota riittävän kiinnostavia tehtäviä,
    olisivat lähdössä minnekään.

    Suomalainen mutta ei yksin suomalaisten

    Suomalaisilta jää helposti huomaamatta, että kansallisylpeytemme
    Nokia on jo ajat sitten kasvanut kansainväliseksi suuryritykseksi. Se
    ei markkinoi itseään tai tuotteitaan suomalaisuudella, eikä sitä
    maailmalla välttämättä edes suomalaiseksi mielletä.

    - Meillä on kansainvälisiä tuotteita, joita myydään sillä että ne
    ovat korkealaatuisia, edistyksellisiä ja käyttäjäystävällisiä. Ei ole
    asiakkaan kannalta relevanttia, että ne ovat suomalaisia.

    Kuivalaisen mielestä Nokia on kuitenkin ylpeä suomalaisuudestaan ja
    suomalaisuus näkyy myös yrityksen kulttuurissa.

    Teksti: Kati Martinson


    -------------------------------------------------------------------------------
    Posted by Lauri Hirvonen on October 29, 1998 at 01:16:09:

    Nokian eräs ongelma on osaavan työvoiman saanti.
    Nokia on julkistanut, että kasvu on noin 25 - 35 % ensi vuonna.
    Nokia on arvioinnut, että Suomessa se voisi saada noin 2000 uutta
    sopivaa työntekjää. Tämä ei riitä. Nokia tarvitsee enemmän.
    Siksi Nokia kasvaa myös Suomen ulkopuolella.

    Siksi Nokia on aktiivisesti mukana kehittämässä Suomessa
    koulutusta, jotta tulevaisuudessa olisi enemmän osaajia.
    Mutta koulutus on valtiovallan vastuulla, ei Nokian.
    Nokia voi vain auttaa siinä joissakin asioissa.

    Toisaalta, Nokiankaan kasvu tai tulevisuuden työpaikat
    eivät ratkaise kaikkien suomalaisten työpaikka tarvetta.
    Suomessa on syntyvyys ollut noin 65.000 henkilöä vuodessa.
    Korkeamman koulutuksen saa ikäluokasta noin 30.000 henkilöä.
    Siksi koulutusta pitää olla monen muotoista ja erilaisiin osaamisiin
    tähtäävää. Myös Nokia tarvitsee erilaisia osaajia palvelukseensa.
    Nyt on lisääntynyt tarve palvelu- ja sisältötuotannon osaajille.
    Missä sellaisia koulutetaan?

    Yksityishenkilönä kirjoitettu.

    T. Lauri Hirvonen

    Google Home - Advertising Programs - Business Solutions - About Google

    Ahaa eli huippuja halutaan ja niitähän tulee aina pieni määrä.
    Eli koulutetaanpa kiljoona inssiä ja DI tä niin että nokia saa valita parhaat päältä ja jätetään loput kortistoon. Jaa sitte koulutetaan taas kiljoona että saadaan saeuraavat hyvät...
    Juu juu ja sitte ku se pitäis vielä jonkun maksaa niin uhataan että viedään koko N-säätiö ulkomaille.
    Törkiää touhua ja kuka maksaa ja kuka hyötyy
    90 maksaa 10% hyötyy jep jep jep...

    Äänestä

  • Mixa kirjoitti:

    Ahaa eli huippuja halutaan ja niitähän tulee aina pieni määrä.
    Eli koulutetaanpa kiljoona inssiä ja DI tä niin että nokia saa valita parhaat päältä ja jätetään loput kortistoon. Jaa sitte koulutetaan taas kiljoona että saadaan saeuraavat hyvät...
    Juu juu ja sitte ku se pitäis vielä jonkun maksaa niin uhataan että viedään koko N-säätiö ulkomaille.
    Törkiää touhua ja kuka maksaa ja kuka hyötyy
    90 maksaa 10% hyötyy jep jep jep...

    Että rahavallan rakkikoirat etsivät tilanteeseen syyllisiä ihan mistä tahansa, paitsi Kepulaisista Jorma Ollilasta ja Pula-Ahosta.

    Äänestä

  • Kaikenkokenut kirjoitti:

    Että rahavallan rakkikoirat etsivät tilanteeseen syyllisiä ihan mistä tahansa, paitsi Kepulaisista Jorma Ollilasta ja Pula-Ahosta.

    Ajattelinkin milloin syyllinen löydetään rahamarkkinoista :)))

    Teikäläiset on kyllä uskomattomia!!! Seta-Halonen se nauraa paskaista naurua tuollaisille. Syyttäkää vaan edelleen rahamarkkinoita, jos rahat menee ilmastosopimuksiin ja helikoptereihin.

    Äänestä

  • Mie vaan kirjoitti:

    Ajattelinkin milloin syyllinen löydetään rahamarkkinoista :)))

    Teikäläiset on kyllä uskomattomia!!! Seta-Halonen se nauraa paskaista naurua tuollaisille. Syyttäkää vaan edelleen rahamarkkinoita, jos rahat menee ilmastosopimuksiin ja helikoptereihin.

    Juu syytetään syytetään.
    No ei se raha ihan kokonaan hukkaan mene sivistäähän koulutus. =)
    No mutta ilmastosopimus nyt on ihan syvältä.
    Siinä ei oo taas ajateltu viikkoo pitemmälle.
    Koko touhussahan kärsii eniten lopulta ilmasto ja raha pyörii ja byrokraatit rikastuu.
    Pyssyjä pitää aina ostaa ku vanhat ruostuu =).
    Turha sitä on parkua. Parutaan sitte sitä ku muut maat saa samat pyssyt puoleen hintaan =).
    No täysin vapaat rahamarkkinathan ei säätele koulutuspaikkoja noin mielivaltaisesti eli on tuossa hommassa heikolla politikoinnilla syy.
    Rahamarkkinoita vastaan pitää silti olla ihan vaan siksi, että se johtaa epäoikeudenmukaisuuksiin, eriarvoistumiseen ja koko homman pohjana on loputon kasvu jonka polttoaineena on luonnonvarojen riisto.
    Ja sitten voisin veikata että edellisellä on salkku pullollaan kuplarahaa ja kiva duuni.

    Äänestä

  • J. Ollila kirjoitti:

    TEKNOLOGIA-SUOMEN UUSIN UHKA: TYÖVOIMAPULA

    Nokia tarvitsee vuosittain pari tuhatta uutta insinööriä. Se on saman
    verran kuin heitä koko Suomessa valmistuu. Vaikka Nokia onkin
    suomalaisessa elinkeinoelämässä suurin ja kaunein, muitakin
    tarvitsijoita on. Tuhannen insinöörin vajaus on vuositasolla niin
    suuri, että toimitusjohtaja Jorma Ollila puhuu jo kasvun rajoista. On
    investoitava muualle, koska täällä ei riitä resursseja.

    Myös Nokia Telecommunicationsin henkilöstöjohtaja Kirsi-Marja
    Kuivalainen pitää työvoimapulaa ongelmana.

    - Pulaa tietynlaisesta osaamisesta on. Tällä hetkellä kaikkein
    kysytyintä väkeä ovat ohjelmisto-osaajat. Vuosituhannen vaihtuminen
    ja euron tuleminen teettävät nyt niin paljon ohjelmointityötä, että
    työvoimapula on maailmanlaajuinen ilmiö. Mutta on muitakin
    osa-alueita. Ainakin Nokia aikoo kasvaa jatkossakin sellaista
    vauhtia, ettei työvoimapula ole lähiaikoina ohimenevä ilmiö,
    Kuivalainen sanoo.

    Elinkeinoelämää on opittu kuuntelemaan

    Oppiminen on pitkä prosessi, eikä ihmisten kouluttaminen korkeaa
    osaamista vaativiin tehtäviin käy hetkessä. Kuivalainen huomauttaa,
    että jo peruskoulun ainevalinnat saattavat vaikuttaa tuleviin
    koulutusmahdollisuuksiin.

    - Ratkaisevinta on, että lukiovaiheessa huolehditaan riittävästä
    matematiikan ja luonnontieteiden opetuksesta.

    Usein koulutusjärjestelmää on kritisoitu myös siitä, ettei
    elinkeinoelämää tunneta eikä yritysten näkemyksiä oteta huomioon.

    - Tässä asiassa on viime vuosina kehitytty hirveästi. Nykyisin
    elinkeinoelämä otetaan mukaan koulutuksen suunnitteluun. Koulutusta
    kehitettäessä on selvästi kuultu mitä me olemme sanoneet, Kuivalainen
    kiittelee.

    Osaamista on monenlaista

    Kun Kirsi-Marja Kuivalainen puhuu osaajista, hän ei tarkoita vain insinöörejä.

    - On monenlaista osaamista ja niistä muodostuu kokonaisuus. Eivät
    insinöörit tee yksin menestystuotteita. Tarvitaan myös myyntiä,
    markkinointia, laskentaosaamista, juristeja ja vaikka mitä.

    Lähes kaikki Nokialle palkattavat ihmiset testataan, eikä kaikkia
    tarjokkaita oteta. On oltava "asenteiltaan ja arvoiltaan sopiva",
    kuten toimitusjohtaja Jorma Ollila on asian ilmaissut.

    - Meille halutaan ihmisiä, jotka ovat aktiivisia, oma-aloitteisia,
    avoimia ja joilla on hyvät kommunikointitaidot. Usein ihmiset
    kuuluvat johonkin tiimiin. Ja jokaisen Nokian työntekijän pitää
    haluta oppia uutta. Voi käydä niinkin, että jokin osaaminen menettää
    kokonaan merkityksensä. Silloin pitää oppia jotakin uutta ja
    relevanttia osaamista.

    Nokia - liian iso Suomelle?

    Mitä tapahtuu, jos kokonaisen kansakunnan osaaminen menettää
    merkityksensä? Jos Nokia hyytyy, Helsingin arvopaperipörssikin
    hyytyy, mutta miten käy kansantalouden? Onko kaikki munat pantu
    samaan koriin ja onko Nokia yksinkertaisesti liian iso Suomelle?

    - Meidän mielestämme Suomi tarvitsee muutakin kuin Nokian. Ja muuta
    on jo nytkin. Suomalaisilla on osaamista bioteknologiassa ja monilla
    muilla alueilla. Me toivomme, että Suomi menestyy näillä aloilla myös
    jatkossa.

    Moni huippuosaaja kääntää kysymyksen toisinpäin: entä jos Suomi on
    liian pieni?

    - Ei meillä ole nähtävissä, että sellaiset suomalaiset huippuosaajat,
    joille voidaan Suomessa tarjota riittävän kiinnostavia tehtäviä,
    olisivat lähdössä minnekään.

    Suomalainen mutta ei yksin suomalaisten

    Suomalaisilta jää helposti huomaamatta, että kansallisylpeytemme
    Nokia on jo ajat sitten kasvanut kansainväliseksi suuryritykseksi. Se
    ei markkinoi itseään tai tuotteitaan suomalaisuudella, eikä sitä
    maailmalla välttämättä edes suomalaiseksi mielletä.

    - Meillä on kansainvälisiä tuotteita, joita myydään sillä että ne
    ovat korkealaatuisia, edistyksellisiä ja käyttäjäystävällisiä. Ei ole
    asiakkaan kannalta relevanttia, että ne ovat suomalaisia.

    Kuivalaisen mielestä Nokia on kuitenkin ylpeä suomalaisuudestaan ja
    suomalaisuus näkyy myös yrityksen kulttuurissa.

    Teksti: Kati Martinson


    -------------------------------------------------------------------------------
    Posted by Lauri Hirvonen on October 29, 1998 at 01:16:09:

    Nokian eräs ongelma on osaavan työvoiman saanti.
    Nokia on julkistanut, että kasvu on noin 25 - 35 % ensi vuonna.
    Nokia on arvioinnut, että Suomessa se voisi saada noin 2000 uutta
    sopivaa työntekjää. Tämä ei riitä. Nokia tarvitsee enemmän.
    Siksi Nokia kasvaa myös Suomen ulkopuolella.

    Siksi Nokia on aktiivisesti mukana kehittämässä Suomessa
    koulutusta, jotta tulevaisuudessa olisi enemmän osaajia.
    Mutta koulutus on valtiovallan vastuulla, ei Nokian.
    Nokia voi vain auttaa siinä joissakin asioissa.

    Toisaalta, Nokiankaan kasvu tai tulevisuuden työpaikat
    eivät ratkaise kaikkien suomalaisten työpaikka tarvetta.
    Suomessa on syntyvyys ollut noin 65.000 henkilöä vuodessa.
    Korkeamman koulutuksen saa ikäluokasta noin 30.000 henkilöä.
    Siksi koulutusta pitää olla monen muotoista ja erilaisiin osaamisiin
    tähtäävää. Myös Nokia tarvitsee erilaisia osaajia palvelukseensa.
    Nyt on lisääntynyt tarve palvelu- ja sisältötuotannon osaajille.
    Missä sellaisia koulutetaan?

    Yksityishenkilönä kirjoitettu.

    T. Lauri Hirvonen

    Google Home - Advertising Programs - Business Solutions - About Google

    Ennen firmat kouluttivat itse. Oppimiskykyistä reserviä kyllä on. Miksi firmat itsekin haluavat maksaa liian koulutuksen veroissaan, jos sitten itse haluvat vain ottaa parhaat päältä ja loput ilmaiseksi? Onko voittosuhde sitten niin hyvä, koska työttömyydestä tulee välillisesti myös lisää veroja masentuneisuuden, huostaanottojen ja muiden työn puutteen lieveilmiöiden vuoksi?

    Omat koulutuslaitokset takaisin kunniaan, turha valitus pois. Nykyajan ihminen on oppimiskykyinen, seitsemäsluokkalainen osaa jo kohta tänä päivänä enemmän esim. matematiikkaa kuin ylioppilas muutama vuosikymmen sitten. Kielitaitoisempiakin nykyajan nuoret ovat, potentiaalia kouluttaa itse on, mutta ei, ollaan vain vailla ja kaikki vähä mitä annetaan takaisinpäin on muka hyväntekeväisyyttä. Pyh.

    Äänestä

Lihapatojen äärellä unohtuu oman maan asiat.
Tarjalta ja muilta politikoilta.

Vaikka maamiinat tai afrikan asiat ovat tärkeämmät.

Good bye - työttömät!

Olette vain marginaaliryhmä -siis merkityksetön ryhmä- poliittisille eläimille....

Äänestä
  • maamiinat ovat hyvä keskustelunaihe.

    Työttömistä ei kehtaa puhuakaan ! Oma maine kärsii !

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Mie vaan kirjoitti:

"Tasavallan presidenttiä kuulemma naurattaa se, etteivät yritysjohtajat ota uskoakseen, että Suomi on maailman kilpailukykyisin maa. Taitaa olla Mäntyniemessä vitsit vähissä, kun ei muuta nauramisen aihetta löydy. Yhä kasvavaa työttömien insinöörien ja diplomi-insinöörien joukkoa ei naurata lainkaan se ettei kirjoituspöydän takana tehty tutkimus tee maastamme kilpailukykyistä muuten kuin paperilla.

Työpaikkoja tähän "kilpailukykyiseen" maahan piti juuri tulla kouluttamalla kaikki ylioppilaiksi ja melkein kaikki akateemiseen loppututkintoon asti.

Kun presidentti nauramiseltaan ehtii, hän voisi kertoa työttömille insinööreille, mistä löytää työpaikan. Sen sijaan hän kulkee maailmalla kertomassa, että miinoista luovutaan, joka maksaa monta miljardia markkaa korotettuina veroina, tai kiirehtimässä meitä ensimmäisten joukossa päästökauppaan, joka korottaa sähkön hintaa kahdellakymmenelläviidellä prosentilla.

Tekisi edes kerran tehdä jotain sellaista, joka loisi eikä tuhoaisi työpaikkoja Suomessa. Toivottavasti hänelle riittää yksi kausi. Voi olla ettei kansantalous kestä toista."

Koko juttu http://www.tekniikkatalous.fi/doc.te?f_id=635794

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu