Vaihdamme pitkiä katseita. Varsinkin jos juttelemme toisillemme, vaikka vieressä olisi joku muu jään ainakin minä puhumaan tuijottaen hänelle, eikä hän kyllä katsettaan käännä. Sitten kuitenkin viimeksi esim. katsoimme toisiamme vain silmiin, emme edes hymyilleet, molemmat vaikutti hölmistyneiltä ja lopuksi itse kohotin kulmakarvoja jonka myötä mies jatkoi touhuilujaan. Hetki tuntui ikuisuudelta ja kiusalliselta valehtelematta.. MITÄ TAPAHTUI??
Kaikista kummallisinta on se, että yleensä en pysty katsomaan ihmisiä pitkiä aikoja silmiin, mutta vaihtaessamme katseita toivoisin ajan pysähtyvän. En saa edes muita kasvojenpiirteitä tutkittua kun miehen silmät huumaa mut paikoilleen..
Kaikista kummallisinta on se, että yleensä en pysty katsomaan ihmisiä pitkiä aikoja silmiin, mutta vaihtaessamme katseita toivoisin ajan pysähtyvän. En saa edes muita kasvojenpiirteitä tutkittua kun miehen silmät huumaa mut paikoilleen..
Vastaukset 4
Vanhimmat
Vastakysymys: mitä toivot sen miehen ajattelevan sinusta? :)
Ehkä suurin ongelma kun en tiedä mitä itse ajattelen.. Aina nähtyämme en saa häntä pois mielestäni tai jos olemme samassa paikassa käyn aivan omituisilla kierroksilla.. Mutta muuten taas epäröin ja mietin, ettei meillä kyllä ole mitään yhteistä tulevaisuutta edessä.. Anyway vastaus kysymykseen: toivon miehen tietenkin pitävän minusta.
Tuollainen kuvitteli on tyypillistä naisille, joilla on kova vauvakuume..
Entäs jos ei ole vauvakuumetta? Olenko sillon vain pimahtanut ilman järkevää syytä?