Tuota miksi joillekin naisille miehen korkea koulutus on todella tärkeää? Eihän sillä tittelillä mitään tehdä suhteessa ja joissakin duunari hommissa tehdää paremmin rahaa, kuin akateemisissa hommissa.
Akateemisuus
..............................
6415757
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 64
Vanhimmat
Akateemisuus on usein tärkeää niille naisille, jotka itsekin ovat korkeasti koulutettuja. Joillekkin titteli ja raha saattavat olla tärkeitä, mutta itse arvostan akateemisuutta lähinnä "arvomaailman" vuoksi.
Korkea koulutus tuo mukanaan sivistystä, suvaitsevaisuutta ja keskustelutaitoja. Nämä viehättävät ainakin minua henkilökohtaisesti. En tietenkään väitä etteikö duunarimiehistä löytyisi juuri näitä samoja luonteenpiirteitä. Itse asiassa isäni on duunari ja yksi ihanimmista ihmisistä joita tunnen.
Pidän itse teatterista, kirjallisuudesta hyvästä ruoasta ja viinistä sekä matkustelusta. Samanhenkiset miehet ovat usein löytyneet akateemisista piireistä.
Akateemisuus ei automaattisesti tuo ihmiselle esim. suvaitsevaisuutta. "Sydämen sivistys" on mielestäni paljon arvostettavampaa kuin pelkkä akateemisuus. Olen valitettavasti kohdannut useita akateemisesti koulutettuja, jotka eivät osaa suhtautua tasavertaisesti kaikkiin kanssaeläjiinsä. Harrastukset eivät myöskään ole sidoksissa koulutukseen.
mm. arvoista yhtään; saati sitten älykkyydestä. Kertoo automaattisesti vain siitä että joku on kovasti halunnut opiskella...
löytyy mitä löytyy
Kaikkeen ei voi satsata,eller hur?
Olet väärässä. Akateemisuus ei todellakaan välttämättä takaa sivistyneisyyttä, suvaitsevaisuttaa, keskustelutaitoa.
Itselläni takana juuri jonkinasteinen suhde koulutettuun mieheen. Hän on TUNNEKÖYHÄ, KYLMÄ, AJATTELEE VAIN RAHAA, KÄYTTÄÄ IHMISIÄ HYVÄKSEEN,
ARVOSTAA ESIM. NAISTA VAIN ULKONÄÖN PERUSTEELLA.
On siis kaikenkaikkiaan tunneälyltään aivan ala-arvoinen.
Elämässä ja ihmissuhteissa, etenkin parisuhteessa kun on huomattavasti tärkeämpiä arvoja ja asioita kuin raha ja koulutus.
Yhteenvetona voisin todeta, ettei akateemisuus takaa yhtään mitään. Ihminen voi olla tosi tumpelo lähimmäisiään kohtaan, vaikka takana olisi kymmenet vuodet opintoja...
"TUNNEKÖYHÄ, KYLMÄ, AJATTELEE VAIN RAHAA, KÄYTTÄÄ IHMISIÄ HYVÄKSEEN,
ARVOSTAA ESIM. NAISTA VAIN ULKONÄÖN PERUSTEELLA."
Olikohan insinööri?
Mistä ihmeestä olet saanut päähäsi, että koulutus tuo mukanaan sivistystä, keskustelutaitoja ja etenkin suvaitsevaisuutta??? Ei jei. Nuori ammattikoululainen voi olla (ja usein onkin) sydämeltään sivistyneempi kuin keski-ikäinen akateeminen johtaja. Jotkut akateemiset (liian usein..) teeskentelevät suvaitsevaisuutta, joka mielestäni on paaaljon pahempaa kuin olla rehellisesti suvaitsematon :).
olen! :)
KTM tai vastaava. Kaupallisen alan ihmisethän niitä pahinpia kusettajia ja hyväksikäyttäjiä ovat (yleistys).
Onnitteluni, Humanisti! Juuri oikeaan osuit. Insinööri, joka aikoinaan nai rahaa, pääsi vaimon vanhempien firmaan töihin hyvälle paikalle jne......
Hei, mut ei yleistetä, eihän ;P
Sulle hyvää jatkoa!
kun omakohtaisesti tunnen useammankin DI:n ja suhteessa aika moneen heistä osuu kuvailemasi piirteet.
Eikä ne loputkaan ole mitään empaattisuuden malliesimerkkejä.
Ota ens kerralla kunnon duunari, siinä on OIKEA MIES! :)
Koulun penkillä ei opita "sydämen sivistystä" vaan elämässä. Jos on tollo niin on tollo -oli sitten yliopiston käynyt tai ei.
Korkea koulutus voi antaa keskustelutaitoja, mutta suvaitsevaisuus ja "sivistys" ei näytä korreloivan koulutuksen kanssa. (omien kokemuksieni perusteella)
Ei se syy ole ainakaan mulla titteleissä tai rahassa. Kyllä se on oleellisinta, miten synkkaa ja onko yhteisiä kiinnostuksen aiheita. Tärkeätä kuitenkin itselleni on, että toinen tajuaa edes vähän mun juttuja ja toisinaan edes yrittää olla hieman kiinnostunutkin niistä.
Hieman kyllä viestistäsi kalskahti se, että taidat olla akateemisesti kouluttamaton mies, eikä siinä mitään, mutta tuo viittauksesi siihen, että raha olisi miehen mitta kertoo juuri sen mikä joissakin ihmisissä pännii. Itse en opiskele rahan takia, enkä haluaisi ihmistä, joka arvottaa muita tilipussin suuruudella. Korvien väli merkkaa eniten ja onhan sekin tärkeää miten lakanoiden välissä sujuu... ;)
Tuskin se siitä akateemisuudesta on ollut kiinni. Et vain muuten kolahtanut.
Ihmiset jotka rakastuvat pelkkään titteliin tai rahaan tai valtaan, ovat mielestäni omituisia.
Voiko niiden kanssa luoda onnistuneen parisuhteen?
Itse pidän ihmisistä joilla on itsetunto kohdallaan- sellaisista joilla on omat jutut ok ja arvostavat niitä.
Jos sua mättää oma kouluttamattomuutesi, mene koulunpenkille. Monet opiskelevat koko ikänsä.
tosiasia on, että järkyttävän monet nuoret naiset arvostavat etupäässä miehen kaikkia ulkoisia avuja: Ulkonäkö pituuksineen ja painoineen, valta ja raha ovat Top3. Sitten on pitkä väli, syvä hiljaisuus... ja sen jälkeen tulee kuuliaisuus tyttöystävälle/vaimolle... Toivottavasti olen väärässä, mutta tällaisia tapauksia olen nähnyt liikaa.
Siinäpä se juuri, akateeminen koulutus ei takaa parempia tuloja, mutta vaatii huomattavasti ahkeruutta ja jonkin älyllisen minimitason kuitenkin. Akateemisten miesten joukosta löytää useita sellaisia, jotka eivät näe duunintekoa pelkkänä rahan tienaamisena ja heiltä löytyy syvällisempää asennetta elämään ja yhteiskuntaan. Tyypillistä duunaria ajatella tuotakin asiaa vain rahantienaamisen näkökulmasta, siinä sinulle vastaus kysymykseesi! Sitäpaitisi seura tekee kaltaiseksensa, duunari hengailee toisten duunareiden kanssa, keskustelut ja käyttäytyminen ovat moukkamaisia ja juntteja, mutta eihan duunari sitä huomaa kun pitää sitä normaalina!
Tekstisi muuten kertoo aika hyvin oman "sivistyksesi" tason : )))
Korkea koulutus ei takaa todellista sivistystä, siihen vaaditaan myös sydäntä. Mitä rahan tienaamisen tulee: on kovin helppo viisastella asenteella ja työhön suhtautumisella. Järjellinen ihminen huolii kyllä "huonompaakin" työtä rahaa saadakseen, jos vain työtä onnistuu saamaan. Harvemmalla meistä on varaa valita, mitä työtä teemme.
Ei työ ja koulutus määritä ihmisen todellista sivistystä, vaan asenne elämään ja toisiin ihmisiin. Sivistynyt ihminen asennoituu tietyllä tavalla kunnioittavasti yhtälailla herraan, narriin, duunariin kuin kodittomaan kadulla eläjään. Heidänkin joukossaan on korkeastikin koulutettuja ihmisiä, joita elämä on heitellyt moneen suuntaan. Itse emme aina voi elämäämme vaikuttaa.
Monella "sivistyneellä" on paljon oppimista käytännön elämän tosiasioista.
Duunari, työtön tms ei automaattisesti ole karkea, sivistymätön ja asioista tietämätön pökkelö. Vaikka hänellä ei hienoja tietteleitä ja oppiarvoja olisikaan.
Osuit naulan kantaan.
Se on valitettavasti tosiasia, ettei minkään korkeakoulun penkillä ihmisen perusluonnetta muuteta. Käytös toisia kohtaan on mielestäni avainasia. Jos on akateeminen ja suhtautuu muihin lähinnä alentuvasti ja halveksien...Mitä sellaisella ihmisellä tekee?!?!
Tai mitä "teet" sellaisella kumppanilla, jolla työ menee kaiken muun edelle. Joka on naimisissa työnsä kanssa, muu tulee perässä, jos ehtii.
Itse kun nautin yhdessäolosta sen tärkeän ihmisen kanssa, harrastuksista ja kaikesta mukavasta.
Ja entä sitten tylsyys - moni tuntemani korkeasti koulutettu on muuten äärettömän tylsä. Sellainen, jolle kaikenlainen innostuminen mistään normaalista, heittäytyminen humoristiseksi jne., nautinnot ovat vieraita... Ei jaksaisi kyllä tuollainen ihminen kiinnostaa. Itse kun olen helposti innostuvaa ihmistyyppiä. Jos toinen harkitsisi jokaista sanaansa ja askeltaan tyyliin "sopiiko minun nyt tehdä näin"..., hän vaan ei ole tyyppiäni.
Kumma kyllä, vaikka täällä liputetaan duunarien 'sydämen sivistyksen' ja muiden ihmisten samanarvoisen kohtelun puolesta, eniten juuri duunarit tuntuvat haukkuvan niitä akateemisesti koulutettuja...rivien välistä huokuu katkeruus ja jopa herraviha.
Itse liikun akateemisissa piireissä koska opiskelen yliopistossa. Täällä on hyvin monenlaisia ihmisiä - niin tolloja ja moukkia kuin fiksuimpia, sydämellisimpiä ja tunneälyisimpiä ihmisiä mitä olen koskaan tavannut. Koskaan en ole kuullut kenenkään lausuvan halveksivaa sanaa ns. duunareista. Päinvastoin. Moni suorastaan haikailee 'yksinkertaisten' hommien perään, missä tehdään jotain millä on oikeasti merkitystä. Onpa täältä hakeuduttu valmistumisen jälkeen tai sitä odotellessa töihin niin raksalle kuin hampurilaisravintolaankin. Oman alan tutkimukselle ja yliopistoelämälle vinoillaan rankasti. Itseironia kukkii ja putkimiehet ja sairaanhoitajat saavat kyllä kaikkien kunnioituksen.
Ja täällä sitä valitetaan, miten akateemisesti koulutetut ne vain katsovat nenänvarttaan pitkin vähemmän opiskelleita.
Entiset koulukiusaajani ovat nykyään lähihoitajia ja duunareita. He eivät koulussa voineet sietää "lukutoukkaa". Kun pääsin yliopistoon, harvat duunarikaverit joita oli, lakkasivat pitämästä yhteyttä. Edes sähköposteihin ei vastattu. Parhaani olin yrittänyt, mutta yksipuolinen yhteydenpito loppui parin vuoden jälkeen.
Helpostihan me itsekukin yleistämme asioita omien kokemustemme pohjalta. Oma pointtini kirjoituksissani oli se totuus, että mitenkään VÄLTTÄMÄTTÄ (painotus sanalla "välttämättä") takaa ihmisen sivistynyttä käytöstä lähimmäisiään tai vähän kaukaisempiaankaan kohtaan. YMMÄRRÄTKÖ ??
Eli lopputuloksena voisi tehdä vaikkapa päätelmän, että olisi ehkä parast luoda parisuhde suunnilleen samantapaisen koulutustaustan omaavan ihmisen kanssa. Ei olisi puolin eikä toisin "hankauksia" ainakaan tuon "eriarvoisuuden" suhteen!
No, itselläni on koulutusta 5 vuotta pakollisen oppivelvollisuuden päälle. Se on mulle riittänyt. Ja miksi tästä aiheesta kirjoitin, johtuu siitä, että takana tuore ero suhteesta "fiksun" miehen kanssa... Joka on niin täynnä "uraansa", että ihmiset hän arvottaa juuri noiden ulkoisten arvojen mukaan. Täysin tunnekylmästi. Hän vaan ei ollut tyyppiäni enkä minä hänen. Piste.
>Ja miksi tästä aiheesta kirjoitin, johtuu siitä, >että takana tuore ero suhteesta "fiksun" miehen >kanssa...
- joo ei ollut "tyyppiäsi," sen olisin voinut arvata...
Sä et oo hirveesti oppinut 40 vuoden aikana, temperamenttia ei voi muuttaa, se on synnynnäistä, mutta luonnetta voi todella paljon. Let´s begin with basics, jookos?
Miks sit ihastuit tähän mieheesi? Mieti sitä. Sulla taitaa olla preferenssit vähän vinksallaan kun rakastut tollasiin miehiin. Ei kyse ole mistään akateemisuudesta vs. ei-akateemisuudesta, kyse on siitä millasen miehen valitset.
...joka vastaa about APINAA!
Koulutus antaa aivoille mahdollisuuden kehittyä, siksi miehen akateemisuus on minulle tärkeä. Koulutus kertoo aika paljon elämän päämääristä: mitä haluaa tehdä, mihin vaikuttaa, mitä saavuttaa jne.
Monet naiset ovat jo sen hoksanneet aikoja sitten. Mutta se on tietysti makuasia eli muillakin on toivoa. :)
*Piiiiiiitkä haukotus*
Siksi, että naiset kuvittelevat koulutuksen tuovan mukanaan sivistystä ja suvaitsevaisuutta, sekä mahdollisesti rahaa.
Todellisuushan on toinen. Koulutus tarjoaa mahdollisuuden sivistykseen, mihin mielestäni kuuluu automaattisesti suvaitsevaisuus, mutta käytännössä sivistymistä ei välttämättä kuitenkaan tapahdu.
Olen tavannut yliopistossa oloni aikana kaikista typerimmät ihmiset mitä tiedän, joten akateemisuus ei ainakaan minun silmissäni ole mikään hyve. Olen kyllä tavannut myös todella typeriä kouluttautumattomia ihmisiä...
Akateemisten typeryydestä vielä, kokemukseni mukaan juuri akateemisistä ihmisistä löytyy ne kaikeista junteimmat ja suvaitsemattomimmat ihmiset. Junteimmat siksi, että juuri heillä pitäisi koulutuksensa takia olla kyky nähdä asiat avarammin, muttei kuitenkaan ole. Sen sijaan, jos ei ole koskaan kouluttautunutkaan, niin ei varmaankaan voi vaatia erityistä avarakatseisuuttakaan.
Naiset siis vain kuvittelevat akateemisuuden kertovan ihmisen todellisista kyvyistä jotakin. Vähän niinkuin jos näet miehellä porschen, yhdistät mielessäsi mieheen rahan. Tai jos näet kauniin naisen, pidät häntä jotenkin haluttavana ja mahdollisesti hyvänä sänkykumppanina, vaikkei todellisuudessa näin olisikaan.
Mielestäni oikeasti älykkäät ihmiset ymmärtävät, että vaikka haluaakin kumppaniltaan samoja intressejä, ei akateemisuus automaattisesti takaa sitä.
...kiusausta:
"Naiset siis vain kuvittelevat akateemisuuden kertovan ihmisen todellisista kyvyistä jotakin.
--
Mielestäni oikeasti älykkäät ihmiset ymmärtävät, että vaikka haluaakin kumppaniltaan samoja intressejä, ei akateemisuus automaattisesti takaa sitä."
Tarkoitatko todella sitä, että naiset - eli ei yksikään nainen - eivät voi olla oikeasti älykkäitä?
(Oletan toki, ettet aivan sitä tarkoittanut.)
No kommenttisi tukee mainittua olettamusta enemmän kuin hyvin.:)
--------
Mitä tulee tuohon naisten akateemisuusvimmaan pariutumisprosessissa, niin ei siitä kyllä _kaikki_ naiset kärsi. Tosin itsestäänselvyyksien kirjoittelu keskustelufoorumilla ei ole mitenkään älykästä, joten hyi minua.
Öh... kuinka kommenttini tukee mainittua oletusta?
Itsestäänselvyyksien kirjoitelu keskustelufoorumilla - mikäli itsestäänselvyyksillä tarkoitetaan täsmennyksiä, joiden avulla vältetään turhat yleistykset ja kahtia-asettelut - on minusta joskus aivan paikallaan. Silloin tällainen tyhmempikin tallaaja välttyy provosoituasta ja saattaa kontribuoida keskusteluun rakentavallakin kommentilla.
PS. Tunnen myös joitakin miehiä, joilla on kummallisia käsityksiä akateemisuuden itseisarvosta. Ja tunnen myös sellaisia miehiä, joilla on voimakkaita ennakkoasenteita naistensuhteen; jotka siis pariutumisriiteissä potevat käänteistä akateemisuusvimmaa.
Pitäisi kai sanoa "kontribuoida rakentavan kommentin"...
Voisi myös käyttää tavallista puhekielistä ilmaisua "slangin" sijaan, niin tulee enempi vähempi semanttista kohinaa.
Mitä akateemisuuteen tulee, sehän ei ole pahe lainkaan, jos esiintyy naisessa. Sivistymättömyys onkin sitten jo vakavampi juttu. Se minua kummastuttaa, että yhä useammin tapaa kouluttautuneita kanssakulkijoita, mutta yhä harvemmin sivityneitä ja kauniisti käyttäytyviä ihmisiä. Olisikohan koulutusjärjestelmässä jotain kehittämisen tarvetta?
>Olen tavannut yliopistossa oloni aikana kaikista >typerimmät ihmiset mitä tiedän
- niinkö? olitko kassatyttö vai siivoja?... vai mitä teit yliopistossa? No hahah
Taisin mainita viestissäni jotain siitä, että vaikka kuinka opiskelisi, niin sivistymistä ei välttämättä kuitenkaan tapahdu.
haista huora vittu !
Sitä vaan on kiva katsella älykköä miehenä joka osaa muutakin kuin sahata laudan pätkiä.
Itselläni on käynyt tosi hyvä tuuri.
Mieheni osaa käden taidot remontti hommissa mutta myös ruuan laittoa.
Sopivasti hengailee myös tieteen parissa, kaikessa vaatimattomuudessaa. Minusta se on tosi kiihottavaa.
Ihana mies.
Se nyt vaan on niin, että tietynlaiset ihmiset hakeutuvat opiskelemaan yliopistoon tai muuhun vastaavaan korkeakouluun. Kun etsin itselleni kumppania, toivon hänen olevan samankaltainen kuin minä eikä täysi vastakohta. Esim. deitti-ilmoituksessa sana "akateeminen" ilmoittaa minulle heti, että tämän ihmisen ajatusmaailma/arvot/tausta on suuremmalla todennäköisyydellä yhtenevä omani kanssa kuin jonkun muun ihmisen.
Kerropa, millaiset ihmiset hakeutuvat opiskelemaan yliopistoon! Siellä on kuule hyvin monenlaisia ihmisiä! Ei yliopisto-opiskelijoita voi niputtaa millään "tietynlaisiksi" ihmisiksi!
"sana "akateeminen" ilmoittaa minulle heti, että tämän ihmisen ajatusmaailma/arvot/tausta on suuremmalla todennäköisyydellä yhtenevä omani kanssa"
Omien kokemusteni perusteella tuo ei ole yhtään todennäköisempää kuin löytää vastaava ihminen ei-akateemisten joukosta.
Sanan "akateeminen" käyttö on oiva tapa houkutella esiin pyrkyrit ja ahdasmieliset ihmiset! Kaikkein ahdasmielisimmät ihmiset löytyvät siitä joukosta, jotka korostavat akteemisuutta joka käänteessä.
Jokainen älykäs ihminen tietää, ettei akateemisuus ole nykymaailmassa merkki mistään. Akateemisia tulee vastaan joka kulmalla ja lisää tulee kuin sieniä sateella.
"Kerropa, millaiset ihmiset hakeutuvat opiskelemaan yliopistoon! Siellä on kuule hyvin monenlaisia ihmisiä! Ei yliopisto-opiskelijoita voi niputtaa millään "tietynlaisiksi" ihmisiksi!"
*Tietenkin yliopistossa on monenlaisia ihmisiä, onhan eri tiedekuntia ja aineitakin vaikka kuinka paljon! Mutta miten sitten selität sen, että jotkut ihmiset eivät koskaan edes harkitse hakevansa opiskelemaan yliopistoon vaan opiskelevat samaa alaa esim. amk:ssa tai amiksessa? Kyllä jokin ero ihmisissä saa heidät hakeutumaan tietynlaiseen koulutukseen. Lisäksi tutkimukset ovat todistaneet, että akateemisten vanhempien lapset hakeutuvat korkeakouluun opiskelemaan todennäköisemmin kuin ei-akateemisten lapset. Tietynlainen ajatusmaailma siis vallitsee näissä erilaisissa perheissä.
"Omien kokemusteni perusteella tuo ei ole yhtään todennäköisempää kuin löytää vastaava ihminen ei-akateemisten joukosta."
*Sinun kokemuksesi on sinun, minun on minun. Miksi sinun kokemuksesi olisi isompi todiste asioiden laidasta kuin minun? Minä esitin vain henkilökohtaisen mielipiteeni asiasta ja mielipiteeni perustuu esim. seurusteluun sekä akateemis- että ei-akateemistaustaisten kanssa.
"Sanan "akateeminen" käyttö on oiva tapa houkutella esiin pyrkyrit ja ahdasmieliset ihmiset! Kaikkein ahdasmielisimmät ihmiset löytyvät siitä joukosta, jotka korostavat akteemisuutta joka käänteessä."
*Esimerkiksi opettajaksi opiskellaan yliopistossa eli hekin ovat akateemisia ihmisiä. Tekstistäsi tosiaankin huomaa, että sinutkin ovat koulussa kasvattaneet nämä ahdasmieliset akateemikot, jotka ovat tehneet sinusta myös tiukkapipoisen ja ylimielisen ihmisen. Sääli.
Olipas aihe herkkä Sinulle. Melkoista selittelyä ja toisen henkilön suoranaista solvausta vain siksi, että olette eri mieltä asiasta. Tähän asiaan ei ole yhtä ainoaa oikeaa vastausta!
Tekstistäsi paistaa läpi eräs luonteenpiirre joka on yhteistä hätkähdyttävän usein korkeasti koulutetuilla henkilöillä: itsekritiikin puute!
Mutta ei kannata huolestua. Olet kuitenkin melko nuori ja elämällä on aina kasvattava vaikutus.
Itse en alentuisi käyttämään niin falskia termiä kuin "akateeminen". Kun me opiskeltiin, niin sellaisilla sanoilla brassailijoille naureskeltiin.
En tiedä akateemisuudesta, mutta sairaanhoitajat ja insinöörit sopivat yleensä tosi hyvin yhteen.
Molemmat täydentävät toisiaan vastakohtaisuudella.
Kokemusta on ;)
Pitää muuten paikkansa... ;)
Joo mutta jos lähtee tästä samantasoisesta insinöörin ja hoitsun koulutuskuopasta jatkamaan akateemiseksi miksi hoitsu saa koulutuksestaan hyvitystä vain 30 opintoviikkoa mutta inssi 60?
Ei pientä epäsuhtaa? Kumpi on tärkeämpää koneiden hyysääminen vai ihmisten auttaminen?
Miehen vai naisen työ?
Tavan insinöörit, AMK:sta tai ennen vanhaan teknillisistä oppilaitoksista valmistuneet EIVÄT ole akateemisia oppiarvoltaan.
Akateemisia ovat yliopistosta (tiedekorkeakouluista) oppiarvonsa saaneet, kandit, maisterit, ekonomit, DI:t jne.
sillä AMK:ssa suoritettu tutkinto on "alempi akateeminen loppututkinto". Ja nyt on menossa jo jatkokoulutusohjelma, jonka jälkeen tutkinto on täydennetty ylemmäksi akateemiseksi loppututkinnoksi. Sen jälkeen käytettävästä tutkintonimestä ei vielä olla päästy yksimielisyyteen. On esitetty mestaria, maisteria, mestarimaisteria jne.
...takaako esimerkiksi tietty ikä sen, että henkilö on juuri minulle sopiva kumppani? No eipä tietenkään, mutta silti moni seuranhakuilmoituksissa määrittelee minkä ikäisistä ihmisistä on kiinnostunut. Näin halutaan karsia suurin osa epäsopivista tapauksista pois, vaikka mukana menisikin sitten myös pari poikkeustapausta.
Akateemisesti koulutettu ihminen on yleensä joutunut opinnoissaan ajattelemaan "tieteellisesti" eli kyseenalaistamaan omaa ajatteluaan ja tiedostamaan mikä on järkevää/hyödyllistä keskustelua (näkökannat perustellaan mahdollisimman hyvin), ja mikä taas naurettavaa kinaa (keskitytään keskustelukumppanin solvaamiseen ja henkilökohtaiseen arvosteluun).
Kuten tästäkin ketjusta huomataan, joillekin asia on mennyt jakeluun, toisille taas ei. Kokemukseni mukaan akateemisista suurin osa tajuaa mistä on kyse viimeistään silloin kun se heille seikaperäisesti selitetään - ei-akateemiset sen sijaan jatkavat samaa solvauslinjaa kuin siihenkin asti. Edellyttämällä kumppaniltaan akateemisuutta saa suuremmalla todennäköisyydellä vierelleen henkilön, jonka kanssa voi oikeasti keskustella mihinkään johtamattoman kinastelun sijaan (poikkeuksia tietysti on, mutta keskimäärin näin).
Tuo akateemisuus ei ainakaan takaa kypsyyttä naisen käytökseen, kun pitää nimitellä esim. kovalla äänellä keskellä kaupan eteistä!!! Itse en ole nimitellyt naisia, koska en kunnolla edes tunne...suurin osa korkeakouluopiskelijoita esim. LTY...Ehkä syy on sitten ujouteni ja luullaan sen takia ylpeäksi...what ever...Ei ainakaan paranna itseluottamusta...
Usein näkee duunareiden kovaan ääneen toitottavan sitä, että he ovat käyneet elämänkoulua ja saaneet sieltä enemmän oppia kuin mistään koulusta voi saada. Niinpä he ovat muka koulutettuja ihmisiä jotenkin parempia. Mielestäni tämä ylenpalttinen huutelu johtuu vain huonosta itsetunnosta.
On järjetöntä sanoa, että akateemisten pitäisi olla suvaitsevampia koulutuksensa vuoksi. Missä yliopistossa opetetaan muka suvaitsevaisuuskursseja? Toisaalta minkä asian suhteen pitäisi edes olla suvaitsevampi?
Sensijaan akateemisilla on tosiaankin usein keskenään enemmän puhuttavaa, kuin akateemisella ja duunarilla. Tästä voidaan olettaa, että akateemisuus tarkoittaa jonkinlaista, tiettyä ominaisuuspakettia. Samalla tavalla duunarilla on toisten duunareiden kanssa yhteisiä ominaisuuksia. Itse liittäisin sivistyksen, sekä tiedollisen että käyttäytymiseen liittyvän, yhdeksi. Millä tahansa ryhmällä on keskenään viime kädessä enemmän puhuttavaa kuin toisenlaisten kanssa. Siksi on luontevaa, että akateeminen nainen haluaisi akateemisen miehen.
Akateemisuus on myöskin jotain, joka kuvaa ihmisen tavoitteellisuutta. Jos on jaksanut lukea niin paljon, niin voi ajatella, että kyseinen henkilö on muutenkin tavoitteellinen ja aikaansaava muissakin asioissa.
Ihmeellistä on joskus duunareiden patologinen karsastaminen ja viha akateemisuutta kohtaan. Minulla on naispuoleinen sukulainen, jonka kanssa olen aina tullut erittäin hyvin toimeen. Hänen perheensä ei kuitenkaan ole akateeminen. Siitä asti kun aloitin akateemisen urani, on hän koko ajan vain katsonut minua karsaammin. Silloin kun hän suostuu puhumaan, hän yleensä ilman syytä aloittaa puhumaan korkeakoulutusta vastaan. Itse en ota koskaan koulutustani puheenaiheeksi, enkä ole innostunut siitä jauhamaan. Kaikesta koulutusvastaisuudestaan huolimatta tämä sukulaiseni silti itse vielä yli nelikymppisenä opiskelee jatkuvasti jotain lyhytkestoisia kursseja omalla sektorillaan. En ymmärrä tätä ristiriitaa; miksi juuri akateeminen kouluttautuminen on hänen mielestään pahasta, mutta itse hän jo 20 vuotta opiskellut jatkuvasti jotain ei-akateemisia kursseja?
En voisi mitenkään seurustella ei- akateemisen ihmisen kanssa. Sellainen ihminen ei vastaisi minulle henkisellä tasolla. On tärkeää että kumppanukset ovat suurinpiirtein yhtä älykkäitä, tämä on minullekkin ongelma parisuhteen etsimisessä. Surullista on että monet kauniit naiset ovat tyhmiä.
Korkea koulutustaso takaa yleensä ihmisen älykkyyden, pelkkä hyvä muisti ei korkea koulumaailmassa riitä. Itse olen korkeasti koulutettu ammattilainen, insinööri amk ja kyllä omaa älykkyys tasoani vastaavat ihmiset ovat myös akateemisesti koulutettuja.
Aivan kuin koulutus tekisi jotenkin ylemmäksi :)
Heikosti menee jos pitää päteä.
Terveellä itsetunnolla pärjää aina oli seura akateemista, sekalaista tai ei-akateemista.
Insinööri amk, eihän se ole akateeminen koulutus.
Ammattikorkeakoululaiset eivät ole akateemisia, akateemisuus tarkoittaa korkeakouluopintoja, ei ammattikorkeakoulua. Muistathan eron vastaisuudessa.
Sinäkö korkeasti koulutettu. AMK-insinööri ei tod. ole korkeakoulutettu.
Kommentoi suvaitsevainen akateeminen ihminen. Näin juuri. Asettaa itsensä toisten yläpuolelle. Onnea elämällesi.
Armeijassa ollessani aluksi olin sellainen hassu kaveri, jonka toilailuille oli kiva nauraa. Sitten kun kavereille tuli tietoon, että olin päässyt ineen korkeakouluun niin yhtäkkiä rupesin kuulemaan ihmeellisiä katkeran suloisia selityksiä ja suoranaista vittuilua kaikesta tekemisistäni. Onneksi sitä ei tarttenut kestää sen kauemmin. Että tällaista sydämmen rakkautta...
Jos on akateeminen nainen, on vaikea löytää ei-akateemista miestä, jolla ei ole ongelmia suhtautumisessaan itseään korkeammin koulutettuun naiseen. Poikkeuksia tietysti löytyy, mutta omien ja ystävien kokemuksen mukaan yleensä on näin.
Tämä on ratkaissut omalta osaltani ja myös usean ystäväni osalta päätymisen akateemiseen puolisoon. Emme ole hakeneet aktiivisesti vain akateemisia kumppaneita, mutta useimmiten vain heillä on itsetunto riittänyt seurusteluun akateemisen naisen kanssa.
Jos on akateeminen nainen, on vaikea löytää ei-akateemista miestä, jolla ei ole ongelmia suhtautumisessaan itseään korkeammin koulutettuun naiseen. Poikkeuksia tietysti löytyy, mutta omien ja ystävien kokemuksen mukaan yleensä on näin.
Tämä on ratkaissut omalta osaltani ja myös usean ystäväni osalta päätymisen akateemiseen puolisoon. Emme ole hakeneet aktiivisesti vain akateemisia kumppaneita, mutta useimmiten vain heillä on itsetunto riittänyt seurusteluun akateemisen naisen kanssa.
Kyllä mun mielestä kanssa akateemisuus vaikuttaa puolison valintaan. Eikä se mun mielestä ole sitä että tietoisesti ajateltais että ei-akateemiset on "huonompia ihmisiä". Voiskohan sitä kuvailla silleen että usein samoja asioita harrastavat tuntee jotain sielujen sympatiaa toisiaan kohtaan, vaikkei olis kysymyksessä seksisuhdekaan. Ja varsinkin parisuhteeseen vaikuttaa....
Tunnen akateemisen henkilön (DI), joka ei ole lukenut vapaaehtoisesti y h t ä ä n romaania eläessään. Toisaalta tunnen rakennusmiehen ja muusikon, joiden kanssa en kykene tasavertaisesti väittelemään kirjallisuudesta kotimaisen kirjallisuuden com laude -arvosanastani huolimatta.
"Itse olen korkeasti koulutettu ammattilainen, insinööri amk ja kyllä omaa älykkyys tasoani vastaavat ihmiset ovat myös akateemisesti koulutettuja."
- Voisiko "akateeminen" selkeämmin paljastaa rajoittuneisuutensa?
Ei ole merkitystä. Ystäväpiirissäni on ihmisiä jokaisesta koulutusluokasta ja eritoten eräs puuseppä on tehnyt vaikutuksen yleistiedollaan ja keskustelutaidoillaan.
Hän asentaa ikkunoita päivät ja illat lukee tietokirjoja ja historiikkeja.
Ihmisten olisi hyvä muistaa että esim. työ on vain yksi osa elämää. Jos ihmiset kategorioitaisiin sen perusteella mitä työtä tekevät tai mikä koulutus on takataskussa, niin eikö se ole jo sinänsä aika tyhjäpäistä?
Entä työtön akateeminen? Mihin kategoriaan sellaisen laittaisitte? Entä toimitusjohtaja jolla ei ole kuin kauppiksen paperit ilman yo- todistusta? Mihinkäs hän kuuluisi?