Olen naimisissa oleva 50 henkilö ja olen sätistä löytänyt miehen, ystävän, jonka kanssa olemme sättilleet ja soitelleet, tekstailleet jo 3v ajan. Tapailleetkin olemme, kun olemme voineet. Hän on eronnut mies ja vapaa. Juttelen hänelle enemmän kuin omalle miehelleni(olen ollut naimisissa yli 25v) ja hän ymmärtää minua ja kuuntelee. Toisaalta olen hänelle se ainut ihminen(nainen), jonka kanssa hän on tekemissä päivän mittaan, se joskus rasittaa minua, mutta kuitenkin kaipaan häntä kovasti, jos en saa yhteyttä häneen joka päivä.
Olen taas menossa häntä katsomaan vkl:ppuna ja mietin, (välimatkaa on yli 500 km) olenko ihan tyhmä, mutta siellä saan hellyyttä ja minua passataan. Kaipaanko vaan sitä?
Olen taas menossa häntä katsomaan vkl:ppuna ja mietin, (välimatkaa on yli 500 km) olenko ihan tyhmä, mutta siellä saan hellyyttä ja minua passataan. Kaipaanko vaan sitä?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Pitäähän ihmisellä olla harrastuksia. Toiset golffaa, purjehtii, on mukana yhdistystoiminnassa tai raittiustyössä. Kyllä kai voi harrastaa myös suhdetoimintaa.
minusta sinun ehkä kannattaa harkita sitten ihan seurustelua ja jos menee pitemmälle niin sitten ehkä kumppanin vaihtoa.. jos siis siltä tuntuu.
eiköhän tuo kaipaaminen kerro aika paljon. yhden tuttuni vanhemmat erosivat vaikka olivatkin likempänä 50 ja nytten he ovat onnellisia omilla tahoillaan uusien kumppanien kanssa.:)
mut sinähän sen päätät mitä haluat kun on tuo kolmevuottakin on kyllä pitkä aika sinänsä.
..sitä on vaan niin *vanhoihin kaavoihin* tottunut parisuhteessa, että osaako/jaksaako sitä enää opetella uuden kanssa ja voittaako siinä mitään?? Jokaisessa suhteessa on hyvät ja huonot puolensa, onneks meillä tämä välimatka rajoittaa tapaamisia!
eikö niitä "vanhoja kaavoja" voi vanhassa suhteessa vähän muuttaa uuteen. Ei uusi aina helpotusta tuo. Saattaa olla, että sitten kun onkin vapaa olekkaan kiinnostunut. Eikä uuden löytäminen niin helppoa aina ole. Että on vapaa ja muuten sopiva. Itse sanoisin kokemuksesta, ettei aina kannata vaihtaa. Vanhaa oppii monesti arvostamaan vasta myöhemmin eron jälkeen. Silloin voi jo olla myöhäistä. Kannattaa harkita tosi tarkkaan, mitä tekee. Ihastus monesti vie mennessään, mutta jos taas uudenkin suhteen aikana tulee ihastus, mitä sitten. Meneekö silloinkin taas uuteen?
Jos ei ole ratkaisunsa kanssa sinut, silloin ei ainakaan kannata tehdä mitään. Kun sydämessään tuntee että tekee oikein, silloin voi olla toinen juttu.
Näillä palstoilla liian helposti neuvotaan heittämään vanha mäkeen heti ongelmien synnyttyä, eikö tarkoitus ole ratkaista ne ongelmat ja siten mennä eteenpäin. Nehän ne saattavat jopa lähentää puolisoita toisiinsa.
Minusta tuntuu, että meillä vois ollta juteltavaa tytsyn kanssa..jos haluat, kirjoittele [email protected] ja muutkin vaihdetaan mielipiteitä!