Abortti--> eettinen ongelma ???

Kunhanmietin

Onko teistä abortti eettisesti oikein? Jos on niin millaisessa tilanteessa? Sehän on jokaisen henkilökohtainen päätös, miks ihmisiä silti tuomitaa siitä?

42

3346

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • kunhan vastaan

      Onko arvojen esille tuominen tuomitsemista? Vastaus: ei ole. Onko omien arvojen puolustaminen ja esillä pitäminen oikein? Vastaus: on.

      Kristityt, monet ateistitkin ja humanistit ym ajattelevat, että abortti on ihmisen tappamista jo äidin kohtuun ja siksi se on väärin. Meillä ei tietysti ole tuomiovaltaa abortintekijöihin. Meidän arvojemme mukaan abortti on murha, koska avuton ihmisen alku tapetaan, kun hänellä ei ole mahdollisuus osallistua itseään kohdistuvan toimenpiteen valintapätökseen. Tiedän, heti tulee väite, että sehän on vain solumöykky, mutta sitä käsitystä ei tue tiedekään, vaan sekin on arvokysymys. Me tiedämme että jo hedelmöityksessä alkunsa saanut solu sisältää kaikki geenit ja perimän, mikä ihmiselle on tärkeää koko elämänsä ajan. Tässä yhteydessä on hyvä verrata dementikkoon, joka ei tiedä maailmasta mitään enää, mutta ei häntäkään saa murhata. Ovat yhtä paljon tai vähän tietoisia itsestä tai ympäröivästä maailmasta, mutta toinen voidaan murhata ja toista ei. Ristiriitaista.

      Abortti ei ole eettinen ongelma. Abortin vastustaminen ei ole eettinen vaan ihmisoikeus- ja arvokysymys. Abortin vastustaja puolustaa ihmisen oikeutta elää jo varhaisesta hedelmöittymisestä aina vanhuksen viimeiseen hengenvetoon. Siinä on ainutkertaisen yksilön arvo.

      • Kunhanmietin

        Vertaat siis aborttia murhaan? Tässä herääkin kysymys onko kyse murhasta jos puhutaan vasta ihmisen alusta? Ihmisethän määrittelevät varsinaisen elämän alkamiskohdan eritavoin. Jotkut silloin kun hedelmöitys tapahtuu toiset vasta kun ensimmäiset sydänäänet kuuluvat.
        Tottakai ymmärrän sen, että abortin vastustajat haluavat vaalia jokaisen yksilön oikeutta elää. Entä tilanne jossa abortin tekeminen pelastaa äidin hengen? Tai jos lapsi syntyisi niin pahasti vammaisena ettei koskaan kykenisi normaaliin elämään? Dementoitunut henkilö on jo elänyt normaalia elämää mutta tämä lapsi ei koskaan saisi sitä mahdollisuutta. Onko se silti yksilön arvon vaalimista?


      • KokemusK

        "Tiedän, heti tulee väite, että sehän on vain solumöykky, mutta sitä käsitystä ei tue tiedekään, vaan sekin on arvokysymys. Me tiedämme että jo hedelmöityksessä alkunsa saanut solu sisältää kaikki geenit ja perimän, mikä ihmiselle on tärkeää koko elämänsä ajan. "

        Vaikka joku asia on arvokysymys, se ei tarkoita että siihen olisi olemassa yksiselitteinen oikea vastaus. Päinvastoin, juuri silloin on mahdollista päätyä hyvin erilaisiin lopputulemiin. Voimme ihan perustellusti sanoa että vasta tietyn verran kehittynyt sikiö on todella tunteva ja ajatteleva ihminen, tai sitten voimme mennä ihan toiseen ääripäähän ja sanoa että jo raskauden ehkäisyn käyttäminen on väärin ja luonnon kulkuun puuttumista. Tai sitten jotain siitä väliltä.

        Ja koska ei ole olemassa mitään oikeita arvoja, on vain erilaisia arvoja, kysymys on lopulta siitä mihin yhteiskuntamme vetää ne lainsäädännölliset rajat. Pitääkö ne vetää niiden tiukempien käsitysten vai vapaampien käsitysten mukaan? Minusta ne ovat keskimäärin oiekassa paikassa kun ne pelvelevat mahdollisimman monen ihmisen käsityksiä ilman että kukaan kärsii liikaa. Nykyinen tilannehan on se että ketään ei missään tilanteessa pakoteta tekemään aborttia mutta se on sallittu niille jotka sitä syystä tai toisesta haluavat käyttää. Sikiön kehityksen arvioinnilla on yritetty saada sopiva aikaraja jonka jälkeen abortti ei ole enää sallittu. Kyse on siis tasapainoilusta sekä erilaisten kläsitysten, äidin oikeuksien ja lapsen oikeuksien välillä. Mikään ei nyt ole ylikorostuneessa asemassa ja toisaalta kukaan ei ole täysin suojaton ja se on minusta ihan hyvä tilanne.


      • tuomittavaa on
        Kunhanmietin kirjoitti:

        Vertaat siis aborttia murhaan? Tässä herääkin kysymys onko kyse murhasta jos puhutaan vasta ihmisen alusta? Ihmisethän määrittelevät varsinaisen elämän alkamiskohdan eritavoin. Jotkut silloin kun hedelmöitys tapahtuu toiset vasta kun ensimmäiset sydänäänet kuuluvat.
        Tottakai ymmärrän sen, että abortin vastustajat haluavat vaalia jokaisen yksilön oikeutta elää. Entä tilanne jossa abortin tekeminen pelastaa äidin hengen? Tai jos lapsi syntyisi niin pahasti vammaisena ettei koskaan kykenisi normaaliin elämään? Dementoitunut henkilö on jo elänyt normaalia elämää mutta tämä lapsi ei koskaan saisi sitä mahdollisuutta. Onko se silti yksilön arvon vaalimista?

        Lähtökohtaisesti ihminen ei voi eikä saa puuttua elämän alkamiseen eikä päättämiseen. Jos näin menetellään asetutaan Jumalan yläpuolelle ja siitä seuraa syvä eksistentiaalinen kriisi. Ilman Jumalan armoa ihminen ei siitä selviä.

        Lapsettomuushoidot on myös tuomittava. Tehdään niitä sitten heteroille tai homoille ja lesboille. Miesparit käyttää jopa kohdunvuokrausta tavoitellessaan itsekkäästi kotileikkejä.

        Saako tällä tavoin väkisin alkuun saatettu lapsi ruveta kyselemään olemassaolon tarkoitustaan? Onko Jumala halunut näin tapatuvan? Miksi se nainen joka hänet synnytti ei halunut häntä pitää, vaan antoi joillekin nami nami hali hali teeskentelijöille kasvatettavaksi? Tämän takia hänestä kasvoi masentunut ja narsistinen, teennäinen bilettäjä, jonka pitää kieltää Jumalan olemassaolo ja repiä onnellisuus maallisista asioista.

        Kovissa kohtaloissa ihminen tarvitsee ajatusta, että tämä maallinen vaellus on vain välivaihe, ja oikea koti on taivaassa. Vihervasemmistolainen aate ja psykiatria vaikenee visusti.


      • kunhan vastaan
        KokemusK kirjoitti:

        "Tiedän, heti tulee väite, että sehän on vain solumöykky, mutta sitä käsitystä ei tue tiedekään, vaan sekin on arvokysymys. Me tiedämme että jo hedelmöityksessä alkunsa saanut solu sisältää kaikki geenit ja perimän, mikä ihmiselle on tärkeää koko elämänsä ajan. "

        Vaikka joku asia on arvokysymys, se ei tarkoita että siihen olisi olemassa yksiselitteinen oikea vastaus. Päinvastoin, juuri silloin on mahdollista päätyä hyvin erilaisiin lopputulemiin. Voimme ihan perustellusti sanoa että vasta tietyn verran kehittynyt sikiö on todella tunteva ja ajatteleva ihminen, tai sitten voimme mennä ihan toiseen ääripäähän ja sanoa että jo raskauden ehkäisyn käyttäminen on väärin ja luonnon kulkuun puuttumista. Tai sitten jotain siitä väliltä.

        Ja koska ei ole olemassa mitään oikeita arvoja, on vain erilaisia arvoja, kysymys on lopulta siitä mihin yhteiskuntamme vetää ne lainsäädännölliset rajat. Pitääkö ne vetää niiden tiukempien käsitysten vai vapaampien käsitysten mukaan? Minusta ne ovat keskimäärin oiekassa paikassa kun ne pelvelevat mahdollisimman monen ihmisen käsityksiä ilman että kukaan kärsii liikaa. Nykyinen tilannehan on se että ketään ei missään tilanteessa pakoteta tekemään aborttia mutta se on sallittu niille jotka sitä syystä tai toisesta haluavat käyttää. Sikiön kehityksen arvioinnilla on yritetty saada sopiva aikaraja jonka jälkeen abortti ei ole enää sallittu. Kyse on siis tasapainoilusta sekä erilaisten kläsitysten, äidin oikeuksien ja lapsen oikeuksien välillä. Mikään ei nyt ole ylikorostuneessa asemassa ja toisaalta kukaan ei ole täysin suojaton ja se on minusta ihan hyvä tilanne.

        "Kyse on siis tasapainoilusta sekä erilaisten kläsitysten, äidin oikeuksien ja lapsen oikeuksien välillä." Näin on, kysymys on arvovalinnoista ja ihmisoikeuksista, oikeudesta hyvään elämään. Tieteellisesti ihmisenkin elämä alkaa hedelmöityksessä ja tästä vallitsee täysi yksimielisyys. Arvokysymys on sitten, voiko yleensäkään vielä tiedostamattoman tai ei-enää-tiedostavan ihmisen surmata. Nämähän ovat aivan tasavertaisia asioita, koska syvästi dementoitunut ihminenkin on vain "solumöykky", täysin kykenemätön elämään ilman apua, tietämätön itsestä ja ympäristöstä ja täysin kyvytön päättämään omasta elämästään.

        Koska aborttikysymys ei ole yksiselitteinen, niin siihen ei ole yksiselitteistä vastausta, varsinkin jos mukaan otetaan irrelevantteja muuttujia, esimerkiksi äidin oikeudet. Mikä oikeus äidillä erityisesti on päättää toisen ihmisen elämästä? Miksei lapsilla ole oikeutta päättää dementoituneen äitinsä elämästä tasavertaisesti? Mikä tekee äidistä jotenkin pätevämmän päättämään lapsensa tappamisesta verrattuna vaikka isään? Jos isä tapaa lapsensa, joutuu telkien taakse, mutta jos äiti sen tekee abortilla, se onkin, yllätys yllätys, äidin oikeuteen ja vapauteen kuuluva asia. Miksei isän oikeutta vaatia aborttia tehtäväksi äidin vastustaessakin oteta edes huomioon? Mikä oikeus on yhteiskunnalla eli arvojärjestelmällä surmata elämänsä alussa olevat lapset, mutta ei elämänsä lopussa olevia dementikkoja, joiden molempien tietoisuus itsestä ja ympäristöstä ovat samantasoisia? Huomaat, että muuttujien muuttuessa myös asian sisältö ja merkitys muuttuvat!!! Ja silloin tullaan juuri siihen arvoasetteluun, miten paljon ja missä suhteessa arvostamme ihmistä yksilönä ja elämää lahjana. HUOM. kohdussa ollessaan pieni ihminen ei ole osa äitiä, vaan itsenäinen olento, joka saa ravintonsa äidiltä solukalvon läpi. Yhteistä verenkiertoakaan ei ole.

        Sitten voidaan rinnastaa vielä eriarvoiset asiat toisiinsa: Yhteiskunnassa tuntuu olevan arvo saada kieltää kaikki uskonnollinen elämä ja arvot kouluissa, hallinnossa ja lainlaadinnassa, mutta samat kieltäjät ovat puoltamassa äidin oikeutta aborttiin, alkavan lapsen elämän päättämiseen. Surkuhupaisinta tässä asetelmassa on se, että elämänpuolustajat, eli lääkärit ja hoitohenkilöstö, pakotetaan lailla toimimaan arvojensa ja omantuntonsa vastaisesti, mutta samat abortinpuolustajat eli vapaudenkieltäjät rajoittavat yksilön vapautta arvoihinsa ja uskontoonsa, sen julistamiseen ja opettamiseen niin yksityisesti kuin julkisestikin. Tilanne muistuttaa suuresti natsikautta, jolloin lääkärit pakotettiin toimimaan lääkärinetiikan vastaisesti. Samalla periaatteella lailla pitää siis pakottaa ihmiset myös kuuntelemaan niitä, jotka puolustavat oikeutta elämään ja omaan uskontoonsa. Muutenhan ihmiset eivät voi olla yhdenvertaisia lain edessä.

        Yhteenvetona surkuhupaisa tämän hetken tilanne: Lailla pakotetaan ihmiset toimimaan arvomaailmansa vastaisesti eli surmaamaan toisia ja samalla lailla kielletään oikeus omaan arvomaailmaansa ja sen mukaan elämiseen. Elämän päättämisestä on tullut suurempi arvo kuin elämän kunnioittamisesta.


      • Kunhanmietin
        KokemusK kirjoitti:

        "Tiedän, heti tulee väite, että sehän on vain solumöykky, mutta sitä käsitystä ei tue tiedekään, vaan sekin on arvokysymys. Me tiedämme että jo hedelmöityksessä alkunsa saanut solu sisältää kaikki geenit ja perimän, mikä ihmiselle on tärkeää koko elämänsä ajan. "

        Vaikka joku asia on arvokysymys, se ei tarkoita että siihen olisi olemassa yksiselitteinen oikea vastaus. Päinvastoin, juuri silloin on mahdollista päätyä hyvin erilaisiin lopputulemiin. Voimme ihan perustellusti sanoa että vasta tietyn verran kehittynyt sikiö on todella tunteva ja ajatteleva ihminen, tai sitten voimme mennä ihan toiseen ääripäähän ja sanoa että jo raskauden ehkäisyn käyttäminen on väärin ja luonnon kulkuun puuttumista. Tai sitten jotain siitä väliltä.

        Ja koska ei ole olemassa mitään oikeita arvoja, on vain erilaisia arvoja, kysymys on lopulta siitä mihin yhteiskuntamme vetää ne lainsäädännölliset rajat. Pitääkö ne vetää niiden tiukempien käsitysten vai vapaampien käsitysten mukaan? Minusta ne ovat keskimäärin oiekassa paikassa kun ne pelvelevat mahdollisimman monen ihmisen käsityksiä ilman että kukaan kärsii liikaa. Nykyinen tilannehan on se että ketään ei missään tilanteessa pakoteta tekemään aborttia mutta se on sallittu niille jotka sitä syystä tai toisesta haluavat käyttää. Sikiön kehityksen arvioinnilla on yritetty saada sopiva aikaraja jonka jälkeen abortti ei ole enää sallittu. Kyse on siis tasapainoilusta sekä erilaisten kläsitysten, äidin oikeuksien ja lapsen oikeuksien välillä. Mikään ei nyt ole ylikorostuneessa asemassa ja toisaalta kukaan ei ole täysin suojaton ja se on minusta ihan hyvä tilanne.

        Ihminenhän pystyy hyvin paljonkin vaikuttamaan elämän alkamiseen. Yleensä heldelmöityshoidolla saadut lapset ovat erittäin rakastettuja, koska pari on tehnyt näin paljon töitä sen eteen että saisivat haluamansa lapsen. Ja eikö se ole aika kärjistettyä sanoa, että keinohedelmöityksellä syntyneestä lapsesta tulee "masentunut ja teennäinen bilettäjä"?
        Olen samaa mieltä, että Suomessa abortin tekoon liittyvät säädökset ovat hyvin säädeltyjä. Sitä en vain ymmärrä miksi abortti tuomitaan niin rankasti?? Tottakai löytyy niitäkin jotka suvaitsevat sen..


      • kunhan kysyn
        Kunhanmietin kirjoitti:

        Ihminenhän pystyy hyvin paljonkin vaikuttamaan elämän alkamiseen. Yleensä heldelmöityshoidolla saadut lapset ovat erittäin rakastettuja, koska pari on tehnyt näin paljon töitä sen eteen että saisivat haluamansa lapsen. Ja eikö se ole aika kärjistettyä sanoa, että keinohedelmöityksellä syntyneestä lapsesta tulee "masentunut ja teennäinen bilettäjä"?
        Olen samaa mieltä, että Suomessa abortin tekoon liittyvät säädökset ovat hyvin säädeltyjä. Sitä en vain ymmärrä miksi abortti tuomitaan niin rankasti?? Tottakai löytyy niitäkin jotka suvaitsevat sen..

        "Sitä en vain ymmärrä miksi abortti tuomitaan niin rankasti??"

        Perusarvo on se, että ihmisellä ei ole oikeutta päättää toisen elämää. Perusarvon voi joidenkin mielestä romuttaa ottamalla asiaan kuulumattomia lisämuuttujia "ohittajiksi", jolloin kysymys ei olekaan peruskysymyksestä, vaan arvokysymys siitä, voivatko lisämuuttujat kaataa perusoletuksen ja missä määrin.

        Onko suvaitsevaisuus suurempi arvo kuin perusolettamus, älä tapa? Suvaitsevaisuus perustellaan yleisesti tässä kontekstissa sillä, että äidillä on oikeus päättää omasta ruumiistaan ja päästä eroon pikkuruisesta "solumöykystä". Mietipä, kuinka monta "ohittajaa" tässä lauseessa on, joilla pyritään ohittamaan/kaatamaan perusarvo, älä tapa.

        Miksi ihmisen tappamiseen yleensäkin suhtaudutaan niin intohimoisen rankasti? Vastaus on: Ihmisellä ei ole oikeutta päättää toisen elämää. ÄLÄ TAPA on meissä ikiaikainen yleinen koodisto.

        Vastakysymyksenä kysynkin: Miksi ihmiset puolustavat niin intohimoisesti oikeutta tappaa puolustuskyvytön yksilö äidin kohtuun?


      • tuomittavaa on
        Kunhanmietin kirjoitti:

        Ihminenhän pystyy hyvin paljonkin vaikuttamaan elämän alkamiseen. Yleensä heldelmöityshoidolla saadut lapset ovat erittäin rakastettuja, koska pari on tehnyt näin paljon töitä sen eteen että saisivat haluamansa lapsen. Ja eikö se ole aika kärjistettyä sanoa, että keinohedelmöityksellä syntyneestä lapsesta tulee "masentunut ja teennäinen bilettäjä"?
        Olen samaa mieltä, että Suomessa abortin tekoon liittyvät säädökset ovat hyvin säädeltyjä. Sitä en vain ymmärrä miksi abortti tuomitaan niin rankasti?? Tottakai löytyy niitäkin jotka suvaitsevat sen..

        Elämä on lähtökohtaisesti vaikeaa. Masentuneita ihmisiä riittää ilman lapsitehtailuakin. Elämässä tarvitaan uskoa siihen, että koettelemuksilla on joku tarkoitus. Elämän voi nähdä sielun kasvu ja kehitystapahtumana johon joudutaan, vaikka sitä ei haluta. Mikään uskonto ei näe elämää niin hienona, että jälleensyntymä olisi tavoiteltavaa. Miksi siis puuttua Jumalan suunnitelmaan?

        Ainoastaan narsistisesti häiriintynyt ihminen voi kuvitella olevansa niin täydellinen, että pystyy antamaan lapselleen täydellisen ja tuskattoman elämän. Jos vanhemmissa on epätervettä narsismia, niin se siirtyy myös lapseen.

        Länsimainen, ateistinen ja materialistinen kulttuuri yrittää väkisin tehdä elämästä onnelaa, jossa materia antaa ihmisille tyydytyksen ja egoistinen onnen tavoittelu, jopa toisten kustannuksella on sallittua. Tämä johtaa elämän merkityksettömyyteen ja sitä kautta pahoinvoinnin lisääntymiseen. Ihmisen täytyisi tietää oma paikkansa ja pienuutensa.


      • Kunhanmietin
        tuomittavaa on kirjoitti:

        Elämä on lähtökohtaisesti vaikeaa. Masentuneita ihmisiä riittää ilman lapsitehtailuakin. Elämässä tarvitaan uskoa siihen, että koettelemuksilla on joku tarkoitus. Elämän voi nähdä sielun kasvu ja kehitystapahtumana johon joudutaan, vaikka sitä ei haluta. Mikään uskonto ei näe elämää niin hienona, että jälleensyntymä olisi tavoiteltavaa. Miksi siis puuttua Jumalan suunnitelmaan?

        Ainoastaan narsistisesti häiriintynyt ihminen voi kuvitella olevansa niin täydellinen, että pystyy antamaan lapselleen täydellisen ja tuskattoman elämän. Jos vanhemmissa on epätervettä narsismia, niin se siirtyy myös lapseen.

        Länsimainen, ateistinen ja materialistinen kulttuuri yrittää väkisin tehdä elämästä onnelaa, jossa materia antaa ihmisille tyydytyksen ja egoistinen onnen tavoittelu, jopa toisten kustannuksella on sallittua. Tämä johtaa elämän merkityksettömyyteen ja sitä kautta pahoinvoinnin lisääntymiseen. Ihmisen täytyisi tietää oma paikkansa ja pienuutensa.

        Voiko aborttia sanoa tappamiseksi? Onko kyseessä ihmishengen riistäminen jos ei ole kyse vielä ihmisestä vaan sen alusta? Ja en usko, että kenenkään äidin voidaan sanoa pääsenvän eroon solumöykystä. Ihan sama mikä tilanne niin siihen liittyy varmasti tunnepuoli eikä se ole vain joku jokapäiväinen toimenpide.
        "Miksi ihmiset puolustavat niin intohimoisesti oikeutta tappaa puolustuskyvytön yksilö äidin kohtuun?"
        Miksi äidillä ei saisi olla oikeutta tehdä aborttia? Jos tämä ei ole valmis äidiksi tai jokin muu asia on pielessä?
        Jos mikään uskonto ei näe elämää niin hienona, että jälleensyntymä olisi tavoiteltavaa, pitäisikö pariskunnan joka ei itse kykene saamaan lapsia vain tyytyä kohtaloonsa? Ja siihen ettei perheen saaminen ole koskaan mahdollista heille? Jos nyt ei olisi kyse Jumalan suunnitelmasta vaan ihmisten oikeudesta tehdä omia päätöksiä koskien heidän omia elämiään.


      • tuomittavaa on
        Kunhanmietin kirjoitti:

        Voiko aborttia sanoa tappamiseksi? Onko kyseessä ihmishengen riistäminen jos ei ole kyse vielä ihmisestä vaan sen alusta? Ja en usko, että kenenkään äidin voidaan sanoa pääsenvän eroon solumöykystä. Ihan sama mikä tilanne niin siihen liittyy varmasti tunnepuoli eikä se ole vain joku jokapäiväinen toimenpide.
        "Miksi ihmiset puolustavat niin intohimoisesti oikeutta tappaa puolustuskyvytön yksilö äidin kohtuun?"
        Miksi äidillä ei saisi olla oikeutta tehdä aborttia? Jos tämä ei ole valmis äidiksi tai jokin muu asia on pielessä?
        Jos mikään uskonto ei näe elämää niin hienona, että jälleensyntymä olisi tavoiteltavaa, pitäisikö pariskunnan joka ei itse kykene saamaan lapsia vain tyytyä kohtaloonsa? Ja siihen ettei perheen saaminen ole koskaan mahdollista heille? Jos nyt ei olisi kyse Jumalan suunnitelmasta vaan ihmisten oikeudesta tehdä omia päätöksiä koskien heidän omia elämiään.

        "Jos mikään uskonto ei näe elämää niin hienona, että jälleensyntymä olisi tavoiteltavaa, pitäisikö pariskunnan joka ei itse kykene saamaan lapsia vain tyytyä kohtaloonsa? Ja siihen ettei perheen saaminen ole koskaan mahdollista heille? Jos nyt ei olisi kyse Jumalan suunnitelmasta vaan ihmisten oikeudesta tehdä omia päätöksiä koskien heidän omia elämiään."

        Nimenomaan pitää tyytyä kohtaloonsa, koska elämä on kasvu ja kehitystapahtuma. Ihmisen ei tarvitse saada kaikkea. Narsistinen aikuinen vaatii kuin pieni lapsi, että hänen kuuluu saada kaikki mahdollinen, ja mieluiten heti.

        Olemassaolon kysymykset on pakko torjua tietoisuudesta, kun ruvetaan mestaroimaan näillä asioilla. Ihminen ei ole keksinyt elämää, et sinäkään tiedä miksi tällä pallolla palloilet. Joku muu on sen alkuperäisen suunnitelman laatinut ja sen mukaan on mentävä. Nöyrtyminen ei vaan tunnu nykyihmiselle sopivan. Egot on jo niin sairaan pöhöttyneitä.


      • kunhan kysyn
        Kunhanmietin kirjoitti:

        Voiko aborttia sanoa tappamiseksi? Onko kyseessä ihmishengen riistäminen jos ei ole kyse vielä ihmisestä vaan sen alusta? Ja en usko, että kenenkään äidin voidaan sanoa pääsenvän eroon solumöykystä. Ihan sama mikä tilanne niin siihen liittyy varmasti tunnepuoli eikä se ole vain joku jokapäiväinen toimenpide.
        "Miksi ihmiset puolustavat niin intohimoisesti oikeutta tappaa puolustuskyvytön yksilö äidin kohtuun?"
        Miksi äidillä ei saisi olla oikeutta tehdä aborttia? Jos tämä ei ole valmis äidiksi tai jokin muu asia on pielessä?
        Jos mikään uskonto ei näe elämää niin hienona, että jälleensyntymä olisi tavoiteltavaa, pitäisikö pariskunnan joka ei itse kykene saamaan lapsia vain tyytyä kohtaloonsa? Ja siihen ettei perheen saaminen ole koskaan mahdollista heille? Jos nyt ei olisi kyse Jumalan suunnitelmasta vaan ihmisten oikeudesta tehdä omia päätöksiä koskien heidän omia elämiään.

        "Onko kyseessä ihmishengen riistäminen jos ei ole kyse vielä ihmisestä vaan sen alusta?"
        On.
        Ihmisen elämä alkaa hedelmöityksessä. Kristillisessä kielenkäytössä puhutaan, kuinka Jumala "puhaltaa elämän hengen" ja siitä alkaa ihmisen elämä. Tieteellinen käsitys on, että hedelmöittyneessä solussa on kaikki elämän ainekst ja siitä alkaa elämä. Kristillinen ja tieteellinen käsitys ovat siten toistensa kuvia.
        Mikä sitten on ihminen, mihin viittaat kirjoituksessasi. Onko ihminen vain sellainen, että hänellä lyö sydän ja jossain vaiheessa elämää hän ajattelee ja pitää itsestään huolen ja tekee elämäänsä kohdistuvia päätöksiä ja valintoja? Kuljetan tässä mukana koko ajan dementoitunutta yksilöä, joka ei täyttäisi ihmisen määritelmää kuten ei saman logiikan mukaan täyttäisi myöskään alkio ->sikiö. Eli ne voi surutta ilman omantunnon tuskia poistaa elävien kirjoista!? Huomaat, että kuljetan keskustelua pois etiikan arvokysymyksestä kohti ihmisyyden määritelmää. Ja taas kysyn, saako ihmistä tappaa siksi, että hänellä ei ole tilausta tähän maailmaan tai äiti pitää häntä solumöykkynä, vaikka hänellä on kaikki geenit ja perimä jo hedelmöittyneenä sukusoluna? Tai voiko häneltä riistää elämän mahdollisuus, jos joku on olut väkivaltainen äitiä kohtaan? Tai voiko hänelle sallia vain lyhyt päivien luku, koska äiti on huolimattomuudellaan joko humaltuneena tai muuten itsensä saattanut tilaan, jossa ei voinut ymmärtää elämän synnyn mahdollisuutta?

        Jälleen palataan siihen, mikä on arvomaailmamme. Onko arvojemme mukaista, että voimme riistää joltakin hengen, kun tämä ei voi itse puolustautua tai edes lausua mielipidettään omasta puolestaan?

        Kristinuskon mukaan elämä on ainutkertainen mahdollisuus toteuttaa itseään, tehdä päätöksiä omasta puolestaan ja siltä pohjalta määritellä elämänsä suunta niin elon aikana kuin kuolemansa jälkeenkin. Toista mahdollisuutta ei tule. Tieteellinen maailmankuvakin edustaa samaa käsitystä ilman kuolemanjälkeistä sielun elämää. Abortilla katkaistaan yksilön omat valinnan mahdollisuudet. Abortti merkitsee siis ihmisen valintojen riistämistä häneltä itseltään.

        Maailmassa on tuhansia perheitä, joille ei ole suotu lapsia, mutta jotka haluaisivat hoivata ja kasvattaa heitä. Abortin sijaan suositeltavaa onkin adoptio. Se on eettisesti oikea valinta. Se on myös vaihtoehto saada oma perhe, jos ei itse siihen kykene. Se ei riko yhtään ihmisoikeutta. Se mahdollistaa hyvän elämän myös äidille, joka miettii oman lapsensa elämän päättämistä jo ennenkuin tällä itsellä oli mahdollisuus tehdä valintoja omasta puolestaan.

        Vastakkain jäävät abortti vs adoptio. Kumman valitsisit?


      • Entäs
        kunhan kysyn kirjoitti:

        "Onko kyseessä ihmishengen riistäminen jos ei ole kyse vielä ihmisestä vaan sen alusta?"
        On.
        Ihmisen elämä alkaa hedelmöityksessä. Kristillisessä kielenkäytössä puhutaan, kuinka Jumala "puhaltaa elämän hengen" ja siitä alkaa ihmisen elämä. Tieteellinen käsitys on, että hedelmöittyneessä solussa on kaikki elämän ainekst ja siitä alkaa elämä. Kristillinen ja tieteellinen käsitys ovat siten toistensa kuvia.
        Mikä sitten on ihminen, mihin viittaat kirjoituksessasi. Onko ihminen vain sellainen, että hänellä lyö sydän ja jossain vaiheessa elämää hän ajattelee ja pitää itsestään huolen ja tekee elämäänsä kohdistuvia päätöksiä ja valintoja? Kuljetan tässä mukana koko ajan dementoitunutta yksilöä, joka ei täyttäisi ihmisen määritelmää kuten ei saman logiikan mukaan täyttäisi myöskään alkio ->sikiö. Eli ne voi surutta ilman omantunnon tuskia poistaa elävien kirjoista!? Huomaat, että kuljetan keskustelua pois etiikan arvokysymyksestä kohti ihmisyyden määritelmää. Ja taas kysyn, saako ihmistä tappaa siksi, että hänellä ei ole tilausta tähän maailmaan tai äiti pitää häntä solumöykkynä, vaikka hänellä on kaikki geenit ja perimä jo hedelmöittyneenä sukusoluna? Tai voiko häneltä riistää elämän mahdollisuus, jos joku on olut väkivaltainen äitiä kohtaan? Tai voiko hänelle sallia vain lyhyt päivien luku, koska äiti on huolimattomuudellaan joko humaltuneena tai muuten itsensä saattanut tilaan, jossa ei voinut ymmärtää elämän synnyn mahdollisuutta?

        Jälleen palataan siihen, mikä on arvomaailmamme. Onko arvojemme mukaista, että voimme riistää joltakin hengen, kun tämä ei voi itse puolustautua tai edes lausua mielipidettään omasta puolestaan?

        Kristinuskon mukaan elämä on ainutkertainen mahdollisuus toteuttaa itseään, tehdä päätöksiä omasta puolestaan ja siltä pohjalta määritellä elämänsä suunta niin elon aikana kuin kuolemansa jälkeenkin. Toista mahdollisuutta ei tule. Tieteellinen maailmankuvakin edustaa samaa käsitystä ilman kuolemanjälkeistä sielun elämää. Abortilla katkaistaan yksilön omat valinnan mahdollisuudet. Abortti merkitsee siis ihmisen valintojen riistämistä häneltä itseltään.

        Maailmassa on tuhansia perheitä, joille ei ole suotu lapsia, mutta jotka haluaisivat hoivata ja kasvattaa heitä. Abortin sijaan suositeltavaa onkin adoptio. Se on eettisesti oikea valinta. Se on myös vaihtoehto saada oma perhe, jos ei itse siihen kykene. Se ei riko yhtään ihmisoikeutta. Se mahdollistaa hyvän elämän myös äidille, joka miettii oman lapsensa elämän päättämistä jo ennenkuin tällä itsellä oli mahdollisuus tehdä valintoja omasta puolestaan.

        Vastakkain jäävät abortti vs adoptio. Kumman valitsisit?

        Entäs tilanteessa jossa adoptio ei ole mahdollinen, esim. samaa sukupuolta olevat parit tai rikosrekisterin omaava henkilö?


      • saivartelua
        Entäs kirjoitti:

        Entäs tilanteessa jossa adoptio ei ole mahdollinen, esim. samaa sukupuolta olevat parit tai rikosrekisterin omaava henkilö?

        Meinaat, että esim pedofiililla on suurempi oikeus lapseen, kuin lapsella normaaliin vanhempaan. Lapsi on kuin hyödyke, jonka pitäisi olla ostettavissa joka marketista, niinkö?


      • Kunhanmietin
        kunhan kysyn kirjoitti:

        "Onko kyseessä ihmishengen riistäminen jos ei ole kyse vielä ihmisestä vaan sen alusta?"
        On.
        Ihmisen elämä alkaa hedelmöityksessä. Kristillisessä kielenkäytössä puhutaan, kuinka Jumala "puhaltaa elämän hengen" ja siitä alkaa ihmisen elämä. Tieteellinen käsitys on, että hedelmöittyneessä solussa on kaikki elämän ainekst ja siitä alkaa elämä. Kristillinen ja tieteellinen käsitys ovat siten toistensa kuvia.
        Mikä sitten on ihminen, mihin viittaat kirjoituksessasi. Onko ihminen vain sellainen, että hänellä lyö sydän ja jossain vaiheessa elämää hän ajattelee ja pitää itsestään huolen ja tekee elämäänsä kohdistuvia päätöksiä ja valintoja? Kuljetan tässä mukana koko ajan dementoitunutta yksilöä, joka ei täyttäisi ihmisen määritelmää kuten ei saman logiikan mukaan täyttäisi myöskään alkio ->sikiö. Eli ne voi surutta ilman omantunnon tuskia poistaa elävien kirjoista!? Huomaat, että kuljetan keskustelua pois etiikan arvokysymyksestä kohti ihmisyyden määritelmää. Ja taas kysyn, saako ihmistä tappaa siksi, että hänellä ei ole tilausta tähän maailmaan tai äiti pitää häntä solumöykkynä, vaikka hänellä on kaikki geenit ja perimä jo hedelmöittyneenä sukusoluna? Tai voiko häneltä riistää elämän mahdollisuus, jos joku on olut väkivaltainen äitiä kohtaan? Tai voiko hänelle sallia vain lyhyt päivien luku, koska äiti on huolimattomuudellaan joko humaltuneena tai muuten itsensä saattanut tilaan, jossa ei voinut ymmärtää elämän synnyn mahdollisuutta?

        Jälleen palataan siihen, mikä on arvomaailmamme. Onko arvojemme mukaista, että voimme riistää joltakin hengen, kun tämä ei voi itse puolustautua tai edes lausua mielipidettään omasta puolestaan?

        Kristinuskon mukaan elämä on ainutkertainen mahdollisuus toteuttaa itseään, tehdä päätöksiä omasta puolestaan ja siltä pohjalta määritellä elämänsä suunta niin elon aikana kuin kuolemansa jälkeenkin. Toista mahdollisuutta ei tule. Tieteellinen maailmankuvakin edustaa samaa käsitystä ilman kuolemanjälkeistä sielun elämää. Abortilla katkaistaan yksilön omat valinnan mahdollisuudet. Abortti merkitsee siis ihmisen valintojen riistämistä häneltä itseltään.

        Maailmassa on tuhansia perheitä, joille ei ole suotu lapsia, mutta jotka haluaisivat hoivata ja kasvattaa heitä. Abortin sijaan suositeltavaa onkin adoptio. Se on eettisesti oikea valinta. Se on myös vaihtoehto saada oma perhe, jos ei itse siihen kykene. Se ei riko yhtään ihmisoikeutta. Se mahdollistaa hyvän elämän myös äidille, joka miettii oman lapsensa elämän päättämistä jo ennenkuin tällä itsellä oli mahdollisuus tehdä valintoja omasta puolestaan.

        Vastakkain jäävät abortti vs adoptio. Kumman valitsisit?

        Ei nyt puhutakkaan kaiken saamisesta vaan omasta biologisesta lapsesta. Onko itsekästä haluta oma lapsi?
        Kaikkia abortteja ei tehdä siksi, että lasta ei haluttaisi. Vaan taustalla saattaa olla jokin muu syy kuten kohdunulkoinen raskaus jolloin raskaus on pakko keskeyttää. Ei toivotut raskaudet pitäisi estää eikä käyttää aborttia varatoimena jos sattuukin tulemaan raskaaksi. Mutta on kuitenkin tilanteita joissa abortin tekeminen on järkevin ratkaisu joko lapsen tai äidin ja isän kannalta.
        Samaa mieltä olen siinä, että jo alkiolla on oikeus elämään oli se sitten kuinka vanha. Mutta abortin tekijä ei varmasti ajattele aina itseään vaan myös lapsensa parasta.


      • kunhan kysyn
        Kunhanmietin kirjoitti:

        Ei nyt puhutakkaan kaiken saamisesta vaan omasta biologisesta lapsesta. Onko itsekästä haluta oma lapsi?
        Kaikkia abortteja ei tehdä siksi, että lasta ei haluttaisi. Vaan taustalla saattaa olla jokin muu syy kuten kohdunulkoinen raskaus jolloin raskaus on pakko keskeyttää. Ei toivotut raskaudet pitäisi estää eikä käyttää aborttia varatoimena jos sattuukin tulemaan raskaaksi. Mutta on kuitenkin tilanteita joissa abortin tekeminen on järkevin ratkaisu joko lapsen tai äidin ja isän kannalta.
        Samaa mieltä olen siinä, että jo alkiolla on oikeus elämään oli se sitten kuinka vanha. Mutta abortin tekijä ei varmasti ajattele aina itseään vaan myös lapsensa parasta.

        Lääketieteellisin perustein tehty abortti on tietenkin eri asia, koska siihen on selvät lääketieteelliset syyt. Sehän on vain mikro-osa tehdyistä aborteista.

        "Mutta on kuitenkin tilanteita joissa abortin tekeminen on järkevin ratkaisu joko lapsen tai äidin ja isän kannalta." Väite on melko yleinen, mutta perustelematon. Kun kysyy sellaisia syitä, ei niitä juurikaan ole. En minäkään keksi ja suurin perustelu abortin vastustamiselle onkin se, että adoptiolapsista on suuri pula.

        "...abortin tekijä ei varmasti ajattele aina itseään vaan myös lapsensa parasta." Tämäkin on usein kuultu, mutta perustelematon väite. Kyse on jälleen "ohittajasta" eli esitetään väite, jolla ei ole juurikaan yhteyttä itse asiaan, tässä tapauksessa abortin oikeutukseen ja näin ohitetaan varsinainen pääasia. Onko elämän päättäminen jotenkin yksilön parasta? En ymmärrä perustelua alkuunkaan. Onko dementikon tappaminen yksilön parasta? Kuljetan tätä rinnastusta mukana, koska kyse on samalla tavalla tiedostamattomista yksilöistä, jotka eivät voi ilmaista kantaansa itseään koskevista asioista. Totta tietenkin on, että abortintekijä muka-ajattelee lapsensa parasta saadakseen varmistettua itselleen oikeutuksen aborttiin. Parempi olisi ajatella siten, että synnytän lapsen ja luovutan hänet parempaan perheeseen, koska itse en pysty tarjoamaan tarvittavaa hyvää kasvuympäristöä lapselle. Samalla teen uuden perheen onnelliseksi. Siinä on monta voittajaa, kun taas abortissa on usein yksi-kaksi häviäjää.


      • tuomittavaa on
        Kunhanmietin kirjoitti:

        Ei nyt puhutakkaan kaiken saamisesta vaan omasta biologisesta lapsesta. Onko itsekästä haluta oma lapsi?
        Kaikkia abortteja ei tehdä siksi, että lasta ei haluttaisi. Vaan taustalla saattaa olla jokin muu syy kuten kohdunulkoinen raskaus jolloin raskaus on pakko keskeyttää. Ei toivotut raskaudet pitäisi estää eikä käyttää aborttia varatoimena jos sattuukin tulemaan raskaaksi. Mutta on kuitenkin tilanteita joissa abortin tekeminen on järkevin ratkaisu joko lapsen tai äidin ja isän kannalta.
        Samaa mieltä olen siinä, että jo alkiolla on oikeus elämään oli se sitten kuinka vanha. Mutta abortin tekijä ei varmasti ajattele aina itseään vaan myös lapsensa parasta.

        "Onko itsekästä haluta oma lapsi?"

        Halu on aina itsekästä, mutta sellaisia me ihmiset olemme.

        Vertaillaan vähän. Joissain uskonlahkoissa syntymään ei saa puuttua mitenkään. Lapset on Jumalan lahja. Kaikki otetaan vastaan mitä annetaan. Tällöin lapseen ei aseteta samanlaisia toiveita ja odotuksia, kuin silloin kun lapset hankitaan vakaasti harkiten. Jumala päättää mikä on hyväksi.

        Toinen ääripää. Lasta ei kyetä saamaan luonnollisin menetelmin. Jotkut parit yrittää vuosia, vaipuu epätoivoon ja lapsen saamisesta tulee jo pakkomielle. Silloin odotuksena on, että lapsen tehtävänä olisi tehdä minut ja elämäni onnelliseksi. Mitään muuta ei hyväksytä. Lapsella on välinearvo. Pahimmassa tapauksessa kyse narsismista.

        Narsistivanhempi voi olla myös kuristajakäärmetyyppiä.

        http://narsismia.wordpress.com/2007/04/10/narsisti-vanhempana/

        Narsistille lapset on aina omaisuutta ja vallankäytön väline.

        http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014102818789109_uu.shtml

        Epätervettä narsismia esiintyy vaikka lapset olisi tehty luomuna ja ilman suurta haluamistakin, mutta näissä tapauksissa aikuisten narsismin astetta ei voida etukäteen mitenkään testata eikä todeta. Ja suurin osa on kuitenkin näitä tapauksia.


      • kunhan kysyn kirjoitti:

        Lääketieteellisin perustein tehty abortti on tietenkin eri asia, koska siihen on selvät lääketieteelliset syyt. Sehän on vain mikro-osa tehdyistä aborteista.

        "Mutta on kuitenkin tilanteita joissa abortin tekeminen on järkevin ratkaisu joko lapsen tai äidin ja isän kannalta." Väite on melko yleinen, mutta perustelematon. Kun kysyy sellaisia syitä, ei niitä juurikaan ole. En minäkään keksi ja suurin perustelu abortin vastustamiselle onkin se, että adoptiolapsista on suuri pula.

        "...abortin tekijä ei varmasti ajattele aina itseään vaan myös lapsensa parasta." Tämäkin on usein kuultu, mutta perustelematon väite. Kyse on jälleen "ohittajasta" eli esitetään väite, jolla ei ole juurikaan yhteyttä itse asiaan, tässä tapauksessa abortin oikeutukseen ja näin ohitetaan varsinainen pääasia. Onko elämän päättäminen jotenkin yksilön parasta? En ymmärrä perustelua alkuunkaan. Onko dementikon tappaminen yksilön parasta? Kuljetan tätä rinnastusta mukana, koska kyse on samalla tavalla tiedostamattomista yksilöistä, jotka eivät voi ilmaista kantaansa itseään koskevista asioista. Totta tietenkin on, että abortintekijä muka-ajattelee lapsensa parasta saadakseen varmistettua itselleen oikeutuksen aborttiin. Parempi olisi ajatella siten, että synnytän lapsen ja luovutan hänet parempaan perheeseen, koska itse en pysty tarjoamaan tarvittavaa hyvää kasvuympäristöä lapselle. Samalla teen uuden perheen onnelliseksi. Siinä on monta voittajaa, kun taas abortissa on usein yksi-kaksi häviäjää.

        "Onko dementikon tappaminen yksilön parasta? Kuljetan tätä rinnastusta mukana, koska kyse on samalla tavalla tiedostamattomista yksilöistä, jotka eivät voi ilmaista kantaansa itseään koskevista asioista."

        Dementoitunut henkilö ei ole tiedostamaton yksilö samalla tavoin kuin alkio tai sikiö. Erottava tekijä on myös se, että dementikko on oikeussubjekti, jolla voi olla oikeuksia ja velvollisuuksia, eli luonnollinen henkilö, kun taas alkio tai sikiö ei ole. Ihminen saa oikeuskelpoisuuden syntyessään, eikä menetä sitä ennen kuolemaansa.

        "Parempi olisi ajatella siten, että synnytän lapsen ja luovutan hänet parempaan perheeseen, koska itse en pysty tarjoamaan tarvittavaa hyvää kasvuympäristöä lapselle. Samalla teen uuden perheen onnelliseksi. Siinä on monta voittajaa, kun taas abortissa on usein yksi-kaksi häviäjää."

        Raskaus ja synnyttäminen ei taida olla ihan niin yksinkertainen prosessi. Mikään ei myöskään takaa, että lapsi päätyisi hyvään perheeseen. Ei tällaisissa asioissa ole mitään voittajia tai häviäjiä.


      • saivartelua kirjoitti:

        Meinaat, että esim pedofiililla on suurempi oikeus lapseen, kuin lapsella normaaliin vanhempaan. Lapsi on kuin hyödyke, jonka pitäisi olla ostettavissa joka marketista, niinkö?

        Pedofiililla? "Normaaliin vanhempaan?" Pedofilialla ei ole mitään tekemistä homoseksuaalisuuden kanssa, eikä homoseksuaalisuus tee kenestäkään automaattisesti epäpätevää huoltajaa.


      • kunhan vastaan kirjoitti:

        "Kyse on siis tasapainoilusta sekä erilaisten kläsitysten, äidin oikeuksien ja lapsen oikeuksien välillä." Näin on, kysymys on arvovalinnoista ja ihmisoikeuksista, oikeudesta hyvään elämään. Tieteellisesti ihmisenkin elämä alkaa hedelmöityksessä ja tästä vallitsee täysi yksimielisyys. Arvokysymys on sitten, voiko yleensäkään vielä tiedostamattoman tai ei-enää-tiedostavan ihmisen surmata. Nämähän ovat aivan tasavertaisia asioita, koska syvästi dementoitunut ihminenkin on vain "solumöykky", täysin kykenemätön elämään ilman apua, tietämätön itsestä ja ympäristöstä ja täysin kyvytön päättämään omasta elämästään.

        Koska aborttikysymys ei ole yksiselitteinen, niin siihen ei ole yksiselitteistä vastausta, varsinkin jos mukaan otetaan irrelevantteja muuttujia, esimerkiksi äidin oikeudet. Mikä oikeus äidillä erityisesti on päättää toisen ihmisen elämästä? Miksei lapsilla ole oikeutta päättää dementoituneen äitinsä elämästä tasavertaisesti? Mikä tekee äidistä jotenkin pätevämmän päättämään lapsensa tappamisesta verrattuna vaikka isään? Jos isä tapaa lapsensa, joutuu telkien taakse, mutta jos äiti sen tekee abortilla, se onkin, yllätys yllätys, äidin oikeuteen ja vapauteen kuuluva asia. Miksei isän oikeutta vaatia aborttia tehtäväksi äidin vastustaessakin oteta edes huomioon? Mikä oikeus on yhteiskunnalla eli arvojärjestelmällä surmata elämänsä alussa olevat lapset, mutta ei elämänsä lopussa olevia dementikkoja, joiden molempien tietoisuus itsestä ja ympäristöstä ovat samantasoisia? Huomaat, että muuttujien muuttuessa myös asian sisältö ja merkitys muuttuvat!!! Ja silloin tullaan juuri siihen arvoasetteluun, miten paljon ja missä suhteessa arvostamme ihmistä yksilönä ja elämää lahjana. HUOM. kohdussa ollessaan pieni ihminen ei ole osa äitiä, vaan itsenäinen olento, joka saa ravintonsa äidiltä solukalvon läpi. Yhteistä verenkiertoakaan ei ole.

        Sitten voidaan rinnastaa vielä eriarvoiset asiat toisiinsa: Yhteiskunnassa tuntuu olevan arvo saada kieltää kaikki uskonnollinen elämä ja arvot kouluissa, hallinnossa ja lainlaadinnassa, mutta samat kieltäjät ovat puoltamassa äidin oikeutta aborttiin, alkavan lapsen elämän päättämiseen. Surkuhupaisinta tässä asetelmassa on se, että elämänpuolustajat, eli lääkärit ja hoitohenkilöstö, pakotetaan lailla toimimaan arvojensa ja omantuntonsa vastaisesti, mutta samat abortinpuolustajat eli vapaudenkieltäjät rajoittavat yksilön vapautta arvoihinsa ja uskontoonsa, sen julistamiseen ja opettamiseen niin yksityisesti kuin julkisestikin. Tilanne muistuttaa suuresti natsikautta, jolloin lääkärit pakotettiin toimimaan lääkärinetiikan vastaisesti. Samalla periaatteella lailla pitää siis pakottaa ihmiset myös kuuntelemaan niitä, jotka puolustavat oikeutta elämään ja omaan uskontoonsa. Muutenhan ihmiset eivät voi olla yhdenvertaisia lain edessä.

        Yhteenvetona surkuhupaisa tämän hetken tilanne: Lailla pakotetaan ihmiset toimimaan arvomaailmansa vastaisesti eli surmaamaan toisia ja samalla lailla kielletään oikeus omaan arvomaailmaansa ja sen mukaan elämiseen. Elämän päättämisestä on tullut suurempi arvo kuin elämän kunnioittamisesta.

        "Tieteellisesti ihmisenkin elämä alkaa hedelmöityksessä ja tästä vallitsee täysi yksimielisyys."

        Väärin. Elämän käsitteellä ei ole yksiselitteistä määritelmää, eikä yksimielisyyttä ole siitä, mistä hetkestä lähtien ihmiselämän katsotaan alkavan.

        "Arvokysymys on sitten, voiko yleensäkään vielä tiedostamattoman tai ei-enää-tiedostavan ihmisen surmata. Nämähän ovat aivan tasavertaisia asioita, koska syvästi dementoitunut ihminenkin on vain "solumöykky", täysin kykenemätön elämään ilman apua, tietämätön itsestä ja ympäristöstä ja täysin kyvytön päättämään omasta elämästään."

        Kyseessä ei ole sama asia. Dementikko on luonnollinen henkilö, eli tällä voi olla oikeuksia ja velvoitteita. Dementikon oikeuksia toteuttaa ja vahtii edunvalvoja. Ei-syntyneet eivät ole luonnollisia henkilöitä, eli niillä ei ole oikeuksia tai velvoitteita.

        "Mikä tekee äidistä jotenkin pätevämmän päättämään lapsensa tappamisesta verrattuna vaikka isään?"

        Isääkin kyllä kuunnellaan, mutta lopullinen päätös kuuluu sille, jonka kehosta on kyse, eli äidille. Naisella on oikeus päättää omasta kehostaan.

        "HUOM. kohdussa ollessaan pieni ihminen ei ole osa äitiä, vaan itsenäinen olento, joka saa ravintonsa äidiltä solukalvon läpi. Yhteistä verenkiertoakaan ei ole."

        Ikävä kyllä olet taas väärässä. Alkio tai sikiö on osa äitiään ja vasta synnyttyään tämä katsotaan luonnolliseksi henkilöksi; yksilöksi, jolla on voi olla oikeuksia. Napanuora yhdistää äidin ja sikiön aineenvaihdunnan, ja sen kautta sikiö saa ravintoa ja happea äidiltään, sekä poistaa kuona-aineita.

        "Sitten voidaan rinnastaa vielä eriarvoiset asiat toisiinsa: Yhteiskunnassa tuntuu olevan arvo saada kieltää kaikki uskonnollinen elämä ja arvot kouluissa, hallinnossa ja lainlaadinnassa, mutta samat kieltäjät ovat puoltamassa äidin oikeutta aborttiin, alkavan lapsen elämän päättämiseen."

        Uskonnonvapauslaki takaa kaikille oikeuden harjoittaa tai olla harjoittamatta uskontoa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että uskonnolliset näkemykset eivät saa vaikuttaa kaikkia koskevissa päätöksissä ja tilaisuuksissa. Voitkin kysyä itseltäsi, hyväksyisitkö esimerkiksi sen, että kaikkien tulisi viettää muslimien Ramadan paastokuukautta, tai sen, että kaikkien oppilaiden olisi pakko osallistua heidän uskonnollisiin tilaisuuksiinsa kouluissa, ja rukoilla Allahia.

        "Surkuhupaisinta tässä asetelmassa on se, että elämänpuolustajat, eli lääkärit ja hoitohenkilöstö, pakotetaan lailla toimimaan arvojensa ja omantuntonsa vastaisesti, mutta samat abortinpuolustajat eli vapaudenkieltäjät rajoittavat yksilön vapautta arvoihinsa ja uskontoonsa, sen julistamiseen ja opettamiseen niin yksityisesti kuin julkisestikin."

        Et voi puhua lääkäreiden ja hoitohenkilöstön puolesta; kaikilla heistä ei ole mitään agendaa aborttia kohtaan. Lääkärillä on velvollisuus toimia ensisijaisesti lain mukaan, eikä lääkäreillä ole oikeutta kieltäytyä suorittamasta operaatioita vakaumussyistä, sillä heidän ammattivelvollisuutensa on mentävä heidän arvojensa edelle. Poliisikaan ei voi kieltäytyä pidättämästä lain rikkojaa, vaikka tämä itse olisi sitä mieltä, että kyseisen teon ei tulisi olla rikos.


      • kunhan kysyn
        atheos kirjoitti:

        "Onko dementikon tappaminen yksilön parasta? Kuljetan tätä rinnastusta mukana, koska kyse on samalla tavalla tiedostamattomista yksilöistä, jotka eivät voi ilmaista kantaansa itseään koskevista asioista."

        Dementoitunut henkilö ei ole tiedostamaton yksilö samalla tavoin kuin alkio tai sikiö. Erottava tekijä on myös se, että dementikko on oikeussubjekti, jolla voi olla oikeuksia ja velvollisuuksia, eli luonnollinen henkilö, kun taas alkio tai sikiö ei ole. Ihminen saa oikeuskelpoisuuden syntyessään, eikä menetä sitä ennen kuolemaansa.

        "Parempi olisi ajatella siten, että synnytän lapsen ja luovutan hänet parempaan perheeseen, koska itse en pysty tarjoamaan tarvittavaa hyvää kasvuympäristöä lapselle. Samalla teen uuden perheen onnelliseksi. Siinä on monta voittajaa, kun taas abortissa on usein yksi-kaksi häviäjää."

        Raskaus ja synnyttäminen ei taida olla ihan niin yksinkertainen prosessi. Mikään ei myöskään takaa, että lapsi päätyisi hyvään perheeseen. Ei tällaisissa asioissa ole mitään voittajia tai häviäjiä.

        "Dementoitunut henkilö ei ole tiedostamaton yksilö samalla tavoin kuin alkio tai sikiö. Erottava tekijä on myös se, että dementikko on oikeussubjekti, jolla voi olla oikeuksia ja velvollisuuksia, eli luonnollinen henkilö, kun taas alkio tai sikiö ei ole." Kuka tietää, onko syvästi dementoitunut henkilö tiedostava vai tiedostamaton? Jos hän ei reagoi ulkoisiin ärsykkeisiin mitenkään, mistä tietää hänen tajunnantasonsa? Jo varsin varhain sikiö pystyy reagoimaan kipuun, mitä ei syvästi dementoitunut tee. Sikiöllä on lisäksi kaikki ihmisgeenit ja perimä, joka määrittää ihmisen ihmiseksi, kuten on dementikollakin. Mikä taho tai ajatus määrittää, että sikiö ei ole oikeussubjekti eli jolla ei ole oikeuksia, mutta taas dementikko olisi sitä? Aivan, vain arvot ja ihmiskäsitys!!!! Jos laki niin määrittää, on eri asia kuin arvojen mukainen määritys.

        Raskaus ja synnytys ei todellakaan ole yksinkertainen prosessi, mutta vielä mutkikkaampi on ihmiselämän päättäminen toisten päätöksellä. Ihmisen ja vielä omaa lihaa ja verta olevan yksilön surmaaminen jo ennen, kun tämä ehtii tekemään yhtään itseään koskevaa päätöstä on kyllä ihmiskunnan julmimpia tekoja.

        Elämän ainutkertaisuus on ihmisen suurin lahja ja abortti on tämän lahjan poisottamista. Lääkäri ei saa surmata dementikkoa edes säälistä, mutta hänet pakotetaan lopettamaan sikiön elämän. Tuttuni on maannut liki 30 vuotta palvelutalossa kolarin seurauksena tiedostamatta mitään. Häntä on hoidettava, vaikka aivokäyrä on suora eli ei yhtään minkäänlaista reaktiota mihinkään, ei kipuun, ei ääneen, ei lämpötilanvaihteluun, siis täysin vihannes. Häntä ei saa jättää hoitamatta tai ruokkimatta, koska hän on "oikeussubjekti". Samat häntä hoitavat lääkärit tekevät abortteja sairaalassa, määräävät pillerit raskauden keskeytymiseksi tai kaavinnalla poistavat ihmisalun. Eikö se ole ristiriitaista?


      • kunhan kysyn
        atheos kirjoitti:

        "Tieteellisesti ihmisenkin elämä alkaa hedelmöityksessä ja tästä vallitsee täysi yksimielisyys."

        Väärin. Elämän käsitteellä ei ole yksiselitteistä määritelmää, eikä yksimielisyyttä ole siitä, mistä hetkestä lähtien ihmiselämän katsotaan alkavan.

        "Arvokysymys on sitten, voiko yleensäkään vielä tiedostamattoman tai ei-enää-tiedostavan ihmisen surmata. Nämähän ovat aivan tasavertaisia asioita, koska syvästi dementoitunut ihminenkin on vain "solumöykky", täysin kykenemätön elämään ilman apua, tietämätön itsestä ja ympäristöstä ja täysin kyvytön päättämään omasta elämästään."

        Kyseessä ei ole sama asia. Dementikko on luonnollinen henkilö, eli tällä voi olla oikeuksia ja velvoitteita. Dementikon oikeuksia toteuttaa ja vahtii edunvalvoja. Ei-syntyneet eivät ole luonnollisia henkilöitä, eli niillä ei ole oikeuksia tai velvoitteita.

        "Mikä tekee äidistä jotenkin pätevämmän päättämään lapsensa tappamisesta verrattuna vaikka isään?"

        Isääkin kyllä kuunnellaan, mutta lopullinen päätös kuuluu sille, jonka kehosta on kyse, eli äidille. Naisella on oikeus päättää omasta kehostaan.

        "HUOM. kohdussa ollessaan pieni ihminen ei ole osa äitiä, vaan itsenäinen olento, joka saa ravintonsa äidiltä solukalvon läpi. Yhteistä verenkiertoakaan ei ole."

        Ikävä kyllä olet taas väärässä. Alkio tai sikiö on osa äitiään ja vasta synnyttyään tämä katsotaan luonnolliseksi henkilöksi; yksilöksi, jolla on voi olla oikeuksia. Napanuora yhdistää äidin ja sikiön aineenvaihdunnan, ja sen kautta sikiö saa ravintoa ja happea äidiltään, sekä poistaa kuona-aineita.

        "Sitten voidaan rinnastaa vielä eriarvoiset asiat toisiinsa: Yhteiskunnassa tuntuu olevan arvo saada kieltää kaikki uskonnollinen elämä ja arvot kouluissa, hallinnossa ja lainlaadinnassa, mutta samat kieltäjät ovat puoltamassa äidin oikeutta aborttiin, alkavan lapsen elämän päättämiseen."

        Uskonnonvapauslaki takaa kaikille oikeuden harjoittaa tai olla harjoittamatta uskontoa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että uskonnolliset näkemykset eivät saa vaikuttaa kaikkia koskevissa päätöksissä ja tilaisuuksissa. Voitkin kysyä itseltäsi, hyväksyisitkö esimerkiksi sen, että kaikkien tulisi viettää muslimien Ramadan paastokuukautta, tai sen, että kaikkien oppilaiden olisi pakko osallistua heidän uskonnollisiin tilaisuuksiinsa kouluissa, ja rukoilla Allahia.

        "Surkuhupaisinta tässä asetelmassa on se, että elämänpuolustajat, eli lääkärit ja hoitohenkilöstö, pakotetaan lailla toimimaan arvojensa ja omantuntonsa vastaisesti, mutta samat abortinpuolustajat eli vapaudenkieltäjät rajoittavat yksilön vapautta arvoihinsa ja uskontoonsa, sen julistamiseen ja opettamiseen niin yksityisesti kuin julkisestikin."

        Et voi puhua lääkäreiden ja hoitohenkilöstön puolesta; kaikilla heistä ei ole mitään agendaa aborttia kohtaan. Lääkärillä on velvollisuus toimia ensisijaisesti lain mukaan, eikä lääkäreillä ole oikeutta kieltäytyä suorittamasta operaatioita vakaumussyistä, sillä heidän ammattivelvollisuutensa on mentävä heidän arvojensa edelle. Poliisikaan ei voi kieltäytyä pidättämästä lain rikkojaa, vaikka tämä itse olisi sitä mieltä, että kyseisen teon ei tulisi olla rikos.

        Elämän alkamisen määritelmä on tieteessä selkeä: Elämä alkaa hedelmöityksessä. Sukusolujen yhtyminen aloittaa elämän ja ensimmäinen merkki on se, että uusi solu jakautuu autonomisesti ensimmäisen kerran.

        "Ikävä kyllä olet taas väärässä. Alkio tai sikiö on osa äitiään ja vasta synnyttyään tämä katsotaan luonnolliseksi henkilöksi; yksilöksi, jolla on voi olla oikeuksia. Napanuora yhdistää äidin ja sikiön aineenvaihdunnan, ja sen kautta sikiö saa ravintoa ja happea äidiltään, sekä poistaa kuona-aineita." VÄÄRIN Sikiö on yhteydessä äitiinsä ohuen kalvon, ei napanuoran kautta, sillä napanuora on osa sikiötä. Ei ole myöskään yhteistä verenkiertoa, ei siis osa äidistä. Äiti voi esim. olla Rh- ja sikiö Rh . Luepa tarkemmin biologiaa. Äiti antaa hapen ja ravinnon sekä vie kuona-aineet pois tuolle kalvolle ja sikiö ottaa sen siitä napanuoran välityksellä. Vastasyntynyt taas syö sitä ruokaa, jonka äiti tuo rintansa kautta lapselle. Heitä ei siis katsota yhdeksi, vaan ovat hedelmöityksestä alkaen kaksi eri elävää olentoa, eri kehtitysvaiheissa tosin. Kysymys siis on siitä, miten me näemme asian arvojemme kautta ja tässä nimenomaisessa tapauksessa abortinpuoltajat KATSOVAT asian olevan näin ja ovat biologiselta tietämykseltään harhassa. Toki he saavat sen tehdä arvojensa kautta. Tätä se katsomusten tasa-arvo juuri on!

        "Uskonnonvapauslaki takaa kaikille oikeuden harjoittaa tai olla harjoittamatta uskontoa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että uskonnolliset näkemykset eivät saa vaikuttaa kaikkia koskevissa päätöksissä ja tilaisuuksissa." Näin on ja toisin päin, meillä on arvojen tasa-arvo, joten, jos päättäjinä on vain uskovaiset kansanedustajat, he voisivat kyllä päättää omien arvojensa kautta. Tosin meillä on niin fiksuja uskovaisia kansanedustajia, että he osaavat arvioida kokonaisetua ja ottaa huomioon myös toisella tavalla ajattelevat. Toisaalta on erittäin hyvä ja tasa-arvoistakin, että esillä pidetään myös niitä arvoja, jotka suojelevat elämää jo varhaisesta hedelmöityksestä asti. On hyvä esittää ihan faktoja asenteiden tai paatoksen sijaan. Ihmiset tarvitsevat päätöksiä tehdessään faktoja, myös uskonnollisesta lähtökohdasta nousevia, eikä vain jonkun agitaatioryhmän valikoivaa "totuutta". Se on sitä arvojen yhdenvertaisuutta. Huomattavaa on myös, että aborttikysymys ei jakaudu uskovaiset vs ei-uskovaiset -akselilla.

        Sikiö vs dementikko- asetelmani voidaan NÄHDÄ eritasoisina arvoista riippuen. Dementikon edunvalvoja todella valvoo hänen etuaan ja naisen äitinä pitäisi valvoa uuden elämän etua. Mutta.... Lääkäri ei saa lopettaa dementikkoa, mutta sama lääkäri joutuu lopettamaan alkaneen elämän. Tosiasiallisesti voin puhua lääkärien ja hoitohenkilökunnan puolesta, miten tähän dilemmaan suhtaudutaan. Mietipä, mitä järkeä lääkärin työssä on tässä valossa. Ensin tulee nainen, joka hakee apua jo ties monennenko kerran, kun pariskunta ei vieläkään saa lasta. Seuraava nainen tulee lääkärin vastaanotolle ties kuinka monennen kerran hakemaan aborttia! Tarvitseeko vielä tarkemmin kertoa suhtautumisesta, jos työn näky on parantaa sairaita ja antaa heille taitojensa pohjalta apua vaivoihin?


      • kunhan kysyn kirjoitti:

        Elämän alkamisen määritelmä on tieteessä selkeä: Elämä alkaa hedelmöityksessä. Sukusolujen yhtyminen aloittaa elämän ja ensimmäinen merkki on se, että uusi solu jakautuu autonomisesti ensimmäisen kerran.

        "Ikävä kyllä olet taas väärässä. Alkio tai sikiö on osa äitiään ja vasta synnyttyään tämä katsotaan luonnolliseksi henkilöksi; yksilöksi, jolla on voi olla oikeuksia. Napanuora yhdistää äidin ja sikiön aineenvaihdunnan, ja sen kautta sikiö saa ravintoa ja happea äidiltään, sekä poistaa kuona-aineita." VÄÄRIN Sikiö on yhteydessä äitiinsä ohuen kalvon, ei napanuoran kautta, sillä napanuora on osa sikiötä. Ei ole myöskään yhteistä verenkiertoa, ei siis osa äidistä. Äiti voi esim. olla Rh- ja sikiö Rh . Luepa tarkemmin biologiaa. Äiti antaa hapen ja ravinnon sekä vie kuona-aineet pois tuolle kalvolle ja sikiö ottaa sen siitä napanuoran välityksellä. Vastasyntynyt taas syö sitä ruokaa, jonka äiti tuo rintansa kautta lapselle. Heitä ei siis katsota yhdeksi, vaan ovat hedelmöityksestä alkaen kaksi eri elävää olentoa, eri kehtitysvaiheissa tosin. Kysymys siis on siitä, miten me näemme asian arvojemme kautta ja tässä nimenomaisessa tapauksessa abortinpuoltajat KATSOVAT asian olevan näin ja ovat biologiselta tietämykseltään harhassa. Toki he saavat sen tehdä arvojensa kautta. Tätä se katsomusten tasa-arvo juuri on!

        "Uskonnonvapauslaki takaa kaikille oikeuden harjoittaa tai olla harjoittamatta uskontoa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että uskonnolliset näkemykset eivät saa vaikuttaa kaikkia koskevissa päätöksissä ja tilaisuuksissa." Näin on ja toisin päin, meillä on arvojen tasa-arvo, joten, jos päättäjinä on vain uskovaiset kansanedustajat, he voisivat kyllä päättää omien arvojensa kautta. Tosin meillä on niin fiksuja uskovaisia kansanedustajia, että he osaavat arvioida kokonaisetua ja ottaa huomioon myös toisella tavalla ajattelevat. Toisaalta on erittäin hyvä ja tasa-arvoistakin, että esillä pidetään myös niitä arvoja, jotka suojelevat elämää jo varhaisesta hedelmöityksestä asti. On hyvä esittää ihan faktoja asenteiden tai paatoksen sijaan. Ihmiset tarvitsevat päätöksiä tehdessään faktoja, myös uskonnollisesta lähtökohdasta nousevia, eikä vain jonkun agitaatioryhmän valikoivaa "totuutta". Se on sitä arvojen yhdenvertaisuutta. Huomattavaa on myös, että aborttikysymys ei jakaudu uskovaiset vs ei-uskovaiset -akselilla.

        Sikiö vs dementikko- asetelmani voidaan NÄHDÄ eritasoisina arvoista riippuen. Dementikon edunvalvoja todella valvoo hänen etuaan ja naisen äitinä pitäisi valvoa uuden elämän etua. Mutta.... Lääkäri ei saa lopettaa dementikkoa, mutta sama lääkäri joutuu lopettamaan alkaneen elämän. Tosiasiallisesti voin puhua lääkärien ja hoitohenkilökunnan puolesta, miten tähän dilemmaan suhtaudutaan. Mietipä, mitä järkeä lääkärin työssä on tässä valossa. Ensin tulee nainen, joka hakee apua jo ties monennenko kerran, kun pariskunta ei vieläkään saa lasta. Seuraava nainen tulee lääkärin vastaanotolle ties kuinka monennen kerran hakemaan aborttia! Tarvitseeko vielä tarkemmin kertoa suhtautumisesta, jos työn näky on parantaa sairaita ja antaa heille taitojensa pohjalta apua vaivoihin?

        "Elämän alkamisen määritelmä on tieteessä selkeä: Elämä alkaa hedelmöityksessä. Sukusolujen yhtyminen aloittaa elämän ja ensimmäinen merkki on se, että uusi solu jakautuu autonomisesti ensimmäisen kerran."

        Olet edelleenkin väärässä. Elämän alkamisella tarkoitat varmaankin uutta yksilöä, mikä tsygootti ei ole, vaikka kuinka inittäisit vastaan. Tieteessä ei todellakaan ole yksimielisyyttä siitä, mistä hetkestä lähtien uuden elämän katsotaan alkaneen, ja vain kaltaisesi hihhulit väittävät kiven kovaan olevansa täysin varmoja siitä, että elämä alkaa sillä sekunnilla kun siittiö koskettaa munasolun pintaa.

        "Luepa tarkemmin biologiaa."

        Noudatapa omaa neuvoasi. Suosittelen myös luetun ymmärtämisen harjoittelua. Selitän tämän sinulle mahdollisimman yksinkertaisesti. Sikäli kun sinua oikein tulkitsen, olemme yhtä mieltä siitä, että napanuora lähtee sikiön navasta, ja on kiinni kohdun seinämään kiinnittyneessä istukassa. Istukan välityksellä tapahtuu ravinnon, hapen ja kuona-aineiden kuljetus sikiön ja äidin välillä diffuusion avulla. Ja nyt tulee se vaikea osuus. Sikiö ei kykene ottamaan ravintoa ja happea itsenäisesti. Jos istukka irtoaa ennenaikaisesti, sikiö kuolee. Se on täysin riippuvainen toisesta olennosta, jossa se on kiinni. Synnyttyään siitä tulee itsenäinen olento ja luonnollinen henkilö, jolla voi olla oikeuksia ja velvoitteita. Ennen tätä sen katsotaan olevan osa äitiään, ei ruumiinosana tietenkään, mutta sellaisessa riippuvuussuhteessa, ettei sitä katsota henkilöksi.

        "Sikiö vs dementikko- asetelmani voidaan NÄHDÄ eritasoisina arvoista riippuen. Dementikon edunvalvoja todella valvoo hänen etuaan ja naisen äitinä pitäisi valvoa uuden elämän etua. Mutta.... Lääkäri ei saa lopettaa dementikkoa, mutta sama lääkäri joutuu lopettamaan alkaneen elämän."

        Ei voi. Juridisesti katsoen dementikko on luonnollinen henkilö, jolla on oikeus päättää omista asioistaan. Tämä oikeus toteutetaan edunvalvojan kautta, minkä dementoitunut on hyväksynyt vielä silloin, kun siihen vielä on kyennyt. Alkiolla tai sikiöllä ei ole tätä oikeutta, ja silloin menetellään äidin oikeuksien mukaan.
        Dementoituneen ihmisen voitaisiin antaa kuolla, mikäli eutanasia olisi Suomessa laillinen, ja tämä olisi sitä toivonut. Silloin lääkäri olisi ammattinsa kautta velvollinen suorittamaan tämän toimenpiteen.

        "Näin on ja toisin päin, meillä on arvojen tasa-arvo, joten, jos päättäjinä on vain uskovaiset kansanedustajat, he voisivat kyllä päättää omien arvojensa kautta."

        Eivät voisi, mikäli se rikkoisi uskonnonvapautta tai muita ihmisoikeuksia.

        "Ihmiset tarvitsevat päätöksiä tehdessään faktoja, myös uskonnollisesta lähtökohdasta nousevia, eikä vain jonkun agitaatioryhmän valikoivaa "totuutta". Se on sitä arvojen yhdenvertaisuutta."

        "Totuudesta" puhuvat vain hihhulit ja uskovat. Uskonnolliset näkemykset eivät saisi vaikuttaa päätöksenteossa, sillä ne eivät perustu tietoon, vaan uskomuksiin ja traditioon.

        "Mietipä, mitä järkeä lääkärin työssä on tässä valossa. Ensin tulee nainen, joka hakee apua jo ties monennenko kerran, kun pariskunta ei vieläkään saa lasta. Seuraava nainen tulee lääkärin vastaanotolle ties kuinka monennen kerran hakemaan aborttia! Tarvitseeko vielä tarkemmin kertoa suhtautumisesta, jos työn näky on parantaa sairaita ja antaa heille taitojensa pohjalta apua vaivoihin?"

        Edelleenkin, et voi päättää toisten puolesta, mitä mieltä he ovat abortista. Kaikki lääkärit eivät ole aborttivastaisia. Lääkärin on tehtävä työnsä, piti tämä siitä tai ei. Tämä periaate koskee kaikkia ammatteja.


      • kunhan kysyn kirjoitti:

        "Dementoitunut henkilö ei ole tiedostamaton yksilö samalla tavoin kuin alkio tai sikiö. Erottava tekijä on myös se, että dementikko on oikeussubjekti, jolla voi olla oikeuksia ja velvollisuuksia, eli luonnollinen henkilö, kun taas alkio tai sikiö ei ole." Kuka tietää, onko syvästi dementoitunut henkilö tiedostava vai tiedostamaton? Jos hän ei reagoi ulkoisiin ärsykkeisiin mitenkään, mistä tietää hänen tajunnantasonsa? Jo varsin varhain sikiö pystyy reagoimaan kipuun, mitä ei syvästi dementoitunut tee. Sikiöllä on lisäksi kaikki ihmisgeenit ja perimä, joka määrittää ihmisen ihmiseksi, kuten on dementikollakin. Mikä taho tai ajatus määrittää, että sikiö ei ole oikeussubjekti eli jolla ei ole oikeuksia, mutta taas dementikko olisi sitä? Aivan, vain arvot ja ihmiskäsitys!!!! Jos laki niin määrittää, on eri asia kuin arvojen mukainen määritys.

        Raskaus ja synnytys ei todellakaan ole yksinkertainen prosessi, mutta vielä mutkikkaampi on ihmiselämän päättäminen toisten päätöksellä. Ihmisen ja vielä omaa lihaa ja verta olevan yksilön surmaaminen jo ennen, kun tämä ehtii tekemään yhtään itseään koskevaa päätöstä on kyllä ihmiskunnan julmimpia tekoja.

        Elämän ainutkertaisuus on ihmisen suurin lahja ja abortti on tämän lahjan poisottamista. Lääkäri ei saa surmata dementikkoa edes säälistä, mutta hänet pakotetaan lopettamaan sikiön elämän. Tuttuni on maannut liki 30 vuotta palvelutalossa kolarin seurauksena tiedostamatta mitään. Häntä on hoidettava, vaikka aivokäyrä on suora eli ei yhtään minkäänlaista reaktiota mihinkään, ei kipuun, ei ääneen, ei lämpötilanvaihteluun, siis täysin vihannes. Häntä ei saa jättää hoitamatta tai ruokkimatta, koska hän on "oikeussubjekti". Samat häntä hoitavat lääkärit tekevät abortteja sairaalassa, määräävät pillerit raskauden keskeytymiseksi tai kaavinnalla poistavat ihmisalun. Eikö se ole ristiriitaista?

        "Mikä taho tai ajatus määrittää, että sikiö ei ole oikeussubjekti eli jolla ei ole oikeuksia, mutta taas dementikko olisi sitä? Aivan, vain arvot ja ihmiskäsitys!!!! Jos laki niin määrittää, on eri asia kuin arvojen mukainen määritys."

        Laki sen määrittää.

        http://www.avoin.helsinki.fi/kurssit/oikjohd/materiaali/osa3.html

        "Oikeussubjekti on se, jolle voi kuulua oikeuksia tai velvollisuuksia. Tällaisten henkilöiden sanotaan olevan oikeuskelpoisia. Jokainen oikeus kuuluu jollekin oikeussubjektille ja jokainen velvollisuus kohdistuu johonkin oikeussubjektiin. Kaikki ihmiset ovat oikeussubjekteja, he ovat oikeuskelpoisia. Tällöin puhutaan luonnollisista henkilöistä. Luonnollisen henkilön oikeuskelpoisuus alkaa hänen syntymästään ja jatkuu hänen kuolemaansa saakka. Luonnollinen henkilö ei voi luopua oikeuskelpoisuudestaan eikä rajoittaa sitä."

        "Raskaus ja synnytys ei todellakaan ole yksinkertainen prosessi, mutta vielä mutkikkaampi on ihmiselämän päättäminen toisten päätöksellä. Ihmisen ja vielä omaa lihaa ja verta olevan yksilön surmaaminen jo ennen, kun tämä ehtii tekemään yhtään itseään koskevaa päätöstä on kyllä ihmiskunnan julmimpia tekoja."

        Abortti on käytännössä melko yksinkertainen prosessi, yksinkertaisempi kuin raskaus. Päätös kuuluu äidille, jolla on oikeus päättää sikiöstä, joka ei siis ole luonnollinen henkilö eikä itsenäinen olento. En näe aborttia julmana toimenpiteenä, sillä alkio tai sikiö ei ole tietoinen, eikä kykene tuntemaan kipua ennen 29. raskausviikkoa, jolloin aborttia ei muuten saa enää tehdä. Huomattavasti julmempaa on tappaa tietoinen olento tuottaen samalla tälle kipua ja tuskaa.

        "Elämän ainutkertaisuus on ihmisen suurin lahja ja abortti on tämän lahjan poisottamista."

        Elämä ei ole mikään annettu tai tietoisesti aiheutettu "lahja". Elämä on biologinen tila, jonka alkuperä on tuntematon. Emme myöskään tiedä, onko olemassa toisen kaltaista elämää kuin omamme.

        "Tuttuni on maannut liki 30 vuotta palvelutalossa kolarin seurauksena tiedostamatta mitään. Häntä on hoidettava, vaikka aivokäyrä on suora eli ei yhtään minkäänlaista reaktiota mihinkään, ei kipuun, ei ääneen, ei lämpötilanvaihteluun, siis täysin vihannes. Häntä ei saa jättää hoitamatta tai ruokkimatta, koska hän on "oikeussubjekti". Samat häntä hoitavat lääkärit tekevät abortteja sairaalassa, määräävät pillerit raskauden keskeytymiseksi tai kaavinnalla poistavat ihmisalun. Eikö se ole ristiriitaista?"

        En näe ristiriitaa. Olen itse asiassa sitä mieltä, että eutanasia tulisi sallia.


      • kunhan kysyn
        atheos kirjoitti:

        "Mikä taho tai ajatus määrittää, että sikiö ei ole oikeussubjekti eli jolla ei ole oikeuksia, mutta taas dementikko olisi sitä? Aivan, vain arvot ja ihmiskäsitys!!!! Jos laki niin määrittää, on eri asia kuin arvojen mukainen määritys."

        Laki sen määrittää.

        http://www.avoin.helsinki.fi/kurssit/oikjohd/materiaali/osa3.html

        "Oikeussubjekti on se, jolle voi kuulua oikeuksia tai velvollisuuksia. Tällaisten henkilöiden sanotaan olevan oikeuskelpoisia. Jokainen oikeus kuuluu jollekin oikeussubjektille ja jokainen velvollisuus kohdistuu johonkin oikeussubjektiin. Kaikki ihmiset ovat oikeussubjekteja, he ovat oikeuskelpoisia. Tällöin puhutaan luonnollisista henkilöistä. Luonnollisen henkilön oikeuskelpoisuus alkaa hänen syntymästään ja jatkuu hänen kuolemaansa saakka. Luonnollinen henkilö ei voi luopua oikeuskelpoisuudestaan eikä rajoittaa sitä."

        "Raskaus ja synnytys ei todellakaan ole yksinkertainen prosessi, mutta vielä mutkikkaampi on ihmiselämän päättäminen toisten päätöksellä. Ihmisen ja vielä omaa lihaa ja verta olevan yksilön surmaaminen jo ennen, kun tämä ehtii tekemään yhtään itseään koskevaa päätöstä on kyllä ihmiskunnan julmimpia tekoja."

        Abortti on käytännössä melko yksinkertainen prosessi, yksinkertaisempi kuin raskaus. Päätös kuuluu äidille, jolla on oikeus päättää sikiöstä, joka ei siis ole luonnollinen henkilö eikä itsenäinen olento. En näe aborttia julmana toimenpiteenä, sillä alkio tai sikiö ei ole tietoinen, eikä kykene tuntemaan kipua ennen 29. raskausviikkoa, jolloin aborttia ei muuten saa enää tehdä. Huomattavasti julmempaa on tappaa tietoinen olento tuottaen samalla tälle kipua ja tuskaa.

        "Elämän ainutkertaisuus on ihmisen suurin lahja ja abortti on tämän lahjan poisottamista."

        Elämä ei ole mikään annettu tai tietoisesti aiheutettu "lahja". Elämä on biologinen tila, jonka alkuperä on tuntematon. Emme myöskään tiedä, onko olemassa toisen kaltaista elämää kuin omamme.

        "Tuttuni on maannut liki 30 vuotta palvelutalossa kolarin seurauksena tiedostamatta mitään. Häntä on hoidettava, vaikka aivokäyrä on suora eli ei yhtään minkäänlaista reaktiota mihinkään, ei kipuun, ei ääneen, ei lämpötilanvaihteluun, siis täysin vihannes. Häntä ei saa jättää hoitamatta tai ruokkimatta, koska hän on "oikeussubjekti". Samat häntä hoitavat lääkärit tekevät abortteja sairaalassa, määräävät pillerit raskauden keskeytymiseksi tai kaavinnalla poistavat ihmisalun. Eikö se ole ristiriitaista?"

        En näe ristiriitaa. Olen itse asiassa sitä mieltä, että eutanasia tulisi sallia.

        Kirjoituksestasi voimme lukea, että arvojen kautta näemme asiat aivan päinvastaisella tavalla. Ihmisen elämän arvo on minusta rikkomaton, loukkaamaton ihmisoikeus ja yhdelläkään ihmisellä ei ole oikeutta päättää toisen elämää, oli se sitten miten varhaisessa tai päättyvässä vaiheessa tahansa. Aborttiin on laissa tehty keinotekoinen raja, josta mainitsit. Laki ottaa huomioon vain lääketieteellisiä rajoja, mutta ei mitenkään ota kantaa siihen, missä vaiheessa sikiö olisi ihminen, elävä olento. Kyseessä on siten vain lääketieteellinen turvaraja, ei määritelmä siitä, mikä on elävä yksilö. Laki vain rajaa ja ohjeistaa arvoista lähtevää toimintaa.

        Elämä on tosiaan biologinen tila, mutta myös lahja heti hedelmöityksestä lähtien. Sen suojeleminen ja varjeleminen on jokaisen inhimillisen olennon erityistehtävä. Kaikista lajeista poiketen ihmisellä on todella suuri ja kehtittynyt otsalohko, johon sijoittuu tietoisuuden ja tekemisen ohjaus, ihmisyys, tunteet ja tiedostava käyttäytyminen ja päätöksenteko, arvojen pohjalta tapahtuva toiminta. Se ohjaa meitä omassa toiminnassamme, ohjaa myös arvojamme ja niiden mukaista timintaa ja ajattelua.

        Arvot ovat eri asia kuin laki, kuten toisaalla kirjoitin. Laki ei kiellä ryyppäämistä sammumiseen asti, mutta joidenkin arvot eivät sitä hyväksy. Laki ei kiellä puolisoa käymästä vieraissa halutessaan, mutta joidenkin arvot sen kieltävät. Laki on synteesi erilaisten arvojen mukaisesta yhteiselämästä ihmisyhteisössä. Laki ei kiellä tekemästä vaikka kymmenen aborttia, mutta joidenkin elämän arvot vain ovat sellaiset, että haluavat puolustaa inhimillistä elämää ja ihmisoikeuksia jo hedelmöittymisestä asti. Laki kieltää ihmisen tappamisen, poikkeuksena abortti. Kuten huomaat, en todellakaan tarkoita lakien määritelmiä, vaan arvoista pursuavaa elämän suojelua.


      • kunhan kysyn
        atheos kirjoitti:

        "Elämän alkamisen määritelmä on tieteessä selkeä: Elämä alkaa hedelmöityksessä. Sukusolujen yhtyminen aloittaa elämän ja ensimmäinen merkki on se, että uusi solu jakautuu autonomisesti ensimmäisen kerran."

        Olet edelleenkin väärässä. Elämän alkamisella tarkoitat varmaankin uutta yksilöä, mikä tsygootti ei ole, vaikka kuinka inittäisit vastaan. Tieteessä ei todellakaan ole yksimielisyyttä siitä, mistä hetkestä lähtien uuden elämän katsotaan alkaneen, ja vain kaltaisesi hihhulit väittävät kiven kovaan olevansa täysin varmoja siitä, että elämä alkaa sillä sekunnilla kun siittiö koskettaa munasolun pintaa.

        "Luepa tarkemmin biologiaa."

        Noudatapa omaa neuvoasi. Suosittelen myös luetun ymmärtämisen harjoittelua. Selitän tämän sinulle mahdollisimman yksinkertaisesti. Sikäli kun sinua oikein tulkitsen, olemme yhtä mieltä siitä, että napanuora lähtee sikiön navasta, ja on kiinni kohdun seinämään kiinnittyneessä istukassa. Istukan välityksellä tapahtuu ravinnon, hapen ja kuona-aineiden kuljetus sikiön ja äidin välillä diffuusion avulla. Ja nyt tulee se vaikea osuus. Sikiö ei kykene ottamaan ravintoa ja happea itsenäisesti. Jos istukka irtoaa ennenaikaisesti, sikiö kuolee. Se on täysin riippuvainen toisesta olennosta, jossa se on kiinni. Synnyttyään siitä tulee itsenäinen olento ja luonnollinen henkilö, jolla voi olla oikeuksia ja velvoitteita. Ennen tätä sen katsotaan olevan osa äitiään, ei ruumiinosana tietenkään, mutta sellaisessa riippuvuussuhteessa, ettei sitä katsota henkilöksi.

        "Sikiö vs dementikko- asetelmani voidaan NÄHDÄ eritasoisina arvoista riippuen. Dementikon edunvalvoja todella valvoo hänen etuaan ja naisen äitinä pitäisi valvoa uuden elämän etua. Mutta.... Lääkäri ei saa lopettaa dementikkoa, mutta sama lääkäri joutuu lopettamaan alkaneen elämän."

        Ei voi. Juridisesti katsoen dementikko on luonnollinen henkilö, jolla on oikeus päättää omista asioistaan. Tämä oikeus toteutetaan edunvalvojan kautta, minkä dementoitunut on hyväksynyt vielä silloin, kun siihen vielä on kyennyt. Alkiolla tai sikiöllä ei ole tätä oikeutta, ja silloin menetellään äidin oikeuksien mukaan.
        Dementoituneen ihmisen voitaisiin antaa kuolla, mikäli eutanasia olisi Suomessa laillinen, ja tämä olisi sitä toivonut. Silloin lääkäri olisi ammattinsa kautta velvollinen suorittamaan tämän toimenpiteen.

        "Näin on ja toisin päin, meillä on arvojen tasa-arvo, joten, jos päättäjinä on vain uskovaiset kansanedustajat, he voisivat kyllä päättää omien arvojensa kautta."

        Eivät voisi, mikäli se rikkoisi uskonnonvapautta tai muita ihmisoikeuksia.

        "Ihmiset tarvitsevat päätöksiä tehdessään faktoja, myös uskonnollisesta lähtökohdasta nousevia, eikä vain jonkun agitaatioryhmän valikoivaa "totuutta". Se on sitä arvojen yhdenvertaisuutta."

        "Totuudesta" puhuvat vain hihhulit ja uskovat. Uskonnolliset näkemykset eivät saisi vaikuttaa päätöksenteossa, sillä ne eivät perustu tietoon, vaan uskomuksiin ja traditioon.

        "Mietipä, mitä järkeä lääkärin työssä on tässä valossa. Ensin tulee nainen, joka hakee apua jo ties monennenko kerran, kun pariskunta ei vieläkään saa lasta. Seuraava nainen tulee lääkärin vastaanotolle ties kuinka monennen kerran hakemaan aborttia! Tarvitseeko vielä tarkemmin kertoa suhtautumisesta, jos työn näky on parantaa sairaita ja antaa heille taitojensa pohjalta apua vaivoihin?"

        Edelleenkin, et voi päättää toisten puolesta, mitä mieltä he ovat abortista. Kaikki lääkärit eivät ole aborttivastaisia. Lääkärin on tehtävä työnsä, piti tämä siitä tai ei. Tämä periaate koskee kaikkia ammatteja.

        Äidin kohdussa oleva tsygootti on yksi vaihe ihmisen kehityksessä kohti ihmisen kuolemaa! Se on tosivarma tieteellinen totuus! Arvo- ja määrittelykysymys onkin sitten, onko tsygootilla ihmisoikeuksia. Abortinvastustajana näen, että tsygootilla on jo täydet ihmisoikeudet ja tarvitsee erityistä suojelua eli äidin terveellisiä elämäntapoja ja hyvää ravitsemusta aivan samalla tavalla kuin kaikki lapset aina aikuistumiseensa asti.

        Jos tsygootti ei ole ihminen, niin missä vaiheessa ihmisen elämä sitten alkanee ja millä faktisilla perusteilla?


      • Anonyymi
        kunhan vastaan kirjoitti:

        "Kyse on siis tasapainoilusta sekä erilaisten kläsitysten, äidin oikeuksien ja lapsen oikeuksien välillä." Näin on, kysymys on arvovalinnoista ja ihmisoikeuksista, oikeudesta hyvään elämään. Tieteellisesti ihmisenkin elämä alkaa hedelmöityksessä ja tästä vallitsee täysi yksimielisyys. Arvokysymys on sitten, voiko yleensäkään vielä tiedostamattoman tai ei-enää-tiedostavan ihmisen surmata. Nämähän ovat aivan tasavertaisia asioita, koska syvästi dementoitunut ihminenkin on vain "solumöykky", täysin kykenemätön elämään ilman apua, tietämätön itsestä ja ympäristöstä ja täysin kyvytön päättämään omasta elämästään.

        Koska aborttikysymys ei ole yksiselitteinen, niin siihen ei ole yksiselitteistä vastausta, varsinkin jos mukaan otetaan irrelevantteja muuttujia, esimerkiksi äidin oikeudet. Mikä oikeus äidillä erityisesti on päättää toisen ihmisen elämästä? Miksei lapsilla ole oikeutta päättää dementoituneen äitinsä elämästä tasavertaisesti? Mikä tekee äidistä jotenkin pätevämmän päättämään lapsensa tappamisesta verrattuna vaikka isään? Jos isä tapaa lapsensa, joutuu telkien taakse, mutta jos äiti sen tekee abortilla, se onkin, yllätys yllätys, äidin oikeuteen ja vapauteen kuuluva asia. Miksei isän oikeutta vaatia aborttia tehtäväksi äidin vastustaessakin oteta edes huomioon? Mikä oikeus on yhteiskunnalla eli arvojärjestelmällä surmata elämänsä alussa olevat lapset, mutta ei elämänsä lopussa olevia dementikkoja, joiden molempien tietoisuus itsestä ja ympäristöstä ovat samantasoisia? Huomaat, että muuttujien muuttuessa myös asian sisältö ja merkitys muuttuvat!!! Ja silloin tullaan juuri siihen arvoasetteluun, miten paljon ja missä suhteessa arvostamme ihmistä yksilönä ja elämää lahjana. HUOM. kohdussa ollessaan pieni ihminen ei ole osa äitiä, vaan itsenäinen olento, joka saa ravintonsa äidiltä solukalvon läpi. Yhteistä verenkiertoakaan ei ole.

        Sitten voidaan rinnastaa vielä eriarvoiset asiat toisiinsa: Yhteiskunnassa tuntuu olevan arvo saada kieltää kaikki uskonnollinen elämä ja arvot kouluissa, hallinnossa ja lainlaadinnassa, mutta samat kieltäjät ovat puoltamassa äidin oikeutta aborttiin, alkavan lapsen elämän päättämiseen. Surkuhupaisinta tässä asetelmassa on se, että elämänpuolustajat, eli lääkärit ja hoitohenkilöstö, pakotetaan lailla toimimaan arvojensa ja omantuntonsa vastaisesti, mutta samat abortinpuolustajat eli vapaudenkieltäjät rajoittavat yksilön vapautta arvoihinsa ja uskontoonsa, sen julistamiseen ja opettamiseen niin yksityisesti kuin julkisestikin. Tilanne muistuttaa suuresti natsikautta, jolloin lääkärit pakotettiin toimimaan lääkärinetiikan vastaisesti. Samalla periaatteella lailla pitää siis pakottaa ihmiset myös kuuntelemaan niitä, jotka puolustavat oikeutta elämään ja omaan uskontoonsa. Muutenhan ihmiset eivät voi olla yhdenvertaisia lain edessä.

        Yhteenvetona surkuhupaisa tämän hetken tilanne: Lailla pakotetaan ihmiset toimimaan arvomaailmansa vastaisesti eli surmaamaan toisia ja samalla lailla kielletään oikeus omaan arvomaailmaansa ja sen mukaan elämiseen. Elämän päättämisestä on tullut suurempi arvo kuin elämän kunnioittamisesta.

        :D kiihkoilija


    • Eikös sen tuhottavan

      elämällä ole mitään merkitystä? Varmasti on!

    • Jumala ei tahdo

      syyllistää ihmisiä mutta ihmiset ovat silti vastuullisia teoistaan. Jumala tahtoo hyvää kaikelle elämälle, ja siksi on annettu opetuksensa Raamatussa ja anteeksiantamus Jeesuksen veressä ja uusi elämä elävän veden ja Pyhän Hengen kautta jokaiselle ihmiselle mahdollisuudeksi, myös vielä syntymättömälle elämälle kun on siinnyt äitinsä kohdussa.

      • järkyttävää

        Olisiko teistä parempi, että abortti olisi suomessa laitonta? Niin ei olisi mahdollisuutta tehdä tätä "suurta vääryyttä"?


      • kunhan kysyn
        järkyttävää kirjoitti:

        Olisiko teistä parempi, että abortti olisi suomessa laitonta? Niin ei olisi mahdollisuutta tehdä tätä "suurta vääryyttä"?

        Et sitten osallistunut keskusteluun, vaan kirjoittajan mielipiteen demonisointiin. Abortti ei ole laitonta Suomessa!!!
        Nyt keskustellaankin arvoista ja tässä tapauksessa abortista. Jos toisten ihmisten arvojen lukeminen kiinnosta tai jos niistä sinun mielesi järkyttyy, on syytä olla lukematta.

        Edustat varmaan sitä suurta ateistien ja liiberaalien joukkoa, joka olisi valmis kieltämään mielipiteen ilmaisun vapauden muilta kuin kaltaisiltasi. Se vasta olisikin järkyttävää, kun ihmisoikeuksia poljettaisiin kaltaistesi vaatimuksesta.

        Eikö vapaassa maassa olekaan vapaa mielipiteen ilmaisunoikeus ja vapaus keskustella arvoista ja myös kyseenalaistaa toisten arvot?


      • laki vs arvot
        järkyttävää kirjoitti:

        Olisiko teistä parempi, että abortti olisi suomessa laitonta? Niin ei olisi mahdollisuutta tehdä tätä "suurta vääryyttä"?

        Laillinen ei tarkoita sitä, että se olisi kaikkien ihmisten arvojen mukaista. Esimerkiksi on aivan laillista ostaa alkoholia ja ryypätäkin sitä, kunnes sammuu. Mutta kaikkien ihmisten arvojen mukaista se ei tosiaan ole! On täysin laillista elää parisuhteessa ja katkaista se ja mennä heti toiseen, kolmanteen, ehkä kymmenenteen parisuhteeseen, mutta se ei ole kaikkien ihmisten arvojen mukaista. On täysin laillista avioliitossa eläville, että he "joskus" käyvät vieraissa, mutta ei se ole kaikkien ihmisten arvojen mukaista. On täysin laillista tehdä vaikka kymmenen aborttia, mutta se ei ole kaikkien ihmisten arvojen mukaista.
        Laillisuus ja arvot eivät aina kulje käsi kädessä, koska laillisuus on erilaisten arvojen kompromissi. On myös täysin laillista keskustella asioista, joiden näkee olevan ristiriidassa omien arvojen kanssa ja kritisoidakin niitä. Laitonta taas on rajoittaa kansalaisoikeuksia eli kieltää ihmisiä ilmaisemasta mielipidettään.

        Sinulla on tietysti oikeus ilmaista vastakkainen kanta keskusteluun, mutta tee se asiallisesti perustellen.


      • kunhan kysyn kirjoitti:

        Et sitten osallistunut keskusteluun, vaan kirjoittajan mielipiteen demonisointiin. Abortti ei ole laitonta Suomessa!!!
        Nyt keskustellaankin arvoista ja tässä tapauksessa abortista. Jos toisten ihmisten arvojen lukeminen kiinnosta tai jos niistä sinun mielesi järkyttyy, on syytä olla lukematta.

        Edustat varmaan sitä suurta ateistien ja liiberaalien joukkoa, joka olisi valmis kieltämään mielipiteen ilmaisun vapauden muilta kuin kaltaisiltasi. Se vasta olisikin järkyttävää, kun ihmisoikeuksia poljettaisiin kaltaistesi vaatimuksesta.

        Eikö vapaassa maassa olekaan vapaa mielipiteen ilmaisunoikeus ja vapaus keskustella arvoista ja myös kyseenalaistaa toisten arvot?

        "Edustat varmaan sitä suurta ateistien ja liiberaalien joukkoa, joka olisi valmis kieltämään mielipiteen ilmaisun vapauden muilta kuin kaltaisiltasi. Se vasta olisikin järkyttävää, kun ihmisoikeuksia poljettaisiin kaltaistesi vaatimuksesta."

        Mitä tämä teksti sitten on? Demonisoit ateisteja ja liberaaleja, vaikka kumpaakaan ryhmää ei ole mainittu teksitssä, johon vastasit. Sitten alat syyttelemään muita sananvapauden riistämisen kannattamisesta, vaikka sellaista ei ole täällä kukaan ehdottanut. Tekopyhyys kukoistaa.

        Kysymys oli ihan asiallinen. Pitäisikö sinun mielestäsi abortti kieltää?


    • Ilmestyskirja 4:8-11

      ´Ja niillä neljällä olennolla oli kullakin kuusi siipeä, ja ne olivat yltympäri ja sisältä silmiä täynnä. Ja ne sanoivat lakkaamatta yötä päivää: "Pyhä, pyhä, pyhä on Herra Jumala, Kaikkivaltias, joka oli ja joka on ja joka tuleva on". Ja niin usein kuin olennot antavat ylistyksen, kunnian ja kiitoksen hänelle, joka valtaistuimella istuu, joka elää aina ja iankaikkisesti, lankeavat ne kaksikymmentä neljä vanhinta hänen eteensä, joka valtaistuimella istuu, ja kumartaen rukoilevat häntä, joka elää aina ja iankaikkisesti, ja heittävät kruununsa valtaistuimen eteen sanoen: "Sinä, meidän Herramme ja meidän Jumalamme, olet arvollinen saamaan ylistyksen ja kunnian ja voiman, sillä sinä olet luonut kaikki, ja sinun tahdostasi ne ovat olemassa ja ovat luodut".´

      • Entäs sitten

        Mitä mieltä olet siitä, että kyseinen teksti on ristiriidassa ehkäisyn ja abortin kanssa?


      • Anonyymi

        etpäs arvannut että minä ilmestyn täältä :)


    • NäinMeillä

      Jos tosiaan katsomme että jo hedelmöittynyt munasolu on ihmisyksilö johon Jumala on "puhaltanut hengen" kuten joku täällä sanoi, päädytään myös uskonnolliselta kannalta ongelmallisiin tilanteisiin joihin ei ole jostain syystä puututtu lainkaan.
      Hyvin huomattava osa raskauksista päättyy aivan alkuvaihessa, ennen kuin nainen edes aina tietää itse olevansa raskaana. Tämä pieni solomöykky vain poistuu kuukautisvuodon mukana ja se siitä. Mutta jos tämä olikin oikea täysivaltainen ihminen, mitä tästä seuraa vaikkapa kristilliseltä kannalta? Kukaan ei ole huomannut rukoilla tämän poloisen alkion puolesta eikä kastaa sitä tai liittää kirkkoon. Sillä ei myöskään voine olla mitään omaa uskoa. Se siis joutunee varmasti kadotukseen? Kukaan ei huomaa järjestää hautajaisia eikä edes surra tätä kauheaa kuolemaa. Kuolee siis poloinen yksin unohdettuna?
      Jumalako siis "puhaltaa hengen" hirvittävään määrään soluja joista sitten kuitenkaan moni ei koskaan pääse alkua pidemmälle?
      Oikeasti siis vain hedelmöittyneen munasolun käyttäminen täysivaltaisen ihmisen mittarina on ongelmallista monella tavalla, myös uskonnollisessa mielessä.

      • kunhan kysyn

        Hyvä lähestymistapa. Sellaista tapahtuu kaiken aikaa ja tapahtumasarja on sitä osaa luontoa, mitä uskonnollisessa kielenkäytössä sanotaan Luojan sallimukseksi. Herra antoi, Herra otti, kiitetty olkoon elämän Herra. Sille ihminen ei kerta kaikkiaan voi mitään, vaikka esimerkiksi kuinka hartaasti lasta haluaisikin.
        Sukusolut ovat jostakin syystä kelvottomat elämään tai kiinnittymään kohtuun. Silloin uusi elämä kuolee yksin, unohdettuna jo aivan alussa. Sitä kutsutaan elämäksi ja sen päättymiseksi. Kristityt tunnustavat, että elämä ei ole tasapuolista, vaan on joskus jopa inhimillisesti epäreiluakin, mutta se on elämää. Siksi olen toisaalla kirjoittanut, että elämä on lahja ja se ei ole itsestäänselvyys. Se on lahja, jonka aikana voimme toteuttaa itseämme. Sitten se otetaan meiltä pois, yhdeltä jo alkuvaiheessa, toiselta 100-vuotiaana.
        Onko elämä reilua ja pitäisikö sen olla sitä? Miksi?


      • NäinMeillä
        kunhan kysyn kirjoitti:

        Hyvä lähestymistapa. Sellaista tapahtuu kaiken aikaa ja tapahtumasarja on sitä osaa luontoa, mitä uskonnollisessa kielenkäytössä sanotaan Luojan sallimukseksi. Herra antoi, Herra otti, kiitetty olkoon elämän Herra. Sille ihminen ei kerta kaikkiaan voi mitään, vaikka esimerkiksi kuinka hartaasti lasta haluaisikin.
        Sukusolut ovat jostakin syystä kelvottomat elämään tai kiinnittymään kohtuun. Silloin uusi elämä kuolee yksin, unohdettuna jo aivan alussa. Sitä kutsutaan elämäksi ja sen päättymiseksi. Kristityt tunnustavat, että elämä ei ole tasapuolista, vaan on joskus jopa inhimillisesti epäreiluakin, mutta se on elämää. Siksi olen toisaalla kirjoittanut, että elämä on lahja ja se ei ole itsestäänselvyys. Se on lahja, jonka aikana voimme toteuttaa itseämme. Sitten se otetaan meiltä pois, yhdeltä jo alkuvaiheessa, toiselta 100-vuotiaana.
        Onko elämä reilua ja pitäisikö sen olla sitä? Miksi?

        "Sukusolut ovat jostakin syystä kelvottomat elämään tai kiinnittymään kohtuun. Silloin uusi elämä kuolee yksin, unohdettuna jo aivan alussa. Sitä kutsutaan elämäksi ja sen päättymiseksi. Kristityt tunnustavat, että elämä ei ole tasapuolista, vaan on joskus jopa inhimillisesti epäreiluakin, mutta se on elämää. "

        Pointti oli juuri se että ihmiset, myös kristityt, kuitenkin käytännössä suhtautuvat eri tavalla ihan alussa olevaan alkioon ja toisaalta kehittyneempään sikiöön. Muutaman solun möykyn kuolema ei aiheuta samanlaista tunnereaktiota kuin kehittyneemmän alkion syystä tai toisesta tapahtuva kuolema. Eli vaikka jotkut sanovatkin jo hedelmöittyneen munasolun olevan elämän alku ja yhtä arvokas kuin kehittyneempikin sikiö, käytännön toiminta ei kuitenkaan tue sitä että he todella ajattelisivat ihan niin. Tuntuukin että kyseessä on välillä enemmänkin periaatteellinen kanta kuin todellisuutta vastaava kanta.


    • kunhan kysyn

      Pointtini olikin kuten kirjoitin, että usein hedelmöittynyt sukusolu ei edes kiinnity äidin kohtuun, vaan kuolee pois, äidin siitä tietämättä. Sitä kai ei voi surrakaan, kun ei edes tiedä. Mutta kyllä, niin uskonnolliset arvot kuin tiedekin kiistatta määrittävät, että ihmisenkin elämä alkaa sukusolujen yhtyessä ja loppuu, kun elintärkeät osat lopettavat toimintansa. Se on fakta! Kanta on sekä periaatteellinen (arvoihin perustuva), koska ihmisen pitää suojella elämää sen alusta lähtien että myös faktinen tosi, koska ihmisen pitää suojella elämää sen alusta lähtien.

      Ihmiset eivät ole yleensä mitään mielipiteillä ladattuja robotteja, vaan ajattelevia yksilöitä, joilla on erilaisia arvoja ja mielipiteitä sekä tunteita ja siksi ajattelevat monelle eri tavalla. Se on totta. Arvot taas perustuvat koettuihin tosiasioihin, niiden merkityksen arviointiin ja niistä tehtyihin tulkintoihin sekä ihmisen omaan historiaan ja kokemuksiin. Arvot voivat perustua myös kovin ohueen tietoon ja omaan pintapuoliseen arviointiin ja muilta lainattuihin -ismeihin, jolloin arvojen merkitys on kovin vähäinen ja tilanteiden mukaan muuttuva. Siksi ihmiset näyttävät ajattelevan eri asioista kovin eri tavalla, myös kristityt. Jo pelkkä maailmankatsomus toimii ihmisellä tehokkaana suodattimena, jolloin ihminen suodattaa pois sellaisen tiedon/ faktan, joka ei sovi tai näytä sopivan hänen katsomukseensa.
      Miten itse arvioit vastapuolen argumentaatiota?

      • KokemusK

        "Mutta kyllä, niin uskonnolliset arvot kuin tiedekin kiistatta määrittävät, että ihmisenkin elämä alkaa sukusolujen yhtyessä ja loppuu, kun elintärkeät osat lopettavat toimintansa. "

        Ihmisen elämä biologiselta kannalta alkaa tietysti hedelmöityksestä. Mutta on eri asia, milloin alkaa ihmisen elämä omana tuntevana ja yksilöllisenä yksilönä jolla on yksilön oikeudet. Nekään eivät ala hedelmöityksestä läheskään kaikissa asioissa. Esim. pienenä keskenmenon kokenutta alkiota/sikiötä ei haudata normaalein hautasmenoin vaan se voidaan vain hävittää. Syntymätön lapsi ei myöskään ole juridinen henkilö eikä häntä ole samalla tavalla virallisesti olemassa kuin syntynyt lapsi on.
        Sikiön oikeuksiin liittyy siis paljon muitakin rajoituksia joten aborttioikeus tiettyyn ikään saakka ei ole mitenkään ristiriidassa muidenkaan vastaavien asioiden kanssa.

        "Kanta on sekä periaatteellinen (arvoihin perustuva), koska ihmisen pitää suojella elämää sen alusta lähtien että myös faktinen tosi, koska ihmisen pitää suojella elämää sen alusta lähtien."

        Eivät nuo ole mitään absoluuttisia totuuksia vaikka haluat ne sellaisina esittää. Elämää pitää suojella silloin kuin mikään toinen syy ei ole painavampi kuin tuo suojelu. Esimerkkejä voi olla lukemattomia kuten vaikkapa itsensä ja perheensä tai kotimaansa suojelu toisen väkivaltaa vastaan tarvittaessa vaikka asein tai abortin ollessa kysessä äidin terveyden suojelu tai sikiön suojelu vaikealta vammaisuudelta. Nykyään on myös katsottu että äidin kokemus omasta vaikeasta asemastaan on sellainen uhka lapselle ja hänen turvalliselle kehitykselleen että abortti on ollut sallittua tiettyyn aikarajaan asti. Tässä siis tasapainoillaan eri ihmisten elämän suojelun välillä.

        "Miten itse arvioit vastapuolen argumentaatiota?"

        Minä arvioin sitä niin että jos todella halutaan että ihmisen täydet oikeudet alkavat hedelmöityksestä, tätä samaa linjaa pitää jatkaa johdonmukaisesti läpi koko lainsäädännön. Sikiölle pitisi heti raskauden varmistuttua antaa henkilötunnus, hänellä pitää olla jo raskauden aikana perintöoikeus vanhempiinsa, jokainen keskenmenon kokenut sikiö pitää haudata kirkollisin/muuten virallisin menoin jne.


    • Elämä on pyhää!

      Jumalalta!

    • Anonyymi

      Yleinen moraali-normi on, että tietoisten olentojen hyvinvoinnista huolehditaan. Suomessakin abortin aika-raja on pyritty laittamaan siihen, missä vauva voi aikaisintaan omata jonkin sortin alkeellista tietoisuutta.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.

      Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.
      Terveys
      307
      6952
    2. Viiimeinen viesti

      Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill
      Suhteet
      65
      2079
    3. Mikä olisi sinun ja kaivattusi

      Tarinan kertovan elokuvan nimi?
      Ikävä
      175
      1807
    4. epäonnen perjantain rikos yritys

      onpa epäselvä kuva, tuolla laadullako keskustaa tarkkaillaan lego hahmotkin selvempiä
      Kajaani
      15
      1307
    5. Onko kaivattusi täysin vietävissä ja

      vedätettävissä?
      Ikävä
      112
      1257
    6. Suomessa ei ole järkeä tarjota terveyspalveluita joka kolkassa

      - Suomen väestötiheys 1.1.2022 oli 18,3 asukasta maaneliökilometriä kohden. - Uudenmaan maakunnassa asuu keskimäärin 18
      Maailman menoa
      169
      1190
    7. Yllätyspaukku! Vappu Pimiä rikkoi vaikean rajapyykin yllättävässä bisneksessä: "Nyt hymyilyttää...!"

      Wau, onnea, Vappu Pimiä, upea suoritus! PS. Pimiä tänään televisiossa, ohjelmatietojen mukaan hän on Puoli seiskassa vie
      Suomalaiset julkkikset
      7
      1166
    8. RÖTÖSHERRAT KIIKKIIN PUOLANGALLA.

      Puolankalaisilla tehtävä ryhmäkanne itsensä yleintäneistä rötöstelijöista, sekä maksattaa kunnan maksama tyhmän koplan j
      Puolanka
      54
      1086
    9. Kirjoitin sinulle koska

      tunnen sinua kohtaan niin paljon. Sydäntäni särkee, kun kätken ihastumisen, kaipauksen, sinua kohtaan tuntemani lämmön j
      Ikävä
      41
      1041
    10. Martina pääsee upeisiin häihin

      Miltäs se tuntuu kateellisista. Anni Uusivirta on Martinan kavereita.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      288
      982
    Aihe