Olin lomailemassa Turkissa kesällä. Olin vannonun kautta kiven ja kannon, että tällä reissulla en ihastu. Hyvin meninkin alkuloma sen asian suhteen. Mutta sitten. Sitten hemmetti vie ajattelin viimeisen illan viettää sällin kanssa joka oli "piirittänyt" sinnikkäästi minua koko lomani ajan. Voi hyvänen aika sentään.. Komea, ja kertakaikkisen hyvä puhumaan yhtä sun toista ja minä onneton ihastuin häneen. Aluksi puhuin hänelle hyvinkin epäkohteliaasti, tönisin, löin kerran jopa humalassa päiten naamaan jotta olisi jättänyt minut rauhaan, mutta ei ja tässä sitä ollaan. Pidämme yhteyttä edelleen puhelimen ja internetin välityksellä. Ikävä on.. Silti rähjään hänelle tuon tuostakin. Luultavasti siksi että harmittaa niin vietävästi, ja hirvittää tällainen näin järjetön välimatka ja jatkuva kaiho. En lähde ikinä enää lomalle minnekään... :P
Turkkilainen ukko taas sanoo että "antaa ajan kulua, kyllä tähän joku ratkaisu saadaan" Ohhohhoijjaaa...
Turkkilainen ukko taas sanoo että "antaa ajan kulua, kyllä tähän joku ratkaisu saadaan" Ohhohhoijjaaa...
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kuule.. Anna ajan kulua ja selvitä itsellesi mitä haluat!!! Etkö pidä miehestäsi? oletteko nähneet vain kerran? Itselläni vähän samanlainen tilanne oli ja päätin lähteäkatsomaan että mikä se on miehiään ja sitten kun näki oikean luonteen ja sillen niin olokin helpopttui.
niminen tää sun heppu on ja töissä missä?
Itselläkin samansuuntaisia kokemuksia...
Nythän on selvästi kyseessä ihan vakiotapaus..
Suomalainen neito ottaa viimeisenä iltana..
"homman hoitoon" tai sanoisinko hepun..jotta lomasta jäisi jotain exoottista kokemusta..
Tuolla ulkomaillahan on ihan vakiot "sällit" jotka ammatikseen tekee tota ja onhan aina jokin takaa-ajatuskin .. Suomi neidolla rahaa piisaa ja oma gigolo on siihen ihan hyvä..
Rakastuminen on pahinta asiassa, jolloin "heppu" pitää taitavasti yhteykiä myös jälkeenpäin..kutsuvasti kaipailee tietty luokseen sinne kauas..
Mut anna ajan kulua ja heppus piirittää nytkin uusia tuttavuuksia ja ottaa uusia osoitteita..
tai sit ei.. se sun tarvii saaada itse selville..
Mut olehan varovainen.. rakkaus on sokea..
Mut voin sanoa et on aika yleinen juttu Suomineidoille mennä lemmenpauloihin ja pettyä karvaasti, kun totuus paljastuu..
Onnea kuiteskin, jos oisin väärässä..*toivoo*
Hän siis asuu Adanassa. Nimeä en viitsi alkaa levittelemään julkisesti, sellainen kun ei moraalisesti ole oikein, eikä tapaistani muutenkaan. Hän on töissä hotellissa, ei missään tarjoilijan työssä tms vaan sellaisena laukun kantajana.. Pikkolo vai miksi niitä kutsutaan?
Emme harrastaneet seksiä, kävelimme vain ympäri katuja ja kävimme eräässä yökerhossa parilla drinkillä, ei muuta. Tapasimme useasti ohimennen lomani aikana, mutta kuten sanottu, käyttäydyin niin moukkamaisesti kuin, taisin.
Minkään laisia tulevaisuuden suunnitelmia ei ole tehty, tai siis minä olen sanonut, että Turkkiin en muuta ikuna, ja Suomeen en kutsu kylään. Itse saa selvitä muulla keinoin, minun puolestani. Olen nimittäin häpeällisen ennakkoluuloinen ihminen tällaisten tapausten suhteen... Siksi sydämeni itkee verta :P
Se miksi kirjoitan tänne asiasta, niin täällä on luultavasti paras mahdollisuus törmätät ihmisiin joilla on positiivisiä kokemuksia tällaisista suhteista, tai jotain, ja näin ollen voisin yrittää vierittää epäluulon murikoita sydämeltäni :)
Voisiko stereotypisempaa kirjoitusta enaa olla? En vaita, etteiko tama voisi olla se harvinainen poikkeus, mutta:
Kuinka moni turistirysan kausityontekija onkaan kotoisin jostain Kaakkois-Turkin pienesta ja konservatiivisesta kylasta? Omat tytot pidetaan visusti perheen liekassa, joten on totuttu flirttailemaan, yrittamaan kaikkensa ja silti saamaan pakit. Tama sitkeys sitten tekee lansi-eurooppalaiseen tyttoon lahtemattoman vaikutuksen.
Koska Turkki kaytannossa edellen kay sotaa kurdialueilla, nuoret miehet pelkaavat pitkaa armeijapalvelusta. Ainoa keino valttaa se on muuttaa ulkomaille. Asia hoituu katevimmin lomaromanssin avulla. Kuka tahansa kelpaa ja jos ei ensimmainen tartu koukkuun, seuraavalla lomaviikolla tulee taas uusia jallitettavia.
Armeijan pelko, huono palkka ja tyotilanne yhdistettyna rakastuneeseen lankkari-tyttoystavaan tekee lahdon helpoksi. Sitten vain UVI:n kannustamana pika-avioliittoon, etta oleskelulupa EU-maahan heltiaa. Sen saatuaan voi sitten huoletta taas vierailla kotimaassa tai jopa muuttaa sinne. Ulkomaalainen oleskelulupa kun tarkoittaa, ettei armeijaan enaa tarvitse menna.
Uudessa kotimaassa kotona opittu konservatiivinen elamanasenne pukkaa taas pintaan. Mustasukkaisuus, tasa-arvottomuus, seka tyo- ja kielitaidon puutten tuoma turhautuneisuus pidetaan piilossa, kunnes pysyva oleskelulupa heltiaa.
Eron tultua ihmetellaan, mika meni pieleen? Miksi mies muuttui? Miksi rakkaus loppui? Niinpa niin.
Ja jos ette tarinaani usko, kysykaapas joltain Turkkilaiselta... Joten rakastukaa nyt edes omaksi parhaaksenne suurkaupungissa asuvaan korkeasti koulutettuun turkkilaiseen.