Aika monikin väittää, että jos nuorempana miehenä ei ole syystä tai toisesta oikein onnistunut naisten kanssa, niin tämä tilanne tulisi jollain tapaa muuttumaan kun vanhenee. Ei sitä kai ole minään luonnonlakina tai väistämättömyytenä väitetty tapahtuvaksi, mutta kuitenkin asiana, mikä jollain todennäköisyydellä voisi tapahtua.
No olen nyt mielestäni jo ihan tarpeeksi vanha ja olen vähän elätellyt toivoa siitä, että poimisin niitä lisääntyviä kiinnostuksen signaaleita naisilta, mutta ihan yhtä hiljaista on kuin aina aiemminkin.
En nyt tässä esitä mitään pettynyttä kun mitään ei ole luvattukaan, mutta täytettyäni 30, mikä siis tapahtui jo ihan tarpeeksi kauan aikaa sitten, olen mielenkiinnolla odottanut että josko tuollainen maaginen käänne voisi tapahtua itseni kohdalla.
Aika on todistanut että Ilmeisesti ei kuitenkaan, tarut muutenkin harvemmin käyvät toteen.
Sen verran itsestäni taustaksi että en ole niitä tämän palstan ns. atm-kirjoittajia, enkä usko että minusta muutenkaan senkaltaista vaikutelmaa saa.
No olen nyt mielestäni jo ihan tarpeeksi vanha ja olen vähän elätellyt toivoa siitä, että poimisin niitä lisääntyviä kiinnostuksen signaaleita naisilta, mutta ihan yhtä hiljaista on kuin aina aiemminkin.
En nyt tässä esitä mitään pettynyttä kun mitään ei ole luvattukaan, mutta täytettyäni 30, mikä siis tapahtui jo ihan tarpeeksi kauan aikaa sitten, olen mielenkiinnolla odottanut että josko tuollainen maaginen käänne voisi tapahtua itseni kohdalla.
Aika on todistanut että Ilmeisesti ei kuitenkaan, tarut muutenkin harvemmin käyvät toteen.
Sen verran itsestäni taustaksi että en ole niitä tämän palstan ns. atm-kirjoittajia, enkä usko että minusta muutenkaan senkaltaista vaikutelmaa saa.
Vastaukset 45
Vanhimmat
Itse huomasin kyllä kun tuli 30 täyteen ja ulkonäkö muuttui hieman aikuisemmaksi että naisilta tuli enemmän huomiota. Ongelma vain oli että huomiota sain sellaisilta 40 elähtäneiltä kurpilta joihin ei ole mitään mielenkiintoa. Ne 30 v naiset eivät katsoneetkaan minuun päin.
Täytyy sanoa, että olisin ehkä ihan otettu jo niiden 40v. naistenkin huomiosta, vaikka en sitten mahdollisesti haluaisikaan heidän kanssaan lähikontaktiin.
Ehkä tähän liittyy jonkinlainen perusolettamus että tuohon 30v ikään mennessä se mies olisi kouluttautunut johonkin korkean statuksen ammattiin ja naiset kun alkavat vanhemmalla iällä pitämään myös statusta/tuloja tärkeänä niin kiinnostuvat sitten sen takia.
Joillakin ihan harvoilla voi ehkä ulkonäkö parantua?
Itse olen joskus lukenut että voisi liittyä myös siihen, että kun nuoruuden juoksut on juostu niiden pelimiesten kanssa (ne ketkä nyt sellaista ylipäätään ovat harrastaneet), niin vanhetessaan nainen saattaisi alkaa arvostaa sellaista vähän hillitympää ja "järkevämpää" miestyyppiä, mikä ei tässä kohtaa välttämättä tarkoita nimenomaan sitä "hillittyä mutta hyväpalkkaista" miestä. Mene ja tiedä.
Niin, tuohan se on varmaan se suurin syy mikä unohtui sanoa. Vasta siinä 30v paikkeilla naisen miesmaku tuntuu muuttuvan mikä on silti aika katkeraa niille miehille jotka kelpaa vasta siinä vaiheessa kun juoksut on juostu......
Ei minua välttämättä menneet juoksut haittaisi, ellei se sitten olisi mennyt naisen kohdalla niin överiksi, että olisi jättänyt jotain pysyviä vaikeita vammoja hänen persoonallisuuteensa, kuten sairaallollinen luottamuspula ihmisiin, vaikea mustasukkaisuus, todella rankat käsitykset siitä minkälainen miessukupuoli "oikeasti" on tms.
Itsehän ottaisin mielelläni tosiasiat tosiasioina, että jos en silloin kelvannut mutta nyt kelpaisin niin se on minun osani elämää. Olisin siitä ehkä jopa ihan tyytyväinen -parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Minua tuo kyllä häiritsee ja pahasti..
Ei todellakaan mitään kiertoajelumimmejä tälle miehelle tai sitten mitään "nuorempana sorruin renttuihin, nyt kaipaan rauhallisai koti-iltoja" Susanna Laineita minulle.
Minä olen elämänasenteeltani aika vahvasti pragmaatikko, vaikka sitä käytännönläheisyyttä en olekaan osannut koskaan muuttaa menestykseksi naisten kanssa. Ja minusta on, ainakin omalla kohdallani, vain pragmaattista ajatella että se olisi itselleni hyvä asia jos alkaisin saada aiemmin puuttunutta kiinnostusta naisilta, oli se sitten minkälaisen taustan omaavilta naisilta tahansa. Kun kuitenkin kiinnostaisi parisuhdekin, niin en viitsi käydä liian jyrkästi rajaamaan niitä mahdollisuuksia.
Olen minäkin pragmaatikko ja kun olen ollut parisuhteiden aloituksissa jotka ei ole niin paljon kiinnostanut kuin pitäisi niin kyllä sen sopivan etsimiseen pitää hieman panostaa ja ainakin minulla yhtenä tärkeimmistä kriteereistä on että nainen on pystynyt rajoittamaan hieman itseään ja sukupuolista käytöstään.
Minua henkilökohtaisesti *ituttaa "fiksut" naiset jotka kuitenkin sortuvat tai ovat sortuneet kusipäihin ja aivan yhtäkkiä sitten muka viisastuneet.
Olen sitten mieluummin ilman parisuhdetta kuin sellaisten naisten kanssa jonka sukupuolinen historia on kovinkin värikäs. Ollaan silloin eri tyyppisiä ihmisiä.
Ja mistähän arvon herra voi _oikeasti_ tietää kuka siihen itsehillintään on kyennyt? Tiedän naisia, jotka ovat olleet hyvinkin.. vapaamielisiä, mutta silti napanneet itselleen sen todella hyvän miehen, joka ei taatusti tiedä naisen aikaisempien kumppanien määrää, tai sitä kuinka helposti nainen on lähtenyt yhden illan juttuihin. Voi olla ettei joitakin miehiä kiinnosta, mutta joistakin epäilen, että tieto olisi voinut vaikuttaa suhteen syntymiseen.
On siis täysin naisesta kiinni kertooko hän rehellisesti vai ei, jos asiasta puhutaan. Epäilen etteivät useimmat kerro. Itse en viitsi kumppaneiden lukumäärää kertoa, koska se nyt ei tähän ikään mennessä päätä huimaa, monella juuri ja juuri parikymmpiselläkin on ollut jo enemmän.
No, ehkäpä joitakin naisia vastaavasti häiritsee miehessä se, että tämä on mieluummin jäänyt elämästä syrjään ilkkumaan muita kuin itse asiassa elänyt itse.
Kyllä minulla ainakin nousi naisten mielenkiinto tuossa 30 ikävuoden huippeilla.
Ulkonäkö on kyllä jonkin verran "miehistynyt" ja käytökseni ehkä nuorempana olikin ehkä turhankin "asiallista" (ei mitään ylihienostelua kuitenkaan) verrattuna sitten esimerkiksi pukeutumiseen.
Tietysti kuntoilu on vaikuttanut myös kroppaan ja ryhti minulla on aina ollutkin hyvä.
Osittain syynä voi olla myös se että nuorempana ehkä olin sulkeutuneempi tai en kiinnittänyt huomiota naisten kiinnostukseen. Sitä kuitenkin oli jo nuorempana.
Kaikki oikeastaan huipentui sitten erääseen työpaikkaan parisen vuotta sitten kun olin varmaan sen työpaikan suosituin mies naisvaltaisella alalla.
Iän myötä sitä ehkä ei välttämättä ole sinällään itsevarmempi, mutta tuo kuitenkin sen eri tavalla esiin ja ylipäätään olet saattanut jo kohdata niin paljon haastavia tilanteita, kohtaamisia ja myös eri tyyppisiä sosiaalisia tilanteita että sitä "jalostuu" joka sitten herättää naisten mielenkiinnon.
Ehkä syynä on myös se että nuorempana sitä ei ole sitä statusta esimerkiksi opiskelijaympyröissä, mutta kun joutuu toimimaan esimerkiksi työpaikalla määrätietoisesti niin se sitten näkyy muuallakin elämässä.
Mitään huippuräjähdystä ei ole kuitenkaan tapahtunut koska en edelleenkään pukeudu erityisen tyylikkäästi (mitään trendipelleilyä) tai ole opetellut mitään pelimanneliikkeitä. Tietynlainen itse-ehtoisuus täytyy kuitenkin säilyttää ja tiedä vaikka sekin heijastuu itsevarmuutena ulospäin etten tee kompromisseja itseni kanssa tietyissä asioissa.
Lisäksi lisäisin kyllä tähän että ainakin minut yllättänyt posiitivisesti se ettei kiinnostuneet ole vain vanhempia naisia jne. vaan kyllä siis ihan suunnilleen saman ikäistä tai hieman nuorempaa. Parikymppsiet naisetkin katselevat erilaisesti kuin vielä joitakin vuosia sitten.
Tietysti elämäntilanteetkin ovat muuttuneet kuten sanoin ja olen myös mm. treenannut joten nekin voivat jo vaikuttaa kiinnostukseen eikä sinällään suoraan se ikä.
Voisi ehkä summata, että mieheen saattaa olla kertynyt ns. substanssia vuosien varrella, ja se alkaa tässä mielessä hyödyttämään juuri niihin aikoihin, kun ihmiset, eli tässä tapauksessa naisihmiset alkavat arvostaa sitä puolta. Äkkiä se entinen hupparikovis valkovenäläinen kädessään ei näytä enää "mieheltä", vaan keskenkasvuiselta klopilta (oli ikä mikä tahansa) ja "miehen" kriteeri alkaa muistuttaa sitä substanssimiestä.
Olen kyllä aina ajatellut että allekirjoittaneessa on substanssia, mutta ehkä se alkaa iän myötä näkymään enemmän ulospäin tai kuten sanoit sitä on kertynyt sopivasti/toinenkin osapuoli huomaa sen herkemmin.
Meissä suomalaisissa miehissä on ehkä se puoli myös että nuorempana monet meistä ovat kovin vaatimattomia ja tavallaan ei viitsitä tai uskalleta tuoda esille sitä omaa pätevyyttä. Sitäkin oppii sitten iän myötä että toiset huomaisivat sen.
Myös ympäristöllä voi olla vaikutusta että kun aikaa viettää tarpeeksi mm. työpaikalla tietynlaisissa tehtävissä niin se näkyy ja kuuluu joka johtaa naisten kiinnostuksen kasvuun.
Se johtuu siitä, että naisen miesmaku kypsyy. Nuorempana ja kokemattomana se komea, ja menevä sosiaalinen mies oli paras, mutta sellaiseen harvempi nainen sitoutuu tai kiintyy kuitenkaan.
Naisella on kuitenkin se pesänrakennusvietti niin geeneissä, että kun aletaan etsiä jotakin elämän kestävää, ja luotettavaa, jopa isää lapsille, niin se hiljaisempi ja järkevä kolmekymppinen mies alkaa tuntua yhä vetävämmältä.
Itse olen huomannut tämän. Parikymppisenä se oli se kome ahurmuri joka vei voiton, mutta enää niitä ei jotenkaan noteeraa, hakee enemmän turvallisuuden tunnetta miehestä, kuin mitään muuta. Eli alitajuisesti kai nainen kuitenkin arvostaa sellaista isätyyppiä enemmän? Ei siis isää itselleen, haha, mutta sellaista jonka voisi kuvitella isänä lapsilleen.
Kyllä tuo ihan järkeenkäypä ajatus on mielestäni.
Hyvin mahdollista ainakin minun kohdallani siltä osin että olen varmaan nopeassti pääteltynä sitä hyvää isääainesta. Ongelma on vain siinä vaiheessa kun en ole niin kiinnostunut niistä pesänrakentelijoista itse vaan tarvitaan aika paljon muutakin.
Sen kuitenkin huomauttaisin ja en osaa sanoa miksi että nuoremmatkin naiset ovat kiinnittäneet minuun huomiota nykyisin enemmän kuin ennen. Tuo on toki oma arvioni joten voi olla etten vain ole laittanut sitä merkille aikaisemmin.
Uskon kuitenkin että monet nuoretkin naiset hakevat turvallisuuden tunnetta miehestä tietysti sillä erotuksella että miehessä pitää myös sopivasti olla jotain "jännää" tai "särmää".
Toisaalta kaiken tämän jälkeen edelleen oleilen sinkkuna eli en nyt voi sanoa että ainakaan minun kohdalla se kiinnostuksen kasvu olisi konkretisoitunut varsinaiseen parisuhteeseen siltä osin että minäkin kokisin myös toisen osapuolen kiinnostavaksi ja sopivaksi itselleeni. Ja minähän en tyydy ihan mihin tahansa...
Tässähän samalla paljastuu hyvin se, miksi kohdalleni ei tuota vanhenemisen mukanaan tuomaa naisten kiinnostuksen kasvua ole tapahtunut. Minähän en siis ollut nuorena hurmuri, ja nyt vanhempana en ole oikeastaan kerännyt myöskään sitä substanssia, sosiaalista tai materiaalista pääomaa tai muutakaan, mikä tekisi minusta erityisen hyvän, vakaan ja turvallisen isätyypin.
Eli jos halutaan nyt ajatella, kuten tässä on ajateltu, että naisen miesmaku kehittyy hurmureista kohti vakaata perhetyyppiä, niin sillä akselilla en ole sijoittunut, enkä enkä nytkään sijoitu oikeastaan mihinkään.
Ehkä pitää odotella sitä neljänkympin rajapyykkiä sitten seuraavaksi, kun lastentekoaika on keskivertoihmiseltä jo ohi ja katsoa onko siinä kohtaa taas jokin plot twist.
Eveoluutiobiologian selitys ilmiölle on se, että nainen hakee "hyvää isää" kaiken ikäsenä. Geneettisesti tykätään railakkaammista miehistä, koska aikaisemmin nuorena innokas selvisi todennäisemmin hengissä, suojeli perhettä ja pääsi yhteisössä hyvään asemaan. Nykyään sitten selviääkin hieman myöhemmässä vaiheessa, että hieman toisenlaiset miehet voivatkin pärjätä tosiasiallisesti paremmin, joten kiinnostuksen kohde vaihtuu.
Minä en usko että ihmisen mikään "valintajärjestelmä" osaa noin tarkkaa määriittää mitä se etsii.
Ihminen ei "geneettisesti" toisin sanoen tykkää yhtään mistään.
Uskoisin että monet eri miehen tavat käyttäytyä tai selviytyä viestivät samasta asiasta eli toisin sanottuna miehen kyvystä joko tuottaa terveitä jälkeläisiä, selvitä, toimia kasvattajana, perheen suojattina että myös menestyä sosiaalisesti.
Näkisin että naisen nämä valintakyvyt samoin kuin miehen ovat hyvin epävarmoja ja epäselviä joten tosiasiallisen päätöksen pitäisi perustua ihan omaan tietoisuuteen.
Esimerkiksi omalla kohdallani sanoisin että en omaa hirvittävää statusta ja omaisuutta joten ehkäpä koko "substanssi" on vain valhetta. ;)
Olisin myös äärimmäisen kriittinen noihin evoluutiobiologian mutu-tulkintoihin perustuvaan "tietoon".
Biologit eivät ole tuon alan erityisasiantuntijoita eivätkä psykologitkaan koska ne perustuva lähinnä arvailuun miten joku joskus on ehkä toiminut ja miten genetiikkaa siihen ehkä liittyy. Osa noista on niin karkeita yleistyksiä että hiuset nousee ihan pystyyn kun niitä raflaavasti jossain julkaisussa sitten nostetaan iltapäivälehtien otsikoihin asti että jokin asia on "selvitetty".
Minä kyllä jossain määrin uskon siihen, että geneetinen draivi etsiä tiettyjä ominaisuuksia on ihmisillä hyvin vahvasti olemassa. Se taas kuinka vahvasti se vaikuttaa parinvalintaan on eri asia, mutta uskon että se on yksi vahva osatekijä.
En sanonut ettei moista olisi olemassa, mutta ongelma tulee siinä että genetiikka on eksakti tiede. Kun taas ihmismielen liikkeet ja havainnointi sekä pariutuminen eivät ole.
Näiden yhdistäminen toinen toisiinsa ja evoluution lipun alla asian vouhottaminen psykologiana tai jopa biologiana on ihan täyttä huuhaata. Kyse on lähinnä arvauksissa.
Esimerkiksi ihmisten havaintokyky on hyvin rajallinen ihmisten eri geneettisistä ominaisuuksista yms. Ihmisille pitäisi varmaan medialukutaidon lisäksi opettaa ihmislukutaitoa.
Esimerkiksi sen lukeminen vaikkapa miehestä että kuka on oikeasti rohkea ja kuka ei jne. ei todellakaan ole helppoa.
Ihmisen havainnointijärjestelmä on yllättävän köykäinen ja monet sanattomasta viestinnästäkin perustuvat lähinnä arvaukseen ja mielen omiin "leikkeihin".
Sama koskee myös hajuaistia jotka pitävät jonkinlaisena merkkinä kuinka genetiikka vaikuttaa mm. parinvalintaan.
Sitten kun puhutaan nykyajan nopeatempoisesta kulttuurista, lyhyistä kohtaamisista ja ylipäätään aistien ylikuormittumisesta informaatiosta niin mitään suoraa yhteyttä "valitsin geneettisesti parhaan mahdollisen kumppanin" ei voi todellakaan vetää.
Hyvin usein kyse on viitearvioista miten me arvioidaan yhteensopivuutta jonkun kanssa.
Aivan kuten jos joku henkilö tulee kadulla vastaan niin hänen elämäntarinansa kertominen pelkkien aistien varassa on yllättävän hankalaa ellei kyse ole ilmiselvästä tapauksesta, mutta jopa silloinkin voi tulla virhepäätelmiä.
Vetäisin myös sen verran miesten osalta kotiin päin että kyllä miehenäkin pitää hieman katsoa kuka olisi "hyvä äiti". Yllättävän harvassa on potentiaalia siihen noissa hameen kantajissa jopa lyhyen tutustumisen perusteella.
Joo, kyllä minä tuon kaiken voin helposti allekirjoittaa.
Koskaan en ole ollut naisten suosiossa, koskaan en tule olemaan naisten suosiossa.
PS. Jakorasioiden ja kiertopalkintojen ei tarvitse vaivautua muutenkaan.
"Kun olet vanhempi, niin naiset kiinnostuvat"
Todellakin. Toisille käy näin, toisille ei.
Naiset ovat ainakin ystävällisempiä ja huomioivat minua nykyään olennaisesti enemmän. Muutos on todella merkittävä aikaisempaan verrattuna.
Mutta miksi?
Jos mietin kehitystäni, niin alaspäin on menty. Nykyinen ulkoinen ilmentymä on peilin perusteella "ruma ja pullea setä on pikkasen väsynyt". Ja parturissakin pitäisi vielä käydä. Huumori huonoa, puheet sarkastisia ja asenne kyyninen sekä tietyllä tavalla piittaamaton. Hienoista taipumusta ihmisten manipulointiin.
Täydellinen paketti aivan jokaiselle naiselle.
Mutta niihin naisiin palatakseni. Kiinnostuneiden naisten ikähaarukka on ollut 20 - 45. Oma-aloitteisesti lähestyviä on noin 2/kk. Täyspäisen ja viehättävän tuntuisia. Osa hyvinkin kauniita. Ei mitään jämä- tai jännä-Jennoja.
Mutta mikäs tässä, nautitaan suotuisista tuulista ja odotellaan mielenkiinnolla viikonloppua.
No minulle tuo toteutui.
Olisikin mielenkiintoista tietää, että miksi se ei toteudu joidenkin miesten kohdalla.
Esim. ulkonäköön kannattaa panostaa. Sen minkä voi. Pelkkä miehekäs kypsyy pitää huolta lopusta. Samoin määrätty miehekäs maneeri on myös hyväksi.
Lyhyestä virsi kaunis: se ei toteudu, koska minä en ole oikein missään ikävaiheessa vastannut niitä odotuksia, joita naiset miehiltä (ilmeisesti) haluavat.
Minä en ole huomannut jo kohtuullisen pitkän elämäni aikana minkäänlaisia ikävaihemuutoksia kun katsoo naisten osoittaman kiinnostuksen kantilta.
En usko että herätän naisissa minkäänlaisia vastenmielisyyden tunteita myöskään. Mutta se minkä tiedän kohtuuvarmasti on, että en ainakaan herätä niitä positiivisia värinöitä.
Uskon myös että olemukseni lähettää persoonastani täysin väärää tietoa. Luulen nimittäin, mutten tiedä, että olemuksestani päätellen joku tuntematon voisi kuvitella minun olevan näissä suhde- ja seksielämän asioissa ihan normaali ja luulen että ajoittain olemukseni saattaa henkiä myös sitä että saattaisin nauttia kohtuullista menestystäkin tällä saralla.
Eli luulen että pukeutumiseni sekä muu olemukseni käytökseni saattaa antaa minusta väärän kuvan, mikä paljastuu aika nopeasti kun kanssani sitten juttelee. Varsinkin jos juttelee kahden kesken, ryhmässä missä minulla on hyviä kavereita saatan vielä vaikuttaa paljon menestyvämmältä kuin mitä olen. Luulen että jos näyttäisin uloskinpäin luonteeni mukaiselta, niin ainakin oikea kohderyhmä naisista halutessaan löytäisi minut. Tai vaihtoehtoisesti pitäisi ruveta aidosti olemaan eri mies.
Hmm, kuinkas sinä sitten yleensä pukeudut ja miten kuvailisit tyyliäsi?
Se totta puhuen nyt hieman vaikuttaa, jos myös nuorempana joutunut ATM-luokkaan, mutta luulisin, että jos pystyy jonkin verran tekemään parannuksia itsessään.
Tällöin voi olla, että persoonallisuutesi on noilta osin jäänyt niille "vähän nihkeämmille" vuosille, ja se voi tuottaa itsensä toteuttavan ennustuksen.
kova vienti nykyaikana, jatkuvasti saavat aloitteita kaiken ikäisiltä naisilta.
Puhutko kokemuksesta? Minkälainen olet ja minkälaisia on aloitteen tekevät naiset?
kokemuksesta, nuorempa oli aika "kuivaa" enää ei ole. Joo, usein tulee mentyä baarin kaverin kanssa. Millaisia aloitteita tulee. Ensinnäkin aina tulee jotain aloitteita, joka helvetin kerta.
Tyypillisin aloite on tälläinen:
Seuraamme liittyy 2-4 naisen ryhmä. Nopeasti ilmenee, että naiset ovat jokin työporukka, joka haluaa vähän tuulettua. Sitten selviää, että naisten miehet ovat jossain työmatkoilla tai osa naisista on eronneita. Sitten selviää, että naiset tykkäävät vähän kosketella jne. Lopputulema on yleensä se, että varattu nainen tai kaksi haluaa saada seksiä ja antaa ymmärtää sen niin selkeästi, että kaltaiseni puusilmäkin sen tajuaa.
Jos taas olen yksin liikkellä, aloite tulee yleensä yksin liikkuvalta nuoremmalta naiselta.
Jätit jostain syystä mainitsematta aika oleellisia asioita kuten lähestyvien naisten iät ja ulkonäöt?
olen siis lyhyt ja tukeva ja lihaksikas, mutta sivistynyt sanamies. Kasvot elävät ja ilmeikkäät. Ulkonäkö lähempänä rokkaria partoineen ja korvakoruinen kuin perus pikkutakkitoimistojampaa.
..lähestyjät ovat järjestää hyvän näköisiä mielestäni, en pidä lihavista naisista, pidän hoikista. Jaa ikähaitari on laaja. Sanotaan nyt vaikka 19-45v. Tai oikeastaan se on 19-27v ja 38-45v. Eli tuossa on välissä tyhjä alue. Lienee 28-37v naiset kotihommissa ja ei luuhaa baareissa.
Tuttua myös minulle.
Hassua, miten ne samat naiset joita ei joskus nuorempana olisi voinut kuin unelmoida saavansa, ovat nyt aktiivisia minun suuntaani.
Älkää miehet vaipuko epätoivoon, vaan tietäkää aikanne koittaneen. :)
Toivossa on hyvä elää..
Ei tässä epätoivoon vaivuta. Voisin kuvata tilannettani Miljoonasateen sanoilla, tosin eri aiheesta: "Ei täällä ketään tapeta, täällä pikku hiljaa pohjaan poltellaan".
Ei rumat naiset juurikaan miehiä lähesty. Kyllä ne on ne kauniimmat naiset jotka uskaltaa.
Eipä ole vanheneminen auttanut. Kai se vaatisi että ulkonäkö muuttuisi charmikkaan kypsäksi, mutta ei siinä ole juuri muutosta tapahtunut. Naama on yhtä sileä aina vaan ja kroppa saman kokoinen kuin ennenkin. Sieluun kertyy kilometrejä ja sen kyllä tuntee, mutta kehosta se ei taida näkyä. Tai sitten olen vain toivoton surkimus nuorempana ja vanhempana.
Onhan se vähän katkeraa kun huomaa että naiset alkaa yhtäkkiä kiinnostua, mutta ne naiset on kaikki sellaisia perheenperustamisiässä olevia juoksunsa juosseita, joista näkee jo heti ensisilmäyksellä että vuoden päästä olet vaihtamassa vaippoja jossain rivitaloasunnossa jos tuon matkaan lähdet ja rupsahtamisen merkitkin on jo nähtävillä, tukkakin on leikattu sellaiseksi käytännölliseksi puolipitkäksi ja lapsen syntymän jälkeen lähtee se toinenkin puolikas ja jää raskauskilot päälle, kun mitäs sitä enää tuon ikäisenä panostamaan turhaan hömpötykseen kuten ulkonäköön ja asuntolainankin otit kun nainen siihen malliin painosti ja olihan se kiva sitä pimperoa pitkän odotuksen jälkeen saada, että siinä sitten tuli tehtyä tyhmiä ratkaisuja ja naisen exä - se entinen jännähurmuri, nykyään alkoholisoitunut autonasentaja - hakee sen oman lapsensa aina joka toinen viikonloppu ja siinä se elämä meneekin näissä kuvioissa aika pitkälle kun olet jo sitouttanut itsesi tähän kuvioon velan ja lasten kautta.
Niin siis sitten kun juoksut on juostu, jännäpojat koettu, jyystärikarjut käyty läpi ja hurvittelut hurviteltu niin onkin jo vähitellen aika vakiintua jonkin tylsän ja hyvätuloisen tavismiehen kanssa. Tässä vaiheessa Timppa-tyyppisten miesten kysyntä nousee jonkin verran kasvuun, koska nämä miehet voivat osaltaan toimia näiden itseään panettaneiden suominaisten elättäjinä. Bonuspisteitä ropsahtaa myös siitä jos mies suostuu ja/tai kykenee elättämään naisen lapset tämän edellisestä avioliitosta. Jos lapset vieläpä ovat värillisiä niin kyseessä on jo varsinainen Aisuri Macgyver.
Odotan siis innolla vuoroani. Jos siis joskus tulevaisuudessa lyön rahoiksi. Mitkä eksoottiset makunautinnot minua odottavatkaan - eikä tarvitse edes lähteä merta edemmäs kalaan mikäli vanhaa kunnon Timppaa on uskominen.
Vieläkö sä käyt koulua? Äkkiä jonkun humanistinaisen nappaat sieltä, niin vältyt tältä karmealta Timpan kohtalolta.
Ehkä sillä tarkoitetaan sitä, että oma kynnys tulkita naisten hymyt kiinnostukseksi ivan sijaan on matalampi. Parempi itseluottamus johtaa positiivisempaan maailmankuvaan ja myös niihin naisten puolialoitteisiin, joiden huomaaminen vaatii toki sosiaalisten taitojen kehittymistä.
Toki monilla on myös odotus yhteiskunnallisen statuksen noususta tiettyyn ikään mennessä.
Tai sitten tuo on taas jotain naisten propagandaa että kun mies tulee tiettyyn ikään niin sitten naiset muka alkavat kiinnostumaan enemmän. Itse en kyllä jäisi odottelemaan sitä että kiinnostuvatko naiset minusta mahdollisesti joskus 10 vuoden kuluttua.