Aurauskulma ja nollakohta

Niin meinaat, että eturenkaat mitataan edestä ja takaa siis oikean ja vasemman etäisyys samaan...

nokla kirjoitti:

Niin meinaat, että eturenkaat mitataan edestä ja takaa siis oikean ja vasemman etäisyys samaan...

Niin mihin samaan ? Paras tapa kotikonstein on seuraava: merkitse kumpaakin renkaaseen etupuolelle joku kuvion kohta esim liidulla ja mitaa merkittyjen kohteiden etäisyys toisistaan, siirrä autoa taaksepäin niin, että merkityjen kohteiden väli on mitatattavissa. Mittaa merkien etäisyys ja jos luku on isompikuin etupuolelta mitattu renkaat auraavat, jos luku on pienempi niin renkaat harittavat. Etuvetoisissa millin parin haritus ei haittaa, auraustakaan ei saa olla paljoakaan. Katso auton ohjekirjasta mitä mittausarvojen pitäisi olla. Nykyautoissa ei taida sellaista arvoa olla luettavissa ohjekirjoista, selvitä se jostain muualta, merkkikorjaamo, kirjasto jne. Nykyään katsastajien raportti kertoo aurauksen/harituksen, katso myös se paperi. Joka tapauksessa kumpikaan (auraus/haritus) ei saa olla milliä kahta isompi. Jos peukalosi on kovin keskellä kämmentä mene mielimmin korjaamolle.

autoileva kirjoitti:

Niin mihin samaan ? Paras tapa kotikonstein on seuraava: merkitse kumpaakin renkaaseen etupuolelle joku kuvion kohta esim liidulla ja mitaa merkittyjen kohteiden etäisyys toisistaan, siirrä autoa taaksepäin niin, että merkityjen kohteiden väli on mitatattavissa. Mittaa merkien etäisyys ja jos luku on isompikuin etupuolelta mitattu renkaat auraavat, jos luku on pienempi niin renkaat harittavat. Etuvetoisissa millin parin haritus ei haittaa, auraustakaan ei saa olla paljoakaan. Katso auton ohjekirjasta mitä mittausarvojen pitäisi olla. Nykyautoissa ei taida sellaista arvoa olla luettavissa ohjekirjoista, selvitä se jostain muualta, merkkikorjaamo, kirjasto jne. Nykyään katsastajien raportti kertoo aurauksen/harituksen, katso myös se paperi. Joka tapauksessa kumpikaan (auraus/haritus) ei saa olla milliä kahta isompi. Jos peukalosi on kovin keskellä kämmentä mene mielimmin korjaamolle.

Lue lisää

Mutta jos näin merkataan, niin eihän tässäkään tiedetä jos toinen rengas harottaa tai auraa enempi kuin toinen, taitaa olla se niinsanottu renkaan nollakohta vaikea mitata, pitäisikö kaikki 4pyörää saada yhteen mittaa.

Nokla kirjoitti:

Mutta jos näin merkataan, niin eihän tässäkään tiedetä jos toinen rengas harottaa tai auraa enempi kuin toinen, taitaa olla se niinsanottu renkaan nollakohta vaikea mitata, pitäisikö kaikki 4pyörää saada yhteen mittaa.

Lue lisää

Ei kuule, nyt et ymmärrä. Renkaat auraavat/harittavat tasan yhtä paljon, ajokki näet keskittää sen AINA. Ajaessa ei toinen tai toinen voi aurata/harittaa enempää kuin toinen, se todella tasoittuu tasan keskenään. Jos pyörän pystykallistumat eivät ole samat silloin olla ihan minimaalista pieni ero. Takapyörien auraus/haritus mitataan ja keskitetään auton pituuslinjan mukaan. Jos jompikumpi takapyörä auraa tai harittaa auto kulkee ns kylkimyyryä. Uskonut ihmeessä äläkä kysele tyhmiä.

autoileva kirjoitti:

Ei kuule, nyt et ymmärrä. Renkaat auraavat/harittavat tasan yhtä paljon, ajokki näet keskittää sen AINA. Ajaessa ei toinen tai toinen voi aurata/harittaa enempää kuin toinen, se todella tasoittuu tasan keskenään. Jos pyörän pystykallistumat eivät ole samat silloin olla ihan minimaalista pieni ero. Takapyörien auraus/haritus mitataan ja keskitetään auton pituuslinjan mukaan. Jos jompikumpi takapyörä auraa tai harittaa auto kulkee ns kylkimyyryä. Uskonut ihmeessä äläkä kysele tyhmiä.

Lue lisää

Jos vaikka toiselta puolelta menee jokian nivel, niin eikös toiselle puolelle voi tulla aurausta tai haritusta ja syö rengasta toiselta puoLelta?

kysynmyös kirjoitti:

Jos vaikka toiselta puolelta menee jokian nivel, niin eikös toiselle puolelle voi tulla aurausta tai haritusta ja syö rengasta toiselta puoLelta?

No ei voi, koska auto tasaa sen aina yhtäsuureksi. Jos nivel tai jokin muu vastaava osa menee rikki (tulee välystä) voi auraus/haritus muuttua hetkellisesti, mutta se palautuu aina tasan samaksi. Etuvetoisen etupyörät elävät vedon/jarrutuksen mukaan ja jos silloin jossain välystä auarus/hairitus elää sen mukana, mutta hakee aina aurauksen/harituksen keskiön. Jos renkaasi kuluvat epätasaisesti vasen enemmän kuin oikea tai päinvastoin on jommakumman pyörän pystykallistuma pielessä.

autoileva kirjoitti:

No ei voi, koska auto tasaa sen aina yhtäsuureksi. Jos nivel tai jokin muu vastaava osa menee rikki (tulee välystä) voi auraus/haritus muuttua hetkellisesti, mutta se palautuu aina tasan samaksi. Etuvetoisen etupyörät elävät vedon/jarrutuksen mukaan ja jos silloin jossain välystä auarus/hairitus elää sen mukana, mutta hakee aina aurauksen/harituksen keskiön. Jos renkaasi kuluvat epätasaisesti vasen enemmän kuin oikea tai päinvastoin on jommakumman pyörän pystykallistuma pielessä.

Lue lisää

Millä sitä pystysuuntasta säädetään, jos kulmia säädetään raidetankosta...

nelipyörä,, kirjoitti:

Millä sitä pystysuuntasta säädetään, jos kulmia säädetään raidetankosta...

Riippuu ihan autossa käytetystä rakenteesta. Niitä kun sattuu olemaan vähän enemmän kuin yksi tai kaksi eri ratkaisua.

Jokaisesta mallista säädetään vähän eri lailla. Kaikissa ei ole edes tehty säätömahdollisuutta, mutta silti tekevä pystyy säätämään tavalla tai toisella. Pitää vain tuntea teoria ja osata soveltaa sitä.

nelipyörä,, kirjoitti:

Millä sitä pystysuuntasta säädetään, jos kulmia säädetään raidetankosta...

Kuten jo sitroen vastasikin, pystykallistumen säätö on hankala homma. Useimmissa autoissa sitä ei voi tehdä kuin ns vippaskonsteilla. Minä korjasin eräässä autossa pystykallistuman viilalla ja täytepaloilla.

autoileva kirjoitti:

Kuten jo sitroen vastasikin, pystykallistumen säätö on hankala homma. Useimmissa autoissa sitä ei voi tehdä kuin ns vippaskonsteilla. Minä korjasin eräässä autossa pystykallistuman viilalla ja täytepaloilla.

Lue lisää

Mutta mistähän syystä yleensä pystykallistuma voisi vaihtua??

damagestako? kirjoitti:

Mutta mistähän syystä yleensä pystykallistuma voisi vaihtua??

Kolari lieneen yleisin syy. Jotakin taipuu tai joku muuttaa muotoaan siten, että se vaikuttaa ohjausgeometriaan. Mietin juuri, että voiko osaamattoman tekemä "korjaus" muuttaa pystykallistumaa (Camber) tai takakallistumaa (Caster). Ainakin vanhoissa Volvoissa se oli täysin mahdollista ja saattaa nykyäänkin jossain autoissa onnistua.
Ja ne väljät nivelet aina muuttavat kaikkea joten ne kaikki ensin kuntoon.