Eli yritän löytää sellaista tummasävyistä matskuu. Klassinen on vain niin yleisesti (mitä nyt voi kuulla radiosta tai isän vivaldi-cdilät:) liian fyyrelise menoo.
Legendaarinen Carl Orff - Carmina Burana oli loppujen lopuks pieni pettymys, SE tietty osa siitä on aika kova, mutta loppu onkin sitten aika vässyä.
Eli pistäkää jotain nimiä tommoseen "saatana tuli kaupunkin, tee itsemurha"-klassiseen.
ja ei, ei ole aikomuksessani viillellä itseäni :D
Legendaarinen Carl Orff - Carmina Burana oli loppujen lopuks pieni pettymys, SE tietty osa siitä on aika kova, mutta loppu onkin sitten aika vässyä.
Eli pistäkää jotain nimiä tommoseen "saatana tuli kaupunkin, tee itsemurha"-klassiseen.
ja ei, ei ole aikomuksessani viillellä itseäni :D
Vastaukset 10
Vanhimmat
Tshaikovskin 1812-juhla-alkusoitto (hanki sellainen versio, jossa on kunnon mieskuoro, esim. DG:llä on Puna-armeijan kuoro)
Stravinskin Kevätuhri
Gustav Holstin Planeetat, osa Mars
Jon Leifsin Hekla
Siinä on kaunis teurastus
Fantastinen sinfonia, osa "Marssi mestauslavalle".
http://home.hiram.edu/dreisbachts/artandmusic/musicromanticismimpressionism.htm
(avautuvalta sivulta klikattava ao. kohtaa)
Olet oikeassa... aina toitotetaan "samettisista klassikoista"... helvetti, löytyy klassiselta puoleltakin kunnon mättöäkin ja paljon, sitä me kaipaamme, jotta homma ei täysin vesity.
Shostakovitsin sinfonioista löytyy yleensä aina teurastus- ja päätä seinään -jaksoja: esim. 8. sinfonian 2. ja 3. osa ja 10. sinfonian 2. osa ja 4. osan loppupuoli (muista kuunnella tarpeeksi lujalla). Stravinskilta esim. Tulilintu, osa "Dance infernal of King Kashchei".
Arter Egoni Hector Berlioz ehti tuossa jo tyrkyttää Marssia mestauslavalle. Tässä vielä pari vinkkiä melankolissävyisestä tunnelmamusiikista, joka on syystalven pimeisiin iltoihin onnen omiaan:
W.A. Mozart: Pianokonsertto d-molli, KV 466
P.I. Tšaikovski: Sinfonia nro 1 G-molli, op. 13 "Зимние грезы" eli "Talvisia unelmia"
Alter Egoni
Musorgskin Yö autiolla vuorella, Holstin Planeetat, Verdin Requiemista esim. Dies Irae, Stravinskin Kevätuhri...
Mozartin Requiemissa on monia rankkoja osia: Dies irae, rex tremendae, confutatis yms.
Rahmaninoffin sinfoniset tanssit on osaltaan aika tuikeaa menoa.
Musorgskin kuoleman laulut ja tanssit ovat myöskin rankkoja tapauksia, siis lauluäänelle ja pianolle. Kannattaa valita basson laulamana, tai ainakin vähintään matalan miesäänen.
Tuon upeankomean laulusarjan Песни и Пляски Смерти takana oleva runoilijanimi Арсений Аркадьевич Голенищев-Кутузов (Arseni Arkadjevitš Goleništšev-Kutuzov) on ihan kiva muistaa sävelkynäilijä Modest Petrovitš Musorgskin ohella – poeettakreivin nimihirviön ääneen lausuminen kun on niin hyvää kielivoimistelua!
Laulusarjasta on piano/laulusolisti -version ohella myös orkestroituja versioita, yhden orkestroijana Kalevi Aho.
Martti Talvelan levytys v:lta 1986 on rrautaa! Orkesterina on RSO; mutta kapellimestarinimiä on mainittu oikein kaksin kappalein (Leif Segerstam / Neeme Järvi). Liekö toinen heistä harjoituttanut ja toinen johtanut levytyksen?
"Musorgskin merkittävimmän vokaaliteoksen, Kuoleman lauluja ja tansseja -sarjan Aho instrumentoi laulaja Martti Talvelan pyynöstä 1984. Talvela halusi esittää sarjaa myös orkesterin solistina, mutta ei löytänyt teoksen jo olemassaolevista soitinnuksista itselleen sopivaa versiota bassolle ja orkesterille." http://www.lahti.fi/symphony/levy_46_lisa.html
Matti Salmisen ja Sinfonia Lahden / Osmo Vänskän levytys minulla on vielä kuulematta, odotan kokemusta mielenkiinnolla!
Mahtavaa, kiitän kaikkia vastaajia.
Nyt on melkoisesti tietoa mitä etsiä, mutta ehkä nälkä kasvaa syödessä. Siihen asti, Danke!