Oltiin tossa viikko kaks sitte lomailemassa poikaystävän kanssa. Ollaan oltu nyt yhessä vuos ja sitä ennen oltiin kavereita about vuos.
Nyt mua mietityttää miksen saanut 18 vuotis syntymäpäivälahjaa.Synttärit oli lomamatkalla ja petyin kovasti kun en saanut minkäänlaista merkkiä että mulla oli synttärit.Jopa tuntemattomilta ihmisiltä sain lahjoja ja onnitteluja joka pisti miettimään MIKSI OMAA RAKASTA ei kiinnosta nähdä vaivaa toisen ilahduttamiseen?puhuttiin asiasta mutta en saanut kunnollista vastausta...en mä kerenny,se tuli niin äkkiä...emmä saanut aikaan...ynnä muita vastauksia. mutta aikaa hänellä on tolkuttomasti sekä rahan puutteestakaan ei voi olla kysymys. noo hän sanoi että kun tullaan suomeen sillä on viikko aikaa keksiä kaikkea kivaa...
nooo viikkohan kului ja petyin joka päivä enemmän ja enmmän...lahjan materiaalisella arvolla ei ollut minulle merkitystä mutta AJATUKSELLA!!!
nyt multa meni kotikin ainakin kuukaudeks rapussa riehuneen tulipalon vuoksi ja joudun majailemaan hänen ja hänen perheen luona ja tuntuu että olisin järjettömän suuri taakka ja mulla on vaikeaa olla täällä.
kaiken muiden mukavuuksien lisäksi mulla on syömishäiriö joka tuntuu vain pahenevan kun ahdistaa ja oon niin epävarma kaikesta paitsi siitä että oikeasti pidän tästä hepusta.
Nyt mua mietityttää miksen saanut 18 vuotis syntymäpäivälahjaa.Synttärit oli lomamatkalla ja petyin kovasti kun en saanut minkäänlaista merkkiä että mulla oli synttärit.Jopa tuntemattomilta ihmisiltä sain lahjoja ja onnitteluja joka pisti miettimään MIKSI OMAA RAKASTA ei kiinnosta nähdä vaivaa toisen ilahduttamiseen?puhuttiin asiasta mutta en saanut kunnollista vastausta...en mä kerenny,se tuli niin äkkiä...emmä saanut aikaan...ynnä muita vastauksia. mutta aikaa hänellä on tolkuttomasti sekä rahan puutteestakaan ei voi olla kysymys. noo hän sanoi että kun tullaan suomeen sillä on viikko aikaa keksiä kaikkea kivaa...
nooo viikkohan kului ja petyin joka päivä enemmän ja enmmän...lahjan materiaalisella arvolla ei ollut minulle merkitystä mutta AJATUKSELLA!!!
nyt multa meni kotikin ainakin kuukaudeks rapussa riehuneen tulipalon vuoksi ja joudun majailemaan hänen ja hänen perheen luona ja tuntuu että olisin järjettömän suuri taakka ja mulla on vaikeaa olla täällä.
kaiken muiden mukavuuksien lisäksi mulla on syömishäiriö joka tuntuu vain pahenevan kun ahdistaa ja oon niin epävarma kaikesta paitsi siitä että oikeasti pidän tästä hepusta.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tuollaisia miehet ovat! Eivät he suuremmin välitä mistään merkkipäivistä, aika harvoin edes muistavat ne. Itse en ole ikinä saanut mieheltäni yhtään syntymä-, hää- tai äitienpäivälahjaa. Joululahjan olen saanut kaksi kertaa (yhteisiä jouluja takana jo lähes 20!) ja kerran ystävänpäivänä hän vei minut ulos syömään joskus silloin auvoisina seurustelun alkuaikoina. Mutta usein saan kukkia tai pieniä lahjoja tai muuta mukavaa ihan muuten vain :). Eli paras olisi sinunkin oppia unohtamaan kaikki merkkipäivät, jos tahdot suhteeseen ihan minkä miehen kanssa tahansa.
Teeppäs poikaystäväsi kanssa tämmöinen tehtävä.
Molemmat kirjaatte paperille nämä asiat.
1. Mitkä asiat ovat hyvin suhteessamme.
2. Mitkä asiat ovat huonosti suhteessamme.
3. Miten voisin parantaa osaltani suhdettamme.
Kolmos kysymyksen kohdalla vaihdatte papereita, niin että sinä vastaat kolmoskysymykseen poikaystäväsi paperiin ja hän sinun paperiisi.
Tehkää tuo tehtävä mieluiten eri huoneissa ja ajan kanssa.
Sitten, kun on valmista, keskustelkaa ja keskustelkaa.
Parisuhteen onnistumisen kannalta keskusteleminen on tärkeintä.
Tuohon syömishäiriöösi, niin varaa heti aika lääkäriin, älä mieti oletko "tarpeeksi sairas" mitä varhaisemmassa vaiheessa syömishäiriöön saa apua sitä varmemmin siitä parantuu.
Kun syöt hyvin, niin elämäkin näyttää valoisemmalta.
Ei minunkaan avomieheni muista minua merkkipäivinä. Yhden joululahjan olen häneltä saanut ja se yllätti minut täysin. Hän vei minut kultasepänliikkeeseen ja sanoi että valitse itse joululahjasi, en mä tiedä mitä sä haluaisit. =)
Nyt vuosien mittaan ole oppinut että lahjojen ostaminen/juhlapäivien muistaminen ei mieheltäni suju. Ei toivoteta hyvää syntymäpäivää tai nimipäivää. Eikä häntä tunnu häiritsevän se kun merkkipäivänäni äitini ja anoppini tuo lahjoja ja kukkia ja kaveritkin muistaa.
Aluksi oli vaikeaa oppia, kun olin edellisessä 7 vuoden suhteessa tottunut että mieheni muisti minua aina syntymäpäivänä, jouluna, kihlapäivänä edes kukkakimpulla =)
Mutta tähän on vain totuttava. Mieheni rakkautta minun ei tarvi epäillä, hän näyttää sen muuten kuin lahjuksilla.