Minulla se oli millenium juhla. Kaikki juhlivat mahdollisimman isosti, kun kerran vuosituhat vaihtuu. Minä nukuin yksin sängyssäni. Ei vain huvittanut tehdä mitään. Ei ollut kavereita joiden kanssa olisin voinut juhlia ja perheestäni olen hieman vieraantunut. En viitsinyt toiselle puolelle Suomea sen takia matkustaa.
Kukaan tuttuni ei tiedä että nukuin kun vuosituhat vaihtui. En ole kehdannut sellaista tunnustaa.
Kukaan tuttuni ei tiedä että nukuin kun vuosituhat vaihtui. En ole kehdannut sellaista tunnustaa.
Vastaukset 37
Vanhimmat
En ole käynyt armeijaa.
En ole synnyttänyt.
En ole ikinä seurustellut ja olen 31-vuotias.
Eiköhän oikeasti yksinäisellä jää kaikki uudet vuodet, joulut yms juhlimatta, puhumattakaan niistä elämän merkkipaaluista, joiden oletetaan jotenkin vain tapahtuvan jokaiselle. Eipä ole kiinnostanut ketään.
En ole käynyt amk tai yliopistokoulutusta vaikka ikää jo 28 ja se kyllä harmittaa tässä vaiheessa. En tykkää opiskelusta, lukeminen ja kirjalliset työt tuntuu vastenmieliseltä ja oikeastaan sitä enemmän mitä enemmän ikää tullut, nuorempana olisi ehkä jaksanut paremmin, tässä vaiheessa fiilis uuden koulun aloittamiseen on täysin plääh.
Sama täällä. Olisi pitänyt opiskella paremmin silloin kun oli nuorempi. Nyt olen 31-vuotias enkä vain jaksa.
No voi viddu nyt sentään jos 28 vuotias sanoo että nuorempana olisi jaksanut, taitaa aika iso amk:ssa tai yliopistossa olla ikäistäsi ja vanhempaa.
Koulutus- ja opiskeluvalinnat kaduttaa suomalaisia viisikymppisiä eniten Jyväskylän yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan. Minä ainakin aion hakea ensi vuonna kunnolla kouluun ihan uudelle alalle, vaikka olenkin jo vanha kurppa. Ei tarvii sitten viisikymppisenä katua.
En lähtenyt silloiseen Jugoslaviaan sotaan vaikka kuumana kävinkin. Toisaalta olen hengissä nykyään.
En ole kusipäisiä äijiä katsellut. Sellaisen mulkeron saisi helposti, mutta siitä niljakkeesta olisikin vaikeampi päästä eroon.
Jättänyt olen väliin myös vikisevät hiirulaiset, joista ei miehiä tule. En helmaani sellaista itkemään ota.
Hyvät järkivalinnat.
Isoa jäänyt tekemättä? No vaikka mitä. En ole saanut maailmaan rauhaa, en poistanut nälänhätää, en keksinyt yhtään ihmiskunnan hyvinvointia edistävää lääkettä tai rokotetta, toisaalta en myöskään atomipommia tai myrkkykaasua... En ole aloittanut yhtään maailman- tai alueellista sotaa, enkä yrittänyt saada Putskua hengiltä. Lista on loputon, turha edes yrittää. En tosin haluakaan tehdä mitään isoa. Ruokin kissat, juon kahvia, luen sanomalehden - mukava pienesti tehty aamu.
En ole ottanut osaa mihinkään. En käynyt rippikoulua, en lukiota, ei ole ajokorttia, en ole ollut ikinä kenenkään häissä, synttäreitäni en ole viettänyt sitten ala-asteen jne..
Ei ole ollut koskaan fu-ckbuddya tai baarihoitoja jotka olisi johtanut seksiin asti.
Ei se nyt niin isoa ole...
Tässä ketjussa huomaa mihin mittasuhteisiin eri ihmiset laittavat asioita. Piti ihan miettiä, että miten sitten vietin sen oman Milleniumini...? Ei ole jäänyt mitenkään ihmeellisenä mieleen mutta muistan olleeni ystävien luona Helsingissä mutta en asunut silloin vielä täällä. Muutin kyllä kuukauden sisällä tänne. Eli matkustin viettämään Milleniumia. Jos olisin nukkunut kotona, sekin olisi ollut ihan ok näin jälkeenpäin mietittynä.
Millenium on muistissa, koska se oli ensimmäin Sylwester mieheni kuoleman jälkeen. Perheystävät järjestivät kutsut, komeat iltapukujuhlat kuten sielläpäin maailmaa tavataan pitää. Kukaan ei tanssittanut, koska miehen kuolemasta ei ollut vielä kulunut vuotta.
En ole tehnyt aborttia.
En öle keksinyt fyysiöreäktöriä
En pysähtynyt, kun olisi pitänyt...
Enole ikinä pannut peiton alla.
Jätin lukiossa wanhojen tanssit ja abiristeilyn väliin. Lisäksi jostain 17v - 22v minulla ei ole ainuttakaan kuvaa itsestäni, koska en tilannut koulukuvia tai harrastanut selfieitä. Tuona aikana lihoin langanlaihasta ylipainoiseksi, eikä siitä prosessista ole mitään dokumentaatiota.
Jätin vastaamatta erääseen tärkeään kysymykseen, jonka esitti naispuolinen sielunveljeni ja teki suuren mokan.
En suostunut kosintaan..
kosittiinko sua peiton alta?
Ei.Olin vasta 19v. enkä ollut silloin vielä valmis sitoutumaan niin vakavasti..
Miten suhde siitä jatkui?
Suhde loppui siihen..Mies ei voinut hyväksyä sitä etten ollu valmis..
SEKSIINKÖ?
Minkäikäinen mies?
Avioliittoon.Mies oli 29v.
Vaikuttaa siltä, että tuo ei ole menetys
En ole ikinä julkaissut selfietä netissä!
Oikeesti synnyttäminen on varmaan monelle naiselle se suurin juttu, se on jäänyt tekemättä. Varmaan oisin joutunut turvautumaan sektioon synnytyspelon vuoksi. Olen ollut mukana kahdessa synnytyksessä. Toisesta jäi elävänä muistiin ääni, joka lähtee kun välilihaa leikataan saksilla. Auts.
Olen jättänyt Mekan räjäyttämättä.
Ei suuria asioita voi jättää tekemättä, jätän vain niitä pieniä;-)
Ei nyt varsinaisesti jäänyt tekemättä, mutta harmitti aikoinaan, kun oli Suomesssa täydellinen auringonpimennys, ja itse makasin sairaalassa huonossa kunnossa. Jäi siis näkemättä, vaikka olin suunnitellut etukäteen miten ja missä sitä seuraisin.
Oikeasti "iso" asia minkä jätin tekemättä, oli aikoinaan työ Lontoossa. Oli liian iso juttu itselleni silloin, ja toisaalta osaksi arvojani vastaan. Ja mukana olisi tullut kaikkea muutakin shaissea. Vaikkakin vaakakupissa oli myös maallinen mammona ja maine.
Hmm..On tietty muitakin isoja juttuja, liittyen parisuhteisiin. Mutta hyvä näin.
Lapset jäi tekemättä.
Sanoin ei kun kysyttiin parhaaseen seuraan futaamaan.
Sanoin ei kun kysyttiin parhaaseen seuraan lätkimään lätkää.
Sanoin ei kun kysyttiin juoksemaan seuraan.
Sanoin ei Rauhanturvaajille ja skappariudelle.
Sanoin kymmenille naisille ei.
Sanoin varatuille unelmille ei.
Sanoin kustantajalle ei.
Naiset kysyivät tekevätkö abortin. Sanoin Ei.
Huomenna teitä ei enää olisi. Heräisin yksin ja kävisin vanhempien luona kahvilla. Yep. Mahtavaa ilman paskaa. :)