Pääsin juuri "parempaan" työhön kuin poikaystäväni. Tai siis arvostetumpaan (nimike). Tuntuu, että mies ei taas osaa suhtautua tähän kunnioituksella. Kohtalotovereita tai selityksiä?
kolaus itsetunnolle?
businesswoman
91961
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Teillä on parisuhteen arvot perseellään. Kunnioituksella, ai shiishos.
Ensinnäkin, onnittelut saavutuksistasi! Varmasti poikaystävääsi harmittaa asia, kateushan on se pieni paha joka meissä kaikissa asuu...mutta sinähän se olet se, joka on työtä tehnyt oman saavutuksensa eteen, halunnut elämältään sellaista, jonka nyt on kenties jo saavuttanut (ammatillisesti) Kulje vain ylpeänä elämässäsi eteenpäin, sinulla on siihen oikeus kaikinpuolin.
mutta...asiaa varmasti auttaisi, jos et ainakaan näin aluksi pahemmin "tuulettaisi" asiaa poikaystävällesi, joka kenties vain tarvitsee aikaa sopeutua tilanteeseen. Ota saavutukseesi ns matalampi profiili kotosalla...helppiä ehkä olisi siitäkin, jos nyt kehuskelisit poikaystävääsi jostain jossa hän on hyvä, ihan pienikin juttu voi olla todella egoa ylentävää..ehkä hän siinä oman egon noustessa unohtaisi sen kateuden "takavasemmalle"...tai tuntisi olevansa hyvä edes jossain jos nyt ei ihan siinä tittelin keräämisessä. lykkyä!
Lainaus TV1:n kausivideosta
"Hyvät matkakumppanit. Minulle on kerrottu, että elämällä on viimeinen käyttöpäivä. Ja että nyt ennen kuin on myöhäistä, pitäisi repäistä, karata ja ajaa avoautolla auringonlaskuun. Mutta se mitä olen täällä nähnyt, kertoo minulle ettei tarvitse.
Ei tarvitse tehdä suurtekoja, ei tulla uskoon, ei edes vaihtaa aviopuolisoa tai autoa, vaikka monet niin yrittävätkin. Pidä silmät auki ja korvat höröllä. Hanki otsaan ryppyjä ja poskeen kuoppia."
Jos et ymmärtänyt, niin et ehkä koskaan tule ymmärtämäänkään...
kunhan ei liikaa nouse kusi päähän...se ei ole ainakaan hyväksi suhteelle...
Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, että miehesi voi arvostaa ihmisiä/sinua aivan eri asioiden perusteella kuin työnimikkeen. Kirjoituksesi "mies ei taas osaa suhtautua kunnioituksella" perustella saatat olla ihminen, joka odottaa toisten hyväksyntää ja kunnioitusta vaikkapa juuri työnimikkeen perusteella.
Itse olen niitä, joille status tai titteli ei tee minkäänlaista vaikutusta.
Ajattelen asiasta samoin kuin sinä. Ei parisuhteessa kilpailuasetelma ole hyvä. Parisuhde perustuu muiden asioiden varaan ei statuksen tai tittelin.
Sullahan on kusta päässä jo nyt vaikka vasta äskensait uuden tittelin.Ilmiselvää suomalaista johtaja ainesta olet.
Ymmärrän ja sympatiseeraan ongelmaasi se on vittumaista kun on niin hyvä ja muut ei ymmärrä omaa suuruutta ja osoittaa asiaan kuuluvaa kunnioitusta.
Suosittelisin poikaystävän vaihtoa,sellaiseen lakeija/hissukka tyyppiin joka katsoo sinua ylöspäin ja ihailee sekä kehuu varauksetta ilman estoja.
Siitä se itsetunto tykkää ja mikä parasta ei tule kilpailutilannetta.
Ainakaan itseäni ei kiinnosta osallistua naisten työelämäjuttuihin kovin monisanaisesti. Ei haittaa, vaikka tyttöystävä olisi presidentti ja tienaisi 10 kertaa sen mitä minä, kunhan elämäniloa ja energiaa jää muillekin elämän alueille. Olen onnellinen, kun hänkin on. Mutta mitään erityistä kunnioitusta työansioilla ja urakehityksellä ei pysty hankkimaan - en tarvitse itselleni elättäjää.
Ainakaan pätemisen ja todistelun tarvetta hehkuva nainen ei ehkä ole maailman parasta seuraa.
Suhteessa ammattinimikkeen ei pitäisi vaikuttaa yhtään mitään. Siis pitäisi, mutta ilmeisesti itsetuntovammaisilla se vaikuttaa. Onko kyse nyt sitten siitä, että sinun itsetunto ei riitä vai miehesi se on eri juttu. Tai, ehkä molemmat ovat itsetunto ongelmaisia jolloin asetelma muuttuu todella mielenkiintoiseksi. Siinähän setvitte sitten arvostusta molemmin puolin.
Huvittavaa sinänsä, että ellei Suomesta olisi tullut niin pirun suorituspainotteinen yhteiskunta ei tällaisia ongelmia välttämättä edes olisi. Toisaalta ainahan me immeiset keksitään sitten muuta voivoteltavaa.