Saisinko apuja

Ei kukaan halua nykypäivänä kahvipöytäänsä mitään pullaelttaa. Turhaa sokeria ja vehnäjauhoja.... pelkkää tyhjää hiilihydraattia.

Minunkin työkaveri sai juuri tyttären. Viikonlopulla mennään kattomaan heitä. Ihanaa että joku muukin vaalii perinteitä. Niin myös me. Eli rotinat viedään. Hänen äitinsä, anoppinsa ja veljensä vaimo vie ne perinteiset. Joten minä vien muunnetun.

Olen sopinut että vien ruokatarjottimen ja he voivat osan siitä laittaa pakkaseen. Näin heillä on valmista ruokaa pakkasessa. Jos on joku päivä väsyneempi niin ei tarvitse kuin lämmittää ja saa levätä senkin ajan.

Onneksi työkaveri (vaikka on vielä nuori äiti) arvostaa perinteitä. Sillä niistähän on vain hyötyä ja iloa hänelle.

Perinteitä voi aina soveltaa.
Täällä Karjalan ulkopuolella taitavat karjalaiset viedä mitä tahansa leivonnaista rotinoiksi.

Ihanaa kun joku vielä jaksaa perinteitä vaalia. Itse sain naapurilta ihanan tarjottimen. Siinä oli syömistä vaikka muille jakaa. Hän tiesi ettei me olla makeen perään niin hän oli laittanu siihen piirakoita, voileipäkeksejä vaikka mitä lajia. Oli juustoja useaa erilaista ja sitten vielä monenlaista leikkelettä. Aivan ihana. Olimme tosi otettuja. Siinä oli kokonainen iltapala ja enemmänkin. Keitin kahvit ja pyysin heidät kahville ja nautimme tarjottimen antimista. Ja vielä jäi meillekkin siitä vaikka millä mitalla. Nyt on tarjotin jäljellä muistuttamassa ihanasta naapurista.
En ollut koskaan ennen kuullutkaan moisesta tavasta, mutta olen nyt ottanut sen omaksikin tavakseni.