Suomen kielessä on joitakin sanoja, jotka esiintyvät tavallisesti tietyssä sijamuodossa ja joiden perusmuoto on usemmille täysin tuntematon. Esimerkkinä "pinne", joka nominatiivina tuskin sanoo mitään kadunmiehelle mutta inessiivinä onkin sitten jo paljon tutumpi.
Pinne
65657
11
361
Vastaukset
Suomen kielessä on kyllä sanoja, jotka esiintyvät vain muutamissa sijamuodoissa, mutta ”pinne” ei kuulu niihin. Jos se on esimerkiksi perusmuodossaan tai genetiivissä kadunmiehelle tuntematon, kadunmies voi katsoa sanakirjasta ja oppia uuden sanan.
Sen sijaan esimerkiksi ”nukus” esiintyy vain monikon sisäsijoissa: nukuksissa, nukuksiin, nukuksista. Muut muodot, myös perusmuoto, ovat olemassa vain teoreettisina konstruktioina. Tällaisia sanoja on aika paljon.- pinteettä
Pinne merkityksessä 'hankala tilanne' ei esiinny perusmuodossa. Hermon puristustila on sitten eri juttu.
pinteettä kirjoitti:
Pinne merkityksessä 'hankala tilanne' ei esiinny perusmuodossa. Hermon puristustila on sitten eri juttu.
Puolisen vuosisataa sitten ehdotettiin svetisistisen klemmarin tilalle suomalaisempia sanoja liitin ja pinne. Kumpikaan niistä ei näytä vakiintuneen, mutta alkuvaiheessa ehdotettiin Hans Falladan tunnetulle teokselle Mikä nyt eteen, Pinneberg? uutta suomennosta: Mikä nyt eteen, Liitinvuori?
- glämmare
Hakro kirjoitti:
Puolisen vuosisataa sitten ehdotettiin svetisistisen klemmarin tilalle suomalaisempia sanoja liitin ja pinne. Kumpikaan niistä ei näytä vakiintuneen, mutta alkuvaiheessa ehdotettiin Hans Falladan tunnetulle teokselle Mikä nyt eteen, Pinneberg? uutta suomennosta: Mikä nyt eteen, Liitinvuori?
Suosittu blogisti Kemppinen kirjoittaa ”klemmari”-sanan sanana ”glemmari” . Mikä lie hyperkorrektismi.
glämmare kirjoitti:
Suosittu blogisti Kemppinen kirjoittaa ”klemmari”-sanan sanana ”glemmari” . Mikä lie hyperkorrektismi.
Ei hyperkorrektismi vaan tyypillistä Stadin slangia, jossa "kovat" konsonantit pyrkivät muuntumaan "pehmeiksi" – vrt. piisi → biisi jne.
- savuputki
Hakro kirjoitti:
Ei hyperkorrektismi vaan tyypillistä Stadin slangia, jossa "kovat" konsonantit pyrkivät muuntumaan "pehmeiksi" – vrt. piisi → biisi jne.
Eikös piisi ja biisi tarkoita kuitenkin eri asioita?
- Turpojalka
Hakro kirjoitti:
Ei hyperkorrektismi vaan tyypillistä Stadin slangia, jossa "kovat" konsonantit pyrkivät muuntumaan "pehmeiksi" – vrt. piisi → biisi jne.
Onko styranki myös Stadin slangia vai mistä se on peräisin? Se ainakin on hyperkorrektismi.
- 3+10
savuputki kirjoitti:
Eikös piisi ja biisi tarkoita kuitenkin eri asioita?
Biisi-törttöilyn taustaa en tiedä, mutta alkuperä lienee englannin sana "piece". Kukaan ei ole vielä selittänyt, että miksi tuossa suomalaisessa sanassa on b. Biece of music?
- Herootes
Turpojalka kirjoitti:
Onko styranki myös Stadin slangia vai mistä se on peräisin? Se ainakin on hyperkorrektismi.
Ainoa oopperarooli, johon minun töräkkä bassobaritonini on koskaan kelpuutettu, oli laulaa Herooteksen kunniakas osa Tiernapojissa. Ikää minulla oli silloin monta vuosikymmentä vähemmän kuin nyt, mutta alun kolmatta vuosikymmentä kummingin. Knihti, Muriaanein kuningas ja Mänkki olivat kaikki naispuolisia laulajatähtösiä.
Meidän ensemblemme käytössä olleessa libretossa sanottiin ”styränki”, ei ”styranki”. Tarkoittanee yksinvaltiasta eli tyrannia.
Esityksessämme kylläkin poikettiin libretosta sen verran, että vuorosanat kuuluivat: ”Haa, mutta minä tykkään, että sinä olet yksi jyränki!”
Tasavallan presidentti Urho Kekkosen kansliapäällikkönä tuohon aikaan toiminut Antero Jyränki esiintyi julkisuudessakin enemmän kuin kyseisen viran haltijat keskimäärin. - Anonyymi
3+10 kirjoitti:
Biisi-törttöilyn taustaa en tiedä, mutta alkuperä lienee englannin sana "piece". Kukaan ei ole vielä selittänyt, että miksi tuossa suomalaisessa sanassa on b. Biece of music?
Piece Brosnan on nykyään James bondi
- ei-sakilainen
"Klemmari" nyt tuskin on mikään slangisana vaan yleiskielinen laina ruotsista. Sakilaisilla ei ole ollut edes käyttöä koko sanalle, kun paperityöt ovat jääneet vähemmälle.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Vuonna 2026 jää entistä vähemmän rahaa käteen palkansaajille
Työttömyysvakuutusmaksu nousee 0,3 prosenttia. Työeläkemaksu nousee 7,15 prosentista 7,3 prosenttiin. Työmarkkinajärjest1217246Suomen kansa puhunut: Purra huonoimpia ministereitä
Kouluarvosanalla 6–, eli samaa tasoa mitä Purran oikeakin koulutodistus. Epäpätevyys on tullut huomattua Suomen talouden4965388Mitä aiot tehdä uudenvuoden aattona
Mitä olet suunnitellut tekeväsi uudenvuoden aattona ja aiotko ensi vuonna tehdä jotain muutoksia tai uudenvuoden lupauks1503323Joulun ruokajonoissa entistä enemmän avuntarvitsijoita - Mitä ajatuksia tämä herättää?
Räppärit Mikael Gabriel, VilleGalle ja Jare Brand jakoivat ruokaa ja pehmeitäkin paketteja vähävaraisille jouluaattoa ed2162641Marin sitä, Marin tätä, yhyy yhyy, persut jaksaa vollottaa
On nuo persut kyllä surkeaa porukkaa. Edelleen itkevät jonkun Marinin perään, vaikka itse ovat tuhonneet Suomen kansan t432338Pituuden mittaaminen
Ihmisen pituuden mittaaminen ja puolikkaat senttimetrit. Kuuluuko ne puolikkaatkin sentit tai millit teistä ilmoittaa m431282Varsinainen vetonaula tämä Pyhäjärven keskustelupalsta
Lisää kummasti muuttohaluja, kun lukee tätä foorumia. Tosin väärään suuntaan. Marraskuuhun mennessä tämä vähäinenkin vä681278En tiedä enää
Pitäiskö mun koittaa vältellä sua vai mitä? Oon välillä ollut hieman mustasukkainen, myönnän. En ymmärrä miksi en saa su771252Muistattekos kuinka persujen Salainen Akentti kävi Putinin leirillä
Hakemassa jamesbondimaista vakoiluoppia paikan päällä Venäjällä? Siitä ei edes Suomea suojeleva viranomainen saanut puhu111169- 1111143